- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 11. Täydennysosa /
1121-1122

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sotavahvuus ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1121

Sotavahvuus—Sotaväen virkapuvut

1122

puolella sotaan tahi avustaneet vihollisia tai
kapinallisia". Avustusta suoritetaan määrätyn
asteikon mukaan. Jos sen omaisuuden arvo, joka
vahinkoa kärsineelle jää jäljelle, on enintään
20,000 mk., saa hän 100 % vahingoitetun tai
hävitetyn omaisuuden arvosta, siis täyden
korvauksen, jos sen arvo on 20,000-40,000 mk., hän
saa 90 % j. n. e.; jos jäljellä olevan omaisuuden
arvo on 500,000-1,000,000 mk., on korvaus 10 %,
jos se on yli miljoonan, ei vahinkoa ensinkään
korvata. Sekä hävinneen tai vahingoittuneen että
jäljellä olevan omaisuuden arvioimisen toimittaa
varallisuusverotusta varten asetettu
varallisuus-verotuslautakunta, kukin piirissään. Sen
päätöksestä voidaan valittaa läänin
varallisuusverotus-lautakunnalle. — Ulkomaalaisten kärsimien
vahinkojen korvaamisesta ei vielä ole säännöksiä
annettu, vaikka kysymys jo on ollut eduskunnan
käsiteltävänä. R. E.

Sotavahvuus, sotajoukon vahvuus (miehistön,
upseeriston, aliupseerien, hevosten j. n. e.
lukumäärä) sodanaikana. Sodan syttyessä kutsutaan
liikekannallepanotapauksessa reserviin siirrettyä
miehistöä palvelukseen niin, että joukkojen
rau-hanaikainen vahvuus täten suurennetaan
sota-vahvuiseksi, muodostetaan uusia muodostelmia,
varajoukkoja, miehitysjoukkoja j. n. e.

W. E. T.

Sotavalmius. Jo rauhanaikana määritellään
armeian käyttö sodan varalta tarkkojen
sääntöjen mukaan. Kaikki sotaa varten tarpeelliset
valmistelutyöt, jotka jo rauhanaikana voidaan tehdä,
suoritetaan. Mitä täydellisempi maan armeian
s. koulutuksellisesti ja sotateknillisesti on, sitä
tehokkaammin se sodan syttyessä voi ajaa
hallituksen tahdon lävitse ja heti sodanjulistuksen
jälkeen saattaa viholliselle tappioita. W. E. T.

Sotavanki. 1. Sodan syttyessä vihollismaassa
oleva kansalainen, jonka vihollismaa pidättää
sotavankina. 2. Sotatoimien aikana vangiksi
joutunut vihollinen sotilashenkilö. W. E. T.

Sotaviskaali, sotaylioikeuden virallinen
syyttäjä, jonka nimittää korkein oikeus
sotaylioikeuden esityksestä, vrt. S o t a t u o m i o i s t u i n,
Täyd. A. P-pää.

Sotavoima, maanpuolustukseen sekä sotatoimia
varten tarvittava aseellinen voima. S:iin
kuuluvat sekä maa- että merivoimat. S:t voidaan
jakaa 3 pääluokkaan: 1) sotajoukkoon, jota valtio
vapaasti voi käyttää sodan syttyessä, 2)
nosto-väkeen, joka pääasiallisesti on tarkoitettu maan
rajojen puolustusta varten ja 3) vapaajoukkoihin,
jotka vain erikoissuhteissa ovat sotilaslakien
alaiset. Suurvaltojen s:t ovat jaetut kenttä-,
vara-ja täydennysjoukkoihin. W. E. T.

Sotaväen kyyditys ks.
Luontaissuoritukset sotaväelle, Täyd.

Sotaväen rikoslaki. Suomessa on toukok. 30
p. 1919 annettu uusi s. r., jolla on kumottu
s. r. heinäk. 16 p:ltä 1886, mikäli tämä sisälsi
materiaaliseen rikosoikeuteen kuuluvia
säännöksiä. Uudessa s. r:ssa, joka olennaisesti liittyy
jouluk. 19 p. 1889 annettuun yleiseen
rikoslakiin, on yleensä vanhan s. r:n määräykset
säilytetty, mikäli ei yhdenmukaisuuden
aikaansaaminen yleisen rikoslain kanssa tai muuttuneet olot
ole vaatineet poikkeamisia siitä. Niinpä uusi s. r.,
mitä tulee eri sotilasrikoksiin ja
sotilasrangais-tuksiin, on pääpiirteiltään aikaisemman s. r:n

mukainen. Uusi s. r. koskee lähinnä sotaväkeen
kuuluvia henkilöitä, mutta sodan tai kapinan
aikana on sen mukaan määrätyissä tapauksissa
tuomittava myöskin siviilihenkilöitä. vrt. R i-

koslaki, Sotilasrangaistukset,
Sotilasrikos, VIII Os. K. K a.

Sotaväen saatavat luontaissuoritukset
ks. Luontaissuoritukset sotaväelle,
Täyd.

Sotaväen vaalioikeus ks. Äänioikeus,
X Os.

Sotaväen virkapuvut. Nyk. Suomen
sotajoukkojen virkapuvut määrittelee valtionhoitajan
päätös 30 p: Itä kesäk. 1919 seuraavasti.

Asetakki on teräksenharmaata, villaista
sotilaskangasta; kuosi sileä, seljästä kaarteva,
ilman keskisaumaa ja varustettu takana 15 cm
vyötäisten alapuolelle ulottuvalla halkeamalla. —
Ratsuväen puvut ovat erikoista mallia, samoin
ilmailijain, rannikkotykistön ja meriväen. —
Upseerien asetakki eroaa jossain suhteessa
alipääl-lystön ja miehistön puvuista värin ja kuosin
ollessa sama. Hihankäänteet ovat
tummanharmaat, ulkosivulla kaksi nappia. Kaartin
joukkojen, sotaväen esikunnan, yleisesikunnan ja
sota-ministeriön takeissa on kolme nappia
kiinnitettyinä takinväriseen laattaan. Upseerien takeissa

I on laatta reunustettu vaaleanharmaalla nauhalla.

— Kenraalien hihankäänteet varustetaan
yläreunasta 4 cm: n levyisellä kenraalin-nauhalla.

[Taskut ovat vaakasuoria takkiin neulottuja
sivutaskuja, taskunkannet varustetut napilla.
Upseerien takeissa on avarat, takin päälle
palkeen tapaan neulotut sivutaskut sekä
päälleom-n ellut samankaltaiset rintataskut. Napit
himmeäksi hapetettuja, Suomen leijonalla
varustettuja metallinappeja, 6 kpl. yhdessä rivissä
rinnassa. Lämpimänä vuodenaikana voidaan
käyttää asetakin asemesta harmaasta pestävästä
kankaasta valmistettua puseroa.

Housut ovat tummanharmaat, säärikääreissä
tai saappaanvarsissa pidettävät. Upseerien
housut varustetaan ulkosaumassa 21/, cm:n
levyisellä vaaleanharmaalla nauhalla tai
aselajinväri-sellä kaistaleella, sotaväen päällikön esikunnan
upseerien 2:11a 21l2 cm:n levyisellä
vaaleanharmaalla nauhalla, yleisesikuntaupseerien
reunuksella ja molemmin puolin tätä 21/2 cm:n
levyisillä vaarainpunaisilla kaistaleilla,
sotaministe-riön upseerien samoin, mutta sinisin kaistalein.

— Tykistössä (paitsi rannikkotykistössä)
varustetaan housujen ulkosauma kahdella 1 cm:n
levyisellä punaisella nauhalla, upseerien sitäpaitsi
punaisella reunuksella niiden välissä. —
Rintamapalveluksen ulkopuolella voivat upseerit
sitäpaitsi käyttää pitkiä, tummanharmaita housuja.

Joukko-osastojen ja laitosten erikoismallisia
tuntomerkkejä kannetaan olkaimien
keskikohdalla. Jalkineet ovat mustat pieksuken
-gät ja harmaat säärikääreet tai saappaat,
ratsastavilla nahkaiset säärykset tai saappaat.
Päällystakki on takinvärinen, kaulus
tummanharmaa, hihankäänteet 18 cm korkeat, napit
kahdessa rivissä, 6 kummassakin. Päähineenä
on kypäri, kenttälakki, lippalakki; talvella
turkislakki. Kokardi on valko-sini-valkoinen,
kiinnitetään lakin etusauman kohdalle sekä sen
alapuolelle vaakuna nappi (upseereilla kullattu
leijona punaisella emaljipohjalla).

Täyd. 36. Painettu 13/2 22.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:31:30 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/11/0573.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free