Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sultšina ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1 145
Suitsina—Suodinpuristin
1146
liittyi läheisesti aikaisempiin engl.
sielutieteili-jöihin, etupäässä Alexander Bainiin. Teoksia:
„Illusions" (1881, 4:s pain. 1895), „Studies of
childhood" (1895), „The human mind" (1892) ja
„Teachers handbook of psyc-hology" (1886, suom.
„Opettajan sielutieteen käsikirja"). E-o K-a.
Suitsina, rajakarjalainen piiras, jonka kuori
tehdään ruis- tai vehnäjauhoista ja „sydän"
suurimoista. Kuori, jolle ensin annetaan pyöreän
nelikulmainen muoto, „ajellaan" piiraspaalikalla
aivan ohueksi. Kun sydän on levitetty keskeen,
käännetään reunat kahdelta vastakkaiselta
puolelta sen katteeksi, minkä jälkeen piiras samassa
suunnassa pannaan kaksinkerroin, joten syntyy
suorakaiteen muotoinen, päistä hiukan pyöristetty
leivos, joka uunissa paistetaan ja sieltä otettuna
päältäpäin voilla voidellaan. U. T. S.
*Sulva. 3,502 as. (1919). — Alttaritaulun,
yläosassa „Kristuksen taivaaseen astuminen",
alaosassa „Kristuksen ristiinnaulitseminen", on
maalannut Dionysius Monchhoven 1696; taulun
molemmin puolin puisia veistokuvia raamatullisista
henkilöistä. Koko alttarikoristus ostettu
Hudiks-vallista Ruotsista 1796. K. J. V.
♦Sumiainen. 2,438 as. (1919). — Kirkon
alttaritaulun „Vapahtajan ylösnouseminen
kuolleista" on maalannut V. Ahrenberg-Engeström.
Summa appellabilis (lat.) tarkoittaa
lakikielessä määrättyä arvoa, joka riidan esineellä tulee
olla, ennenkuin appelli alioikeuden päätöksestä on
sallittu. Tällainen edellytys oli
oikeudenkäymiskaaren 25:nnen luvun 7 :nnessä ja 16: unessa § :ssä
säädetty vedolle laamanninoikeuden ja
raastuvanoikeuden tuomiosta, mutta kumottiin sitä
koskevat säännökset asetuksella 27 p:ltä huhtik. 1868.
S. O. P.
♦Sund. 1,800 as. (1919). Ahvenanmaan
turve-pehkutehdas Tosarbyssä. — Kirkon alttaritaulun
„Kristuksen kirkastaminen" maalannut Alexandra
Såltin 1880. Kirkko paloi 1921. [K. A.
Bo-mansson. „Finlands fornborgar, I. Kastelholm"
(1856).] K. J. V.
Sundwall, Johannes (s. 1877), suom.
vanhan ajan historian tutkija, yliopp. 1895, fil. kand.
1901, fil. Iis. 1906, dosentti Helsingin yliopistossa
1907, vanhan ajan historian ylimäär. professori
1919 ja saman aineen ynnä Kreikan ja Rooman
kirjallisuuden vakinainen professori 1921 Turun
ruots. akatemiassa. Julkaisuja: „Epigraphische
Beiträge zur sozialpolitischen Geschichte Athens im
Zeitalter des Demosthenes" (1906); „De institutis
reipublicæ Atheniensium post Aristotelis ætatem
commutatis I" (1906); „Untersuchungen tiber die
attischen Münzen des neueren Stiles" (1908) ;
„Zu den karischen Inschriften und den darin
erhaltenen Namen" (Klio XI, 1911); „Die
einheimischen Namen der Lykier" (Klio XI, 1913) ;
„Die kretische Linearschrift" (1915);
„Weströmische Studien" (1915); „Abhandlungen zur
Geschichte des ausgehenden Römertums" (1919) ;
,,Der Ursprung der kretischen Schrift" (1920);
„Zur Deutung kretischer Tontäfelchen" (1920).
Sundvik [-vik], Ernst Edvard
(1849-1918), suom. lääkäri, farmakologi ja
yliopiston-opettaja, yliopp. 1869, lääket. kand. 1874, lääket.
Iis. 1878 ja toht. 1882, fysiologisen kemian ja
farmakologian professori 1886. S:n toimesta
järjestettiin apteekkarien opetus maassamme
uudenaikaiselle kannalle ja lääkärien opetuksessa hän
valmisti fysiologiselle kemialle sille tulevan
sijan; „Suomen farmakopean" kaksi viimeistä pai
i nosta ovat suureksi osaksi hänen käsialaansa.
Julkaisuja: ,,0m eliitin" (1882), „Om
parnings-processerna i djurkroppen, särskildt
glykuronsyre-parningarna" (1886), tutkimuksia
kimalaishuna-jasta ja kimalaisvahasta sekä virtsahapon
deri-vaateista.
Sun-hamppu, itä-intialainen n. 1 m:n korkui
nen yksivuotinen kasvi Crotalaria juncca. Sen
kuidut ovat n. 500 mm:n pituisia,
hamppukuitujen kaltaisia. S:ua käytetään paksuihin
nyö-reihin ja kääre- y. m. kankaisiin. E. J. S.
Sunila, Juho Emil (s. 1875),
maatalous-mies, yliopp. 1895, agronomi 1898, fil. kand. 1904,
fil. Iis. 1907, maanviljelystalouden dosentti 1910;
Suomen maatalousseurojen keskusliiton sihteerinä
1912-15, maanviljelyshallituksen maanviljelysta
loudellisen osaston johtajana v:sta 1915,
maatalousneuvos maataloushallituksessa v:sta 1918.
Julkaisuja: „Peltoviljelysjär jest.elmät Hattulan
kunnassa" (1907), „Karl Johan Forsbergin
kier-tosuunnitelmat ja niiden kehitys" (1908),
„Vuo-roviljelys- ja koppeliviljelysjärjestelmä Suomessa"
(1908), „Tutkimuksia Suomen maatalouden
kan-nattavaisuudesta", MV (1915-19), „Rahaliike
maatalouden kannattavaisuustekijänä" (1919). S.
on pannut alkuun ja johtanut Maatalousseurojen
keskusliiton puolesta aloitettua ja
maataloushalli-tuksen toimesta jatkettua tutkimusta Suonien
maatalouden kannattavaisuuden selvittämiseksi;
tutkimus käsittää useita satoja maatiloja, joille
on sovitettu yhdenmukainen, S:n laatima
kirjanpitojärjestelmä.
♦Suodenniemi. 2,886 as. (1919). Säästöpankki;
teollisuuslaitoksia: Taipaleen sähkölaitos, Mäkisten
saha, 4 myllyä. — Kirkon alttaritaulun „Kristus
Getsemanessa" on maalannut rouva Thyra
Malmström. K. J. V.
Suodinpuristin, kem. teollisuudessa, m. m.
sokeri-, perunajauho-, savi-, hiivateollisuudessa,
yleisesti hienojakoisten sakkojen nesteistä
erottamiseen käytetty laite. S:ia erotetaan
kanini i o- ja k e h y s - s. Kammio-s:ssa on joukko
irrallisia, molemmin puolin matalasti laatikon
tapaisiksi syvennettyjä, uurteisia levyjä, jotka
vierekkäin asetettuina ja yhteen puristettuina
muodostavat suodinpatterin. Patterissa ovat levyjen
väliin syntyvät matalat kammiot tiehyiden kautta
toistensa yhteydessä. Kunkin levyn molemmin
puolin on suodinkangas, joka levyt yhteen
asetettaessa ja patteriksi puserrettaessa tiivistää
levyjen reunat. Suodettava seos puserretaan
paine-pumpulla levyjen muodostamissa
suodinkam-mioissa olevien kankaiden väliin, jolloin neste
tunkee kankaiden läpi ja juoksee levyissä olevia
uurteita pitkin pois sakan jäädessä kankaiden
väliin. Kehys-s:ssa ovat suodinlevyt uurteisia
mutta ilman laatikkomaista syvennystä. Niissä
asetetaan levyjen väliin kehykset, jotka yhdessä
levyjen kanssa muodostavat suodinkammiot.
Näissäkin on levyjen molemmin puolin kankaat,
ja suodettava seos puserretaan kehykseen
kankaiden väliin. Kehys-s:ia käytetään silloin, kun
sakka ottaa suuren tilan. Tavallisesti on s.
• tehty niin, että sakan siinä voi pestä vedellä tai
I jollain muulla nesteellä. Ottamalla suodinlevyt
irralleen saadaan sakka helposti suodinkankaiden
! välistä talteen otetuksi.
«
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
