Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suomen sotalaitos ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1173
Suomen sotalaitos—Suomen sotaväen liput
1171
Seuran jäsenet jakautuvat toimiviin ja
kannattajajäseniin. Toimiviksi jäseniksi seura kutsuu
, niitä Suomen kansalaisia, jotka julkaisemillaan
teoksilla tai muuten ovat osoittaneet kykyä ja
harrastusta sotahistoriallisiin tutkimuksiin. —
S. s:n s:n ensimäisenä puheenjohtajana toimii
seuran perustaja kenraalimajuri H. Ignatius.
W. E. T. ’
♦Suomen sotalaitos on uusimmassa
järjestely-muodossaan v:n 1919 lopulta seuraava.
Korkeimmat komento- ja
hallintoviranomaiset. Nojautuen 17 p. heinäk.
1919 annettuun Suomen hallitusmuotoon annettiin
8 p. syysk. 1919 asetus ylimpäin sotilaallisten
komento- ja hallintoviranomaisten toimivallasta.
Sen mukaan on tasavallan presidentillä maan
sotavoiman ylin päällikkyys, minkä hän voi
sodan aikana luovuttaa toiselle. Presidentti
nimittää upseerit sekä päättää muut hänelle
pidätetyt-asiat. — Välittömästi presidentin alaisena toimii
sotilaallisen käskyvallan haltiana hänen
nimittämänsä sotaväen päällikkö. Tämän alaisia ovat
maa-, ilma- ja meripuolustukseen kuuluvat
sotajoukot. Sotaväen päällikkö ratkaisee armeiaa ja
laivastoa koskevat käskyasiat, pitää huolta
kaikkien aselajien sodankäynnin vaatimusten
mukaisesta opetuksesta ja sen yhdenmukaisesta
edistymisestä sekä kurin voimassapitämisestä
kaikissa joukko-osastoissa.
Tasavallan puolustusta varten tarpeellisen
sota-tieteellisen valmistelutyön suorittaa yleisesikunta,
jonka työtä johtaa presidentin alaisena toimiva
yleisesikunnan päällikkö. Yleisesikunnan
päällikkö on kaikkien yleisesikunnassa toimivien
upseerien ja virkamiesten, sotakorkeakoulun sekä
eri esikuntiin yleisesikuntatyötä varten
määrättyjen upseerien sekä myös ulkomailla toimivien
sotilasasiamiesten päällikkö.
Sotaministeriö on ylin sotilaallinen
hallintovirasto. Sen päällikkönä toimii sotaministeri.
Tämä edustaa koko sotalaitosta valtioneuvostossa
ja eduskunnassa. Sotaministeriön alaisia ovat:
läänin- ja kutsuntatoimistot,
hevostäydennystoi-mikunnat, sotalaitoksen telakat, tehtaat, työpajat
ja varikot, sotilasapteekit, sairaalat ja
hevossairaalat, sotilasoppilaitokset (paitsi \
sotakorkeakoulua), taloudellisessa suhteessa
komendantti-virastot.
A r m e i a. Suomen armeia 1921 v:n lopulla
olleessa järjestelymuodossa jakautui kolmeen
divisioonaan (I, II ja III divisioona), yhteen
prikaatiin (jääkäriprikaati), yhteen
ratsuväkiprikaatiin sekä muutamiin suoraan armeia johdon
alaisiin joukkomuodostelmiin. Rykmentit ja
itsenäiset pataljoonat ovat seuraavan nimisiä:
Suomen valkoinen kaarti, Porin rykmentti,
Uudenmaan rykmentti, Keski-Suomen rykmentti,
Karjalan kaartin rykmentti, Savon jääkärirykmentti,
Viipurin rykmentti, Pohjois-Savon rykmentti,
Tampereen rykmentti. Kaartin jääkäripataljoona,
Pohjanmaan jääkäripataljoona, Kajaanin
sissipataljoona, Uudenmaan rakuunarykmentti, Hämeen
ratsurykmentti, Kenttätykistörykmentit n:ot 1, 2
ja 3, jääkäritykistörykmentti,
hyökkäysvaunuryk-mentti, Helsingin komennuskomppania. Sitäpaitsi
kuuluu armeiaan «polkupyöräjoukkoja,
pionieeri-joukkoja, kenttälennätinpataljoona y. m.
erikois-aselajeja. Ilmailuvoimat jakautuvat ilmailupatal- ;
joonaan sekä useampiin ilmailuosastoihin.
Suomen laivasto on alistettu rannikkopuolus
tuksen päällikön käskyvallassa niinikään
sotaväen päällikön alaiseksi. Rannikkopuolustuksen
muodostaa kolme rannikkotykistörykmenttiä (I,
Il ja III rannikkotykistörykmentti),
meripataljoona, rannikkolaivue ja miinanetsijälaivue.
Ran-nikkolaivue on kokoonpantu erityyppisistä
tor-pedoveneistä ja vartioristeilijöistä.
Suomen sotavoiman perustana on Suomen
valtakunnan väliaikainen asevelvollisuuslaki 8 p:ltä
helmik. 1919, jonka mukaan jokainen Suomen
mies isänmaan ja laillisen yhteiskuntalaitoksen
puolustukseksi on asevelvollinen (ks. myös
Kutsunta, Täyd.). W. E. T.
Suomen sotavoima. S. s:n muodostaa
armeia ja rannikkopuolustusvoimat. Armeiaan
kuuluvat vakinainen maaväki, armeian reservi ja
nostoväki. Rannikkopuolustus käsittää
rannikkotykistön ja rannikkolaivueen vakinaisen väen ja
, reservin. Vakinaisen väen täydentämiseksi
kutsutaan vuosittain yksi väestön ikäluokka,
nimittäin ne nuorukaiset, jotka kutruntavuonna
täyttävät 20 v. . W. E. T.
Suomen sotaväen liput. Määräys Suomen
armeian jalkaväki- ja ratsuväkirykmenttien sekä
erillisten pataljoonien lipuista on 14 p:ltä kesäk.
1919. Jalkaväen lippu on mitoiltaan 120X142 cm,
lipputangon kärki 40 cm, sen vapaana oleva osa
on 180-190 cm. Ratsuväen lippu on
suuruudeltaan 80X^0 cm, leikattu 2 kielekkeelle, pienin
pituus 61 cm. Lipputangon kärjen
muodostaa kaiverrettu Suomen lei jona. — Joukoille, jotka
ovat kunnostautuneet vapaussodassa, voidaan
myöntää lipputangon kärjiksi vapauden risti.
Oikeuden käyttää tällaista kärkeä antaa tasavallan
presidentti. Eri lippujen muoto ja väri on
seuraava : 1) Suomen valkoinen kaarti.
Lippu valkoinen. Keskellä vihreistä
kuusenoksista valmistetun avonaisen seppeleen
ympäröimä valtakunnan vaakuna. Kulmissa lävistäjän
suuntaan asetettuina mustat Vaasan kaupungin
vaakunan lyhteet. 2) Porin rykmentti.
Historiallinen malli. Lippu jaettu kahteen,
keltaiseen ja siniseen, vaakasuoraan kenttään. Toisella
puolella lipun keskellä tammenlehdistä
muodostetun seppeleen ympäröimänä Varsinais-Suomen
vaakuna; toisella puolella Satakunnan vaakuna.
3) Uudenmaan rykmentti. Sininen
lippu, jolla 8 keskipisteestä säteittäisesti kulmia
ja sivujen keskipisteitä kohti lähtevää keltaista
liekkiä. Keskellä Uudenmaan vaakuna
leväseppe-leen ympäröimänä. 4) Karjalan kaartin
rykmentti. Valkoinen lippu. Keskellä
avonaisen laakeriseppeleen ympäröimä valtakunnan
vaakuna. Kolmiossa vinosti asetettuina Karjalan
vaakunassa esiintyvät käsivarret sekä kruunu.
5) Savon jääkärirykmentti. Lippu
vihreä. Keskellä ohrasta ja rukiista muodostetun
seppeleen ympäröimä Savon vaakuna. 6)
Keski-Suomen rykmentti. Valkoinen lippu, jossa
8 punaista liekkiä. Keskellä
pihlajanlehtiseppe-leen ympäröimä Hämeen vaakuna. 7)
Viipurin rykmentti. Sininen lippu, jossa 8
valkoista liekkiä. Keskellä männynoksista
muodostetun seppeleen ympäröimä Viipurin läänin
vaakuna. 8) P o h j o i s-S avon rykmentti.
Keltainen lippu, jossa 8 mustaa liekkiä.
Keskellä apilasseppeleen ympäröimä Savon vaakuna.
G) Tampereen rykmentti. Lippu punainen.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
