- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 11. Täydennysosa /
1161-1162

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suomen kylvösiemenyhdistys ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1161

1 162

*Suomen kylvösiemenyhdistys hajosi 1918
vietettyään 6 7 vuotta kituvaa elämää. Sen
ohjelmaan kuului m. m.: 1) vertailevat viljelyskokeet
I elto- ja niittykasvilaaduilla, 2) kasvinjalostus,
3) siemenpuhdistimoiden ja siemenviljelyspiirien
perustaminen, 4) suullinen ja kirjallinen
neuvontatyö, 5) valtion koelaitoksen jalostustuotteiden
lisääminen ja markkinoille toimittaminen, 6)
näy-tekenttien ja siemennäyttelyiden järjestäminen,
7) välitystoiminta kotimaisen siemenkaupan alalla
ja 8) suomalaisen siemenen tunnetuksi tekeminen
ulkomailla. — Alussa tarmokas ja lupaava
toiminta kohdissa 1-4, 6-7 ja osaksi 8 mainituilla
aloilla lamautui sitten useista eri syistä; valtion
koelaitoksen jalostustuotteiden lisäämistä ei S. k.
I äässyt yrittämäänkään. Paikallisen
koetoiminnan rinnalle, joka vv. 1905-09 kohdistui
pääasiallisesti kotimaisten östersundom-turnipsikantain
vertailuun, tuli 1907 kiinteä koetoiminta omalla
koeasemalla (pinta-ala 13,40 ha, josta 5,si ha
viljeltyä) Korson aseman lähellä ja vakinainen
koekenttä Ylitorniolla (1907-08)’ sekä Alatorniolla
(1909-10). — Vv. 1910-16 toimi Korsossa S. k:n
siementarkastuslaitos — aikoinaan maamme
suurin —, jossa vv. 1910-15 tehtiin keskimäärin 1,697
analyysiä vuodessa, niistä puolet
siemennäytte-lyitä varten. — Yhdistyksen kirjallinen toiminta
sisältyy pääasiassa sarjoihin: „Julkaisuja" (9
numeroa), „Kirjasia" (7), „Esitelmiä" (15) ja
,.Kyl-vösiemenkysymyksiä" (4), joista useimmat
ilmestyivät myös ruotsiksi. — S. k:n jäsenmäärä
vaihteli eri vuosina (1906: 232, 1910: 544, 1917 vielä
434). Varsinainen valtioapu, jonka saanti oli
useita vuosia hyvin epävarma, vaihteli vv. 1906-17
20,000-25,000 mk.; v:ksi 1918 ei enää saatu
mitään. Siementarkastuslaitoksen valtioapu oli
4,000 mk. — Yhdistyksen omaisuuden myynnistä
kertyneet varat, n. 45,000 mk., ovat Suomen
maatalousseurojen keskusliiton hoidettavina
erityisenä rahastona. — S. k:n puheenjohtajana toimi
v:een 1916 prof. Gösta Grotenfelt ja sihteerinä
maist. Väinö Axelson. Sihteerin lisäksi oli useita
vuosia 2 assistenttia, 2 neuvojaa, harjoittelijoita
v. m. K. T-ri.

Suomenlinna, v:sta 1918 entisen Viaporin
(ks. t. X Os.) nimi.

Suomen lippu on vahvistettu asetuksella 29
p:Itä toukok. 1918. Tämän mukaan on
valtakunnan lippu oleva suorakaiteen muotoinen vaate,
jossa valkealla pohjalla 011 meren- (ultramariini )
sininen, lipun neljään suorakulmaiseen
yhtäkor-keaan alaan jakava, risti. Mittasuhteet ovat
seuraavat: koko korkeus 11 ja koko pituus 18
yk-sikkömittaa; ristin leveys on 3 yksikkömittaa
sekä ristin jakamien alojen pituus: sisempien 5
ja ulompien 10 yksikkömittaa. Tällaisenaan
käytetään lippua merenkulku- ja k a u p p
a-lippuna. V a 11 i o 1 i p u s s a on tämän
lisäksi oleva ristin keskellä Suomen vaakuna, jota
valtioneuvoston päätöksen mukaan 12 p:ltä
hel-mik. 1920 on lipussa käytettävä kruunuttomana
sekä sijoitettuna ristin keskineliön täyttäväksi
niin, että ainoastaan alareunan keskustan
ulospäin pistäytyvä terävä mutka jonkunverran
ulkoilee ristineliön alareunan alapuolelle.
Sotalippuna käytetään valtiolippua kolinikielekkeisenä
ja on tämän lipun koko pituus oleva 19
yksikkömittaa. Ristin jakamien ulompien alojen pituus,
kielekkeitä lukuunottamatta, on sotalipussa 6 yk-

sikkömittaa, kielekkeiden pituuden ollessa 5
yksikkömittaa. Valkeiden kielekkeiden ulkoreunat
ovat lipun ulkoreunojen suoraa jatkoa. Luot si-,
tulli- ja postilippuina on asetuksen
mukaan 13 p:ltä syysk. 1918 käytettävä
merenkulkuja kauppalippua varustettuina seuraavilla
lisämerkeillä: a) luotsilipussa on erikoismerkkinä
mustan ruorirattaan ympäröimä kruunuton
Suomen vaakuna, joka sijoitetaan lipun tangon
viereisen ylemmän valkoisen alan keskelle; b)
posti-lipussa on kaksi toistaan leikkaavaa keltaista,
mustareunaista postitorvea, jotka sijoitetaan lipun
tangon viereiselle ylemmälle valkoiselle alalle si
teil, että merkki sen pituussuuntaan nähden on
alan keskellä ja korkeussuuntaan nähden niin,
että sen yläreuna on (i/16 ja alareuna 12/16
yksikkömittaa lipun ylälaidasta; c) tullilipussa on
kahden toistansa leikkaavan mustan
merkuriussau-i van väliin asetettu (kruunuton) Suonien vaakuna,
joka sijoitetaan lipun tangon viereisen ylemmän
valkoisen alan keskelle.
! Asetuksen mukaan 18 p:ltä maalisk. 1919 on
ylempänä mainittu luotsilippu myös valtion m
e-r e n k u 1 k u laitoksen
(merenkulkuhallituksen, merenkulkulaitokseen kuuluvain virastojen
ja laitosten; lippu ja merenkulkuhallituksen
määräyksen mukaan luotsiasemien tunnusmerkki.
Paitsi tätä lippua, jota käytetään valtion
merenkulkulaitoksen aluksissa perälippuna, vedetään
alusten suurmastoon, kun joku
merenkulkuhallituksen jäsenistä on aluksessa, leveä viiri, joka on
merenkulkulaitoksen lippu kolmiou muotoisena
(pituus kannan keskeltä viirin kärkeen 25 ja
kannan leveys 11 yksikkömittaa) sekä milloin
alusta muutoin käytetään virantoimituksessa,
kapea kaksikielekkeinen valkeapoh jäinen viiri,
jonka pituussuuntaan kulkeva sininen paarre
jakaa kahteen yhtäsuureen valkoiseen alaan,
lukuunottamatta viirin kantaa, joka on neliön
muotoinen ja täysin valkea. Kannan keskellä on
merenkulkulaitoksen erikoismerkki.

Sotapäällystön liput ovat Tasavallan
presidentin vahvistamat 10 p. toukok. 1920 ja kuvatut
sotaministerien käskylehdessä 17 p:ltä toukok. 1920,
n:o 25. Liput ovat seuraavanlaiset:
President i n - y 1 i päällikön: sotalippu, jonka
tangon viereisen ylemmän valkoisen alan
keskellä on erikoismerkkinä keltainen vapauden
risti; sotaministerin: sotalippu, jossa
vastaavalla paikalla on erikoismerkkinä kaksi
ristiinasetettua pistimellä varustettua kivääriä
kahden ristissä olevan keltaisen kanuunan
muodostamalla taustalla; armeian ja
laivastoa komentavan kenraalin:
sotalippu, jonka vastaavalla paikalla on
erikoismerkkinä komentajan sauva ja miekka ristissä
pystyasennossa oleva keltainen kanuuna taustana;
rannikkopuolustuksen päällikön:
sotalippu, jonka erikoismerkkinä ovat kaksi kel
taista ristissä olevaa kanuunaa tangon viereisen
ylemmän valkean alan keskessä sekä sininen
pystysuora ankkuri alemman valkean alan keskessä.
— Päällikkyyttä osoittamaan käytetään edelleen
erinäisiä henkilökohtaisia viirejä. Sota-alukset
käyttävät pitkää ja kapeaa valkeata viiriä, jonka
kannassa on pystysuora merensininen risti. ks.

tähän kuuluvia kuvaliitteitä. J. R-e.

Suomen maalaustaide ks. Suomen k
u-v a a m a t a i d e, IX Os.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:31:30 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/11/0595.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free