Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suomen tasavallan presidentti ... - Suomen vapaudenlaina, ensimäinen ja toinen
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1177
Suomen tasavallan presidentti—Suomen vapaudenlaina
1 17.S
Suomen tasavallan presidentti. Suonien
uuden hallitusmuodon mukaan, joka on annettu
heinäk. 17 p. 1919, on ylin toimeenpanovalta
uskottu S. t. p:lle (2 §), jonka Suomen kansa
kolmensadan valitsijamiehen kautta valitsee kuudeksi
vuodeksi (erikoissäännöksen nojalla ensimäinen
presidentinvaali oli eduskunnan suoritettava).
Vaalioikeudesta ja vaalikelpoisuudesta
valitsijamiesvaalissa sekä soveltuvilta kohdin vaalin
tavasta ja järjestyksestä on voimassa, mitä
edustajainvaalista on säädetty. — Jos presidentinvaalissa
joku saa enemmän kuin puolet annetuista äänistä,
on hän valittu. Muussa tapauksessa toimitetaan
uusi vaali ja, jollei silloinkaan kukaan saa
ehdotonta enemmistöä, vieläkin uusi vaali niiden
kahden ehdokkaan välillä, jotka toisessa vaalissa
saivat suurimmat äänimäärät (23 §).
Presidentti astuu toimeensa vaalia seuraavan
maalisk. 1 p»:nä ja antaa silloin eduskunnan
edessä sisällöltään määrätyn juhlallisen
vakuutuksen (24 §). Toimestaan presidentti saa
vuotuisen palkkion, jonka määrä hänen
toimikaudekseen vahvistetaan lailla (26 §). Presidentin
ollessa estettynä hoitaa hänen tehtäviään
pääministeri; jos este on pysyväinen, on uusi
presidentti mahdollisimman pian valittava (25 §).
Eduskuntaan nähden presidentillä m. m. on
valta määrätä uudet vaalit toimitettaviksi ja
hajoittaa eduskunta (27 §). Hänen asianaan on
lakien vahvistaminen; kuitenkin tulee laki
vahvis-tuksettakin voimaan, jos eduskunta uusien
vaalien jälkeen uudestaan hyväksyy sen
muuttamattomana annettujen äänten enemmistöllä (19 §).
Laki on, olkoonpa presidentin vahvistama taikka
ei, presidentin allekirjoitettava, asianomaisen
ministerin varmennettava, ja valtioneuvoston
julkaistava Suomen lakikokoelmassa (20 §).
Presidentillä on oikeus perustuslain ja tavanomaisen
oikeuden määräämissä rajoissa antaa asetuksia
(28 §). Hänellä on edelleen oikeus armoa
antamalla kumota rangaistus tai lieventää sitä,
hänellä on sotavoiman ylin päällikkyys,
kansalais-tuttamisoikeus sekä valta määrätä Suonien
suhteista ulkovaltoihin, mikäli ei eduskunnan
myötävaikutusta ole välttämättömäksi säädetty (29-34 §).
— Presidentti kutsuu valtioneuvoston jäseuiksi
rehellisiksi ja taitaviksi tunnettuja syntyperäisiä
Suonien kansalaisia.
Presidentti tekee päätöksensä valtioneuvostossa
sen ministerin esittelystä, jonka toimialaan asia
kuuluu, päätös on sen ministerin varmennettava,
joka on asian esitellyt (34 §). Jos valtioneuvosto
havaitsisi jonkun presidentin päätöksen olevan
lainvastaisen, tulee sen ilmoittaa, ettei sitä voida
saattaa täytäntöön (45 §). Jos päätös olisi
vastoin perustuslakia, on asianomainen ministeri
velvollinen kieltäytymään sitä varmentamasta (35 §).
— Milloin presidentti itse on valtioneuvostossa
saapuvilla, johtaa hän asian käsittelyä.
Presidentti valvoo valtion hallintoa ja voi sitä
varten vaatia viranomaisilta tietoja sekä
toimeenpanna tarkastuksia. — Presidentti antaa
tarvittaessa määräyksen sotaväen liikekannalle
panemisesta. Hänen asianaan on nimittää useimmat
korkeimmat virkamiehet, eräissä tapauksissa
valtioneuvoston taikka asianomaisen viranomaisen
esityksestä (87 §).
Jos oikeuskansleri taikka valtioneuvosto
katsoo presidentin tehneen itsensä syypääksi valtio-
petokseen tai maanpetokseen, on asiasta annet
tava ilmoitus eduskunnalle, ja jos tämä 3/4:11a
annetuista äänistä päättää syytteen nostettavaksi,
ajaa oikeuskansleri syytettä korkeimmassa
oikeudessa. Presidentin on sillä aikaa pidättäydyttävä
viran toimituksesta. Muissa tapauksissa ei voida
piesidentin virkatoimesta syytettä nostaa (47 §).
Muista kuin virkatoimista presidentti on yleisen
lain mukaan vastuunalainen.
Yleiseltä kannalta katsoen S. t. p:llä on
suhteellisen laaja toimivalta. Käytännöstä ja
erityisesti siitä, miten perustuslaissa säädettyä
parlamentaarista hallitusjärjestelmää sovellutetaan,
riippuu, voiko hän niitä tosiasiallisesti täydessä
määrin käyttää. R. E.
Suomen uimaliitto, Suomen useimmat
uimaseurat käsittävä liitto, perustettiin 1906, liittyi
kansainväliseen uimaliittoon 1908.
Suomen ulkomainen edustus ks. Ulk
o-asiain hoito, Täyd.
Suomen upseeriliitto per. Helsingissä 1919.
S. u. on toverillinen yhteenliittymä, jonka
muodostavat sekä nykyiset että entiset vakinaiset
upseerit. Vakinaisessa palveluksessa olevia
reserviupseereja voidaan myös ottaa liiton
ajoit-taisjäseniksi siksi aikaa, kuin he toimivat
vakinaisessa palveluksessa.
Liiton tarkoituksena on palveluksen
ulkopuolella olla apuna armeiajohdon työssä
upseerikun-nan henkisen tason kohottamisessa. Liiton
päämääränä on 1) koota kaikki Suomen
puolustuslaitoksen parasta harrastavat upseerit yhdeksi,
yhtenäiseksi Suomen upseerikunnaksi, jossa
vanhempien polvien kokemus ja nuorempien
innostus ovat yhtyneinä; 2) pyrkiä juurruttamaan
upseeriston mieliin, että sotaväki on lain ja
oikeuden horjumaton tuki ja ettei upseerin tule
puuttua poliittisten mielipiteiden levittämiseen
eikä valtiollisten ryhmien toimintaan; 3)
ohjel-manmukaisesti edistää sotatieteellistä
kasvatustyötä upseeriston keskuudessa; 4) toimia siiheu
suuntaan, että upseerikunnassa ehkäistäisiin
kaikki, mikä on vastoin kunnian vaatimuksia
ja hyviä tapoja tai osoittaa sivistyksen ja
isänmaallisen mielen puutetta sekä on omiaan
alentamaan upseerikunnan arvoa miehistön ja
yhteiskunnan silmissä. W. E. T.
Suomen valkoinen ruusu ks.
Ritarimer-k i t, Täyd.
♦Suomen valtiosihteerinvirasto ks.
Minis-terivaltiosihteeri, Täyd.
Suomen vapaudenlaina, ensimäinen ja
toinen, kaksi kotimaista valtiolainaa, jotka
Suomen valtio 1918 otti osaksi järjestääkseen
main. v. käydyn vapaussodan johdosta
häiriintynyttä valtiotaloutta, osaksi peittääkseen sodan
aiheuttamia menoja ja avustaakseen sen johdosta
hädänalaiseen tilaan joutuneita kansalaisia. —
Edellisen, 200 milj. mk:n lainan ottamisesta teki
sodan aikana toiminut hallitus päätöksen 27 p.
maalisk. 1918 tarjoten sen merkittäväksi 100, 500.
1,000 ja 10,000 markan suuruisia
maksuosoituk-sia vastaan, jotka olivat lunastettavat takaisin
heinäk. 1 p. 1920, mikäli merkitsijä ei ollut
suostunut vastaanottamaan niiden tilalle
samansuuruisia obligatsioneja, sen jälkeen kuin vastedes
kokoontuva eduskunta oli hyväksynyt lainan
kuoletuslainaksi. Laina muutettiin sitten sodan
päätyttyä eduskunnan antamalla valtuudella ke-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
