- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 11. Täydennysosa /
1187-1188

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suomen vapaussota

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1187

Suomen vapaussota

1188

Uudenmaan rakuunat JyväskyIässä.

lisk. 15 p:ään on suurempien sotaliikkeiden
val-mistusaika, jolloin rintamia oli puolustettava
heikoilla voimilla punaisten rynnäkköjä vastaan sillä
aikaa, kuin armeiaa järjesteltiin.

Päämaja järjestettiin helmik. 15 p:nä
vakinaiselle kannalle. Ylipäällikön lähimpänä miehenä
oli esikuntapäällikkö, jona maaliskuusta alkaen
oli eversti (sittemmin kenraalimajuri) G.
Thes-löf. Päämaja jakautui kahteen pääosastoon:
päämajoitusmestarin osastoon, päällikkönä eversti
(sittemmin kenraalimajuri) H. Ignatius, ja
etappiosastoon, päällikkönä majuri R. Waldén.
Edellinen oli strateginen osasto, jonka alle
kuuluivat kaikki sotilaalliset tehtävät (sotaliikkeet,
tiedusteluyhteys rintamien välillä, liikenne
sota-alueella), jälkimäinen käsitti hallinnollisen
joukkojen varustamisen ja muonituksen,
sairaanhoidon, vankien vartioimisen, kulkulaitoksen,
poliisiosaston, sähkö- ja postilaitoksen y. m. Paitsi
näitä osastoja oli ase-esikunta (everstit v.
Rehau-sen ja Nenonen), henkilöosasto, päivyskenraali
(eversti Holmberg), päätarkastaja
(kenraalimajuri Maexmontan), ohjaaja (sotajoukkojen
järjestäminen ja opetus, kenraalimajuri von Gerieh)
y. m. Rintamat saivat nyt myös rajansa.
Lännestä itään lukien muodostettiin seuraavat
rintamat: Satakunnan rintama (päällikkönä eversti,
sittemmin kenraalimajuri Linder), Hämeen
rintama (päällikkönä eversti, sittemmin
kenraalimajuri Wetzer), Savon rintama (päällikkönä
kenraalimajuri, sittemmin kenraaliluutnantti
Löf-ström-Toll) ja Karjalan rintama (päällikkönä
kapteeni, sittemmin eversti A. Sihvo). Näiden
ryhmien kanssa yhdistettiin päämaja sekä
sähkö-lennättimellä että puhelimella. Niinikään
ryhdyttiin myös vakinaisten joukkojen muodostamiseen.
Puute upseereista ja alipäällystöstä oli suuri.
Upseereja raatiin entisessä Suomen sotaväessä
palvelleista ja osaksi Venäjällä maailmansotaan

osaa ottaneista upseereista. Vasta jääkärien
saavuttua helmik. 26 p:nä tuli kenraali
Mannerheimille mahdolliseksi ryhtyä tarpeellisten
vakinaisten joukkojen pikaiseen muodostamiseen, sillä
heissä oli tarvittava kantajoukko. Ensin
koetettiin värväämällä saada vakituisia joukkoja, mutta
kun tämä keino ei tepsinyt — saatiin vain 3,500
miestä kokoon — täytyi turvautua
asevelvollisuuteen. Päätöksen tästä julkaisi hallitus helmik. 18
p:nä 1918. Näistä asevelvollisista muodostettiin
6 jääkärirykmenttiä, joita jääkäriupseerit
harjoittivat. Jäljelle jääneistä muodostettiin uusia
suojeluskuntapataljoonia ja heillä täydennettiin
jo rintamalla olevia. Määrävahvuudeksi
komppanialle tuli 180 miestä, konekiväärikomppaniaan
kuului 4-6 konekivääriä; kolme komppaniaa
muodosti pataljoonan, jonka vahvuus oli 550
miestä; kolme pataljoonaa
konekiväärikomppa-nioineen muodosti rykmentin, jonka vahvuus oli
2.000 miestä. Vöyrin koulussa, jonka kurssit
kestivät kolme viikkoa ja josta saatiin alipäällystöä,
oli oppilaiden luku jo helmikuussa lisätty 700:ksi.
Suojeluskuntia oli melkein jokaisessa valkoisen
Suomen pitäjässä. Näiden järjestämiseen
ryk-mentteihin oli jo ryhdytty, vaikkei toimenpidettä
voitu saada aikaan ennen Tampereen valloitusta,
mutta sitä ennen ne jo olivat yhdistetyt
komppanioiksi, jopa pataljooniksikin. Värvätyt
krena-tööripataljoonat yhdistettiin 2:ksi
krenatööriryk-mentiksi ja muodostivat prikaatin, ja 6:sta
jää-kärirykmentistä muodostettiin 3 prikaatia.
Karjalan rintamalla joukot muodostivat 3 Karjalan
rykmenttiä. Tampereen valtauksen jälkeen
yhdistettiin useimmat suojeluskuntapataljoonat
rykmenteiksi, niin että valkoisella armeialla oli 18
jalkaväkirykmenttiä paitsi etappipataljoonia. Hcl
singin valtauksen jälkeen antoi kenraali
Mannerheim käskyn muodostaa Etelä-Suomessa tämän
lisäksi 9 jalkaväkirykmenttiä, niin että sodan

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:31:30 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/11/0612.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free