- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 11. Täydennysosa /
1167-1168

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suomen messut ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1167

116$

litsemalla. Puheenjohtajana on koko
toiminta-ajan ollut prof. Ilmari Krohn. A. 0. V.

* Suomenniemi. 2,359 as. (1919). — Kirkon
alttaritaulun „Siunaava Kristus" on maalannut
rouva Edit Martin 1920.

* Suomen osuuskauppojen keskusosuuskunta
r. 1. Osuuskunnalle vahvistettiin v:n 1918 lopulla
uudet säännöt, joiden mukaan osuuskunnan
nimi on Suomen osuuskauppojen
keskuskunta r. 1. Hallintoneuvoston jäsenluku
lisättiin 15:ksi ja johtokunnan jäsenluku 5:ksi.
Nykyisin myy S. O. K. etupäässä
jäsenosuuskau-poille mutta sitäpaitsi erinäisiä tavaroita
hallintoneuvoston harkinnan mukaan muillekin,
etupäässä valtiolle ja kunnille. — V:n 1920 lopussa
oli S. O. K:ssa jäseniä 500. Myynti oli 1920
324 milj. mk., ja vuosivoitto 4,3 milj. mk. Tämän
jälkeen ovat S. O. K:n rahastot (1920) Smk.
19,579,200:—, mistä määrästä 1.934,900 mk.
jäsenten lisämaksusitoumuksia. — S. O. K:n
julkaiseman osuuskauppalehden „Yhteishyvän" ja
..Sam-arbete" leviämismäärä oli 1921 n. 120,000.

O. K:neri.

Suomen pankkiyhdistys perustettiin 1914
valvomaan pankkien yhteisiä etuja ja
työskentelemään pankkitoiminnan kehittämiseksi
terveeseen suuntaan. Mainittuja tarkoitusperiä
silmälläpitäen on yhdistys toiminut yhdenmukaisuuden
aikaansaamiseksi erinäisiä pankkitehtäviä
toimitettaessa, kuten esim. perimistoimissa,
talletuskoron määräämisessä y. m. Yrhdistys on edustanut
pankkeja näiden suhteessa valtiovaltaan ja
Suomen pankkiin, ottanut edustajain kautta osaa
valuuttakurssien määräämiseen, antanut lausuntoja
pankkeja ja talouselämää koskevista
lakiehdotuksista. Pankkiyhdistykseen kuuluvat tätä nykyä
miltei kaikki yksityispankit. P. K-ri.

Suomen passivirasto ks. P a s s i v i r a s t o,
Täyd.

Suomen punainen tähti, yhdistys hevosten
hoitamista varten sodassa. Lokak. 28 p. 1918
vahvisti Suomen senaatti yhdistyksen säännöt.
Yhdistyksen tarkoituksena on Suomen joutuessa
sotaan antaa suojaa ja hoitoa sodan takia
kärsimään joutuville hevosille sekä muille
kotieläimille. Rauhan aikana on yhdistys
yhteistoiminnassa sotilasviranomaisten kanssa ja alistuu
sodassa niiden määräysten alaiseksi. Yhdistyksen
asioita hoitaa Helsingissä sijaitseva
keskushallitus muualla maassa toimivien piirihallitusten
avustamana. S. p:n t:n keskushallituksen ja
piirihallitusten jäsenet ovat aina oikeutetut
käyttämään Suomen armeialle vahvistetun mallin
mukaista päähinettä, johon kokardin sijaan on
kiinnitetty yhdistyksen merkki (viisikolkkainen
punainen tähti), sekä vasemmassa hihassa pitämään
samaa merkkiä. Palveluskunta on oikeutettu
tähän sodan aikana ja palvelustehtäviään
suorittaessaan. S. p:n t:n keskushallituksen
ensimäi-seksi puheenjohtajaksi määrättiin 3 v:ksi
everstiluutnantti T. K. Forstén. W. E. T.

Suomen raakasokeritehdas osakeyhtiö, ruots.
F i n s k a
råsockerfabriksaktiebola-get perustettiin, Helsinki kotipaikkana, syksyllä
1918, senjälkeen kuin valtio (asetus kotimaisen
sokerijuurikkaan viljelemisen edistämiseksi on
syyskuun 10 p :ltä 1918) oli sitoutunut määrätyllä
hinnalla vuosittain 3 vuoden aikana lunastamaan
määrätyn määrän kotimaista raakasokeria. Yh-

tiön perustajina olivat maamme
osuustoiminnalliset keskusliikkeet, eräät yksityiset liikeyhtiöt ja
pankit. Osakepääoma, alkujaan 5,000.000 mk.,
oli 7,500,000 mk. 1920. Yhtiön toimesta pantiin
1919 alulle laajempi sokerijuurikasviljelys
Var.si-nais-Suomessa, Uudellamaalla, Etelä-Hämeessä ja
Etelä-Satakunnassa. Se on julkaissut
sokerijuu-rikasviljelystä käsittelevää kirjallisuutta ja antoi
! 12 neuvojansa (1920) välityksellä opastusta
sokerijuurikkaan viljelyksessä. Ensimäinen tehdas,
Salon raakasokeritehdas (ks. t. Täyd.), valmistui
1920. Viljelijän, joka aikoo yhtiölle viljellä
juurikkaita, on tehtävä määrävuosiksi sopimus,
missä mainitaan, kuinka suuren alan viljelijä
sitoutuu kunakin vuonna viljelemään. Viljelijä
saa yhtiöltä ilmaisen siemenen sekä saa ostaa
alennuksella apulantoja ja tehtaan sivutuotteita:
leikettä ja melassia, jota paitsi tehdas suorittaa
määrätyn osan juurikkaiden rahdista j. n. e.
Erikoisena etuutena on viljelijöillä
sokeripulakau-tena ollut oikeus saada 1j2 % toimittamastaan
juurikasmäärästä valmistettua sokeria yli
korttiannosten korttisokerin hinnalla. Huomattava osa
| yhtiön osakkeita (2/3 alkup. osakepääomasta)
luovutettiin 1920 sopimusviljelijöille. Viljelijäin
luku oli 1919 2.480 ja 1920 n. 3.500.
Sopimus-viljelysten ala oli 1919 597.4 ha (siitä kylvössä
499 ha) ja 1920 1,035 ha (siitä kvlvössä 970 ha).

R. V. S:U.

’Suomen rautatiet. Sen jälkeen kuin
maailmansodan ensimäisenä vuotena, 1 p. marra.sk.
1914, oli vakinaiselle liikenteelle avattu rautatie
Savonlinnasta Pieksämäelle (Savon radalla) ja
tällä rataosalla olevalta Huutokosken asemalta

(

liaararata Varkauteen (yht. 123 km, tullen
maksamaan 117,000 mk. ratakilometriltä), ei v. 1915
tullut valmiiksi uutta rautatietä muuta kuin 27
km pitkä Tornion-Karungin rata (ks.
Karungin rata, Täyd.). Se rakennettiin venäläisillä
! varoilla jonkunmoiseksi kenttäradaksi. maatyöt
olivat hyvin pienet, sivuojia ei ollut lainkaan,
rummut sekä sillat olivat puusta. Sen
tarkoituksena oli helpottaa yhteyttä Suomen rautateistön
(Tornion) ja Ruotsin Karungissa olevan
lähimmän ruots. rautatieaseman välillä. Kun Ruotsin
valtio vähitellen sai valmiiksi oman linjansa
Haaparantaan saakka, ei Tornion-Karungin rataa
tarvinnut liikennöidä enempää kuin yhden
talvikauden. Sen kuntoonpano päätettiin 1921, mutta
työt eivät silloin vielä päässeet alkuun.

V. 1916 liitettiin valtionrautateihin oston
kautta 26 km pitkä Haminan-Inkeroisten rata.
myös määrättiin valtionrautateiden
liikennöitäväksi ven. viranomaisten rakennuttama
Terijoen-Koiviston rautatie (ks. Koiviston rata,
Täyd.). Liikennöiminen tapahtui kuitenkin
ulkopuolella kulkulaitosrahaston, valtiorahaston tiliin,
kunnes nämä rahastot 1919 yhdistettiin.

Seur. v. 1917 liitettiin valtionrautateihin
samoin oston kautta Porvoon rata (ks. t. VII Os.).
Marrask. 1 p:nä avattiin sitäpaitsi väliaikaiselle
liikenteelle venäläisten vaatima,
„Pietarin-Vaasan emärataan" kuuluva osa
Hiitola-Käkisalmi-Kiviniemi-Raasuli.

Venäjän vallan aikana oli myöskin järjestetty
sopimus Ruotsin kanssa Tornion-Haaparannan
välisen yhdysradan rakentamisesta (molempiin
raideleveyksiin, normaali- ja leveäraiteiseen) ja
siinä jätetty Suomenkin osalle tuleva osa siltaa

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri May 10 12:34:45 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/11/0598.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free