Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suomen messut ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1165
1166
sekä ottaa tarvittavat toimihenkilöt. Yhdistys
pitää vuosittain yhden varsinaisen kokouksen
tammikuussa ja ylimääräisiä kokouksia tarpeen
mukaan. Kokouksissa käsitellään tavalliset
yhdistystä koskevat kysymykset, valitaan edustajat
piirikokoukseen ja liittokokoukseen sekä
ratkaistaan toimikunnan ja yksityisten jäsenten
esittämät asiat. Käyttövaransa saa yhdistys
jäsenmaksuista, joita kerätään jäseniltä vuosittain 1
mk. sekä lisäksi kunnallistaksoituksen mukaisista
100 mk:n maatalous- ja metsätuloista 10 p., jos
tulot ovat alle 2,000 mk:n; 20 p., jos ne ovat
2,000- alle 5,000 mk:n; 30 p., jos ovat 5,000- alle
10,000 mk:n; 40 p., jos ovat 10,000- alle 25,000
mk:n; 50 p., jos ovat 25,000- alle 40.000 mk:n
ja 60 p., jos ovat 40,000 mk. tai sen yli.
Jäseniksi liittyneet virkamiehet, säätyläiset tai
muut henkilöt, jotka eivät harjoita
maanviljelystä yhdistyksen alueella, suorittavat
pohjamak-sun lisäksi varallisuutensa ja toimikunnan
harkinnan mukaan 2-10 mk.
Maataloustuottajain liitto, joka välttää
valtioapua ja toimii valtiollisiin puolueisiin nähden
puolueettomasti, on heti alusta lähtien
työskennellyt ripeästi. V:n 1918 alusta on „Maaseudun
tulevaisuus" lehti ollut keskusliiton
äänenkannattajana. Liiton tarkoitusta on selvitetty
lukuisissa kokouksissa ympäri maata, järjestetty
puhuja- ja luentokursseja, tehty hallitukselle
anomuksia elintarpeiden luovutusehdoista,
minimi-hinnoista, tilaston toimittamisesta,
uutisviljelys-ten palkitsemisista ja muista tuotannon
lisäämistä tarkoittavista toimenpiteistä, on käsitelty
m. m. työpäivän pituuden järjestelyä,
osapalkka-kysymystä, maatyöväen asunto-olojen
parantamista, maataloustuottajain edustusta
tullikomi-teassa ja ulkomaille lähetetyssä
kauppakomissio-nissa y. m. sekä maatalouspoliittisen
tutkimustoimiston perustamista. A. L-o.
Suomen messut. Keskiajan käsityöläisillä ja
kauppiailla ei yleensä ollut liikehuoneistoja
muualla kuin omalla paikkakunnallaan. Milloin
tavaralle haluttiin enempää menekkiä, oli se
kuljetettava tilaisuuksiin, joissa kansaa muunkin
kuin ostamisen tarkoituksessa oli runsaammasti
koolla. Semminkin kirkkojuhlille kokoonnuttiin
kaikista maan ääristä, ja kun kulkuneuvot
olivat huonot, sovitettiin näillä matkoilla
mahdollisimman useat asiat toimitettaviksi. Kirkkojuhlia,
joilla latinankieliset laulut ja muut messuamiset
juhlakulkueiden ohella muodostivat päänumeron,
alettiin Suomessakin nimittää „messuiksi".
Lopuksi tuli aivan yleiseksi, että näiden
kirkkojuhlien yhteyteen järjestettiin aluksi
vähittäis-myyntimarkkinat, mutta myöhemmin myöskin
tukkukauppojen teko. Vanhemman kansan
keskuudesta Lounais-Suomessa eivät vieläkään ole
kadonneet perinnäismuistot varsinkin
pääpyhimys-ten kunniaksi vietetyistä Tuomaan ja Henrikin
messuista.
Semminkin Saksassa on keskiaikaisena
perintönä säilynyt tapa järjestää ajoittain
messujen nimellä kulkevia tukkukauppatilaisuuksia.
Kun on tultu huomaamaan, että täten
halvimmalla, lyhyimmässä ajassa ja pienimmällä alalla
voidaan solmia suurimmat kaupat, ovat tällaiset
kauppamessut maailmansodan jälkeen tulleet
käytäntöön useiden muidenkin Euroopan kansojen
keskuudessa.
Ensimäiset uudenaikaiset kauppamessut
Suomessa järjestettiin maan huomatu impien
teollisuus- ja kauppajärjestöjen toimesta Helsingissä
1920 alkaen 27 p. kesäk. ja päättyen 6 p. heinäk.
Yhdistämällä niihin myöskin teollisuustuotteiden
näyttelyn muodostui niistä samalla itsenäisen
Suomen ensimäinen yleinen talousjuhla, jota
henkevöittivät monet kokous- ja
esitelmätilaisuudet sekä runsas soitannollinenkin ohjelma.
Kotimaisia tuotteita olivat laatunsa mukaan eri
koulurakennuksiin Johanneksen kirkon läheisyyteen
sekä myös erikoisesti rakennettuihin
paviljonkei-hin asettaneet näytteille 760 tehtailijaa.
Erikoiseen ulkomaalaisten tuotteiden osastoon otti
osaa 210 näytteillepanijaa. Suom. osastossa
tehtiin kauppoja n. 130 milj. ja ulkomaalaisessa
n. 20 milj. mk:n arvosta. Messuilla, jotka avasi
Suomen tasavallan presidentti, kävi vieraita eri
osista maata sekä pienemmässä määrin myös
ulkomaalaisia, yhteensä n. 120,000 henkeä.
Mikäli olosuhteet siihen ovat sopivia, järjestää
kauppamessuja Suomessa jatkuvasti vuosittain
Suomen messut o.-y„ joka 1/2 milj. markan
osakepääomalla työskentelee Helsingissä
ympärivuotisenakin teollisuustuotteitten saantipaikkojen
tie-donantotoimistona. L. K-i.
Suomen metsänhoitoyhdistys ks.
Metsänhoitoyhdistykset, VI Os.
Suomen mineraaliosakeyhtiö (ruots. F i
n-ska mineralaktiebolaget), kaivosyhtiö,
joka omistaa Paakkilan asbestikaivoksen
Tuusniemen pitäjässä Ohtaansalmen rannalla. Sen
omisti alkujaan Suomen asbesti o.-y. (perust.
1900 osakepääoma Smk. 360,000:—joka 1904-07
vuokrasi löydön tansk. toiminimelle Smith & Co.
Tämä rakensi paikalle tehtaan, joka
kannattamattomana kuitenkin hävitettiin 1907. Tämän
jälkeen seisoivat kaivokset v:een 1917, jolloin
nykyinen yhtiö osti niiden osake-enemmistön ja
pani ne käyntiin. — Asbesti on n. s.
sädekivias-bestia, joka on lyhytkuituisempaa ja
hauraampaa kuin Kanadan ja Uralin serpentiiniasbestit,
ollen vähemmän sopivaa kutomateollisuuteen,
mutta käytetään pakkaus- ja eristysaineena sekä
katto- ja seinälevyjen valmistukseen. Asbestin
vienti on helpottunut, kun Juojärven kanavan
valmistuttua päästään Etelä-Suonien
vientisatamien yhteyteen. Paakkilan asbesti tuli sodan
aikana tunnetuksi pääasiassa Saksassa, jonne 1918
vietiin 1,307,000 kg, v. 1919 1,319,000 kg; v. 1920
oli ensimäisellä vuosipuoliskolla myyty 1,400,000
kg. Talvella 1920 valmistui myllylaitos
kuitu-massan jauhamista varten. K. J. V.
Suomen musiikkitieteellinen seura, ruots.
Musikvetenskapliga sällskapet i
Finland, perustettiin 1917 maailmansodan
aikana hajonneen Kansainvälisen musiikkiseuran
(ks. Internationale
Musik-Gesellschaft, III Os.) Helsingin haaraosaston sijaan.
Seuran tarkoituksena on edistää
musiikkitieteellistä tutkimusta ja musiikkielämän syventämistä
Suomessa. Toistaiseksi seuran toiminta on
rajoittunut kokouksiin, joissa on pidetty esitelmiä ja
esitetty varsinkin musiikinhistorian varhaisempia
kausia edustavia sävelteoksia. Suunnittelemaansa
tieteelliseen julkaisutoimintaan seura ei ole voinut
varojen puutteessa vielä ryhtyä. Uudistettujen
sääntöjen mukaan seuran jäsenet jakautuvat
toimiviin ja kannattaviin; edelliset kutsutaan va-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
