Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suojelustulli ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1149
Suojelustulli—Suojukset
1150
ja „valkoisiin". Yhdessä venäläisten kanssa
anastivat punaiset vallan karkoittaen laillisen
hallituksen. Kahakoista syntyi sota, Suomen
vapaussota (ks. t. Täyd.). Tammik. 26 p. 1918
annetulla julistuksella julisti Suomen laillinen
hallitus suojeluskunnat laillisiksi puolustusjoukoiksi.
S. sai alkunsa pääkaupungista päin siten, että
lähetettiin lähettejä ympäri maata muodostamaan
vapaaehtoisia ryhmiä, joille koetettiin opettaa
sotilaspalveluksen ja aseiden käytön alkeita.
Harjoituksissa noudatettiin pääasiallisesti saks.
systeemiä (yhdenmukaisuuden vuoksi, koska
jääkärit opiskelivat Saksassa). Muutamia
jää-käreitä olikin jo saapunut maahan ja he toimivat
joukkojen opettajina. „Palokunnat",
„voimisteluseurat" j. n. e. alkoivat salaisen toimintansa.
Yhteyttä eri ryhmien kanssa koetettiin pitää
pääkaupungista käsin. Aseista oli suuri puute
ja venäläiset panivat toimeen perinpohjaisia
koti-tarkastuksia aseiden takavarikoimiseksi.
Jääkäreiden taholta tosin koetettiin niitä saada
Saksasta, mutta usein siinäkin epäonnistuttiin.
Sodan puhjetessa nousi „valkoinen Suomi"
suojeluskuntina vapauttamaan isänmaata punaisten
ja venäläisten sortovallasta.
Sodan päätyttyä vahvistettiin
suojeluskunta-laitos, laatuaan ensimäinen maailmassa,
erikoisella asetuksella elok. 2 p:nä 1918. Tässä
asetuksessa sanotaan m. m.: „Suojeluskuntain
tarkoituksena on maan hallituksen ohjeiden mukaan
edistää kansan puolustuskuntoisuutta sekä
turvata laillista yhteiskuntajärjestystä a) antamalla
sotilaallista kasvatusta suojeluskuntalaisille, b)
edistämällä voimistelua, urheilua ja
kansalaiskunnon kasvamista, e) toimimalla tarvittaessa
varsinaisen armeian tukena ja d) avustamalla
pyydettäessä järjestysviranomaisia." Uuden, syysk.
16 p. 1921 vahvistetun asetuksen mukaan
muodostavat suojeluskunnat Suomen
suojelus-kuntajärjestön. Sillä on oma ylipäällikkönsä ja
yliesikuntansa. Nämä nimittää sotavoimain
ylipäällikkö, joka on suojeluskuntajärjestön korkein
päällikkö. On määrätty, että nimitettyjen tulee
nauttia suojeluskuntain luottamusta.
Suojeluskuntain ylipäällikkö toimii välittömästi
sotavoimain ylipäällikön alaisena ja esittelee hänelle
ne suojeluskuntajärjestöä koskevat asiat, joiden
ratkaiseminen kuuluu hänelle. Nimitys- ja
ero-asiat esittelee kuitenkin sotaministeri.
Ehdotukset, jotka koskevat suojeluskuntajärjestön
meuo-sääntoä, valtakunnan jakamista
suojeluskunta-piireihin, suojeluskuntajärjestön varustamista ja
aseistamista sekä yhteistoimintaa armeian ja
suojeluskuntajärjestön välillä, esitellään
sotaministerille. — Suojeluskuntajärjestö jakaantuu
suoje-luskuntapiireihin, joiden päällikkö on
suojeluskuntain ylipäällikön nimittämä piiripäällikkö,
apunaan piirin suojeluskuntain valitsema
esikunta. Piirit taas jakaantuvat paikallisiin
suojeluskuntiin paikallispäällikön johdon alaisina.
Paikallispäälliköllä, jonka nimittää piiripäällikkö,
cn apunaan suojeluskunnan valitsema
paikallis-esikunta. — Valtio suorittaa ylipäällikön,
yliesi-kunnan jäsenten ja virkailijoiden sekä piiri- ja
paikallispäälliköiden palkat. — Suojeluskuntia oli
lopulla v :ta 1919 yli 600; niitä oli melkein
joka pitäjässä (kaupunkikunnissa useampiakin).
Suojeluskuntalaisten lukumäärä kohosi jo kesällä
1919 yli 100,000 miehen. W. E. T. & M R. P.
♦Suojelustulli on niissä muuttuneissa oloissa,
joihin talouselämä on suuren sodan johdosta
joutunut, yleensä kaikissa maissa saavuttanut
entistä laajempaa kannatusta. Sodan kestäessä
asetettiin koko ulkomaankauppa ankarimman
val-tionholhouksen alaiseksi, ja suojelus meni silloin
niin pitkälle, että tällä alalla mitä suurimmassa
mitassa turvauduttiin kieltoihin. Rauhan tultua
ovat taloudelliset olot pysyneet vielä
epävakaisina, ja senvuoksi on yleensä kaikkialla vaadittu
valtiovallan taholta tehokasta tukea
elinkeinoelämälle. Niissä maissa, joiden rahalla
suhteessaan muiden maiden valuuttaan on ollut korkea
arvo, on tavaroita voitu tuoda ulkomailta hyvin
halvalla, eivätkä entiset s:t näin ollen ole
riittäneet ehkäisemään ulkomaiden ankaraa kilpailua.
On luonnollista, että tällaisten olojen jatkuessa
on ruvettu yhä jyrkemmin vaatimaan
tullisuoje-luksen lisäämistä. Sellaisissa maissa taas, joiden
valuutta on painunut suhteellisesti
vähäarvoiseksi, on tuonti ulkomailta käynyt hyvin
kalliiksi, eikä ulkomaiden kilpailu ole ollut niin
uhkaava. On kuitenkin huomattava, että
rahanarvon laskiessa kotimaan
tuotantokustannuksetkin lisääntyvät ja tavaranhintojen tämän
johdosta noustessa voivat lopulta verraten tuntuvat
s:t olla näissäkin oloissa tarpeen.
Kun se tavaroiden hinnannousu, joka
tullisuo-jeluksesta on seurauksena, kohottaa
elinkustannuksia, on suojelusjärjestelmä edelleenkin
kohdannut myös melkoista vastarintaa, varsinkin
mikäli kysymys on ravintoaineista, kuten viljasta.
Mutta toiselta puolen taas on
maataloustuottajien taholla, joiden järjestäytyminen on
sota-ajan jälkeen suuresti voimistunut, pidetty
kohtuuden vaatimana, että myös maatalouden
tärkeimmille tuotteille annetaan tullisuojelusta, jos
kerran muita elinkeinoja tullipolitiikan avulla
tuetaan.
S.-kysymys on näin ollen niissä
monimutkaisissa olosuhteissa, jotka niin hyvin taloudellisella
alalla kuin valtiollisessa ja yhteiskunnallisessa
elämässä sodan jälkeen ovat vallinneet, yleensä
kaikissa maissa tullut suuren huomion alaiseksi,
vrt. Tulli, Täyd. L. Erm.
Suojukset, kivääri- ja tykistötulelta
suojaavat maanalaiset suojapaikat kenttävarustuksissa.
Heikompia s:ia sanotaan suojakatoksiksi,
vahvempia „pommisuojuksiksi". Myöskin
tähystys-asemat, sitomispaikat j. n. e. varustetaan tav.
suojaavalla katolla. Ampumatarpeiden,
käsikranaattien j. n. e. säilyttämistä varten
valmistetaan vedenpitäviä kaappeja itse
rintasuojuk-seen tai erikoisia maanalaisia, lujasti
rakennettuja ampumatarvekammioita. S. rakennetaan
tav. pieniksi, 8-15 miestä varten. Kahden eri
asuinsuojuksen välille jätetään vähintään 3 m:n
maakerros. Katoksien rakentamiseen käytetään
palkkeja, lankkuja, rautoja y. m. Seinät ja katto
päällystetään multa- ja kivikerroksella.
Kranaattien räjähtäessä syntyvän ilmanpaineen
vaikutuksen vähentämiseksi kiinnitetään kattopuut
vahvalla vanneraudalla tai rautalangalla y. m.
toisiinsa. S:n seinät peitetään useimmiten
laudoilla. Ellei ole tilaisuutta varsinaisten s:n
rakentamiseen, varustetaan ampumahauta vain
yksinkertaisella räystäällä tai peitetään se
kokonaan laudoilla. Jos suinkin on mahdollista,
rakennetaan asuinsuojiksi maanpäällisiä hirsima-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
