Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suomen vapaussota
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1 197
Suomen vapaussota
1198
vat asemat, 7 tykkiä ja ainakin 15 konekivääriä.
ISversti Linder lähetti kapteeni Pellin kiertämään
heidän asemiaan Nuutin luona, samalla kuin
Tu-nin ja Oulun miehet rintamahyökkäyksellä
valloittivat Kyröskosken. Näin saatiin vihollinen
jättämään asemansa ja valkoisten saaliiksi joutuivat
useimmat heidän konekivääreistään. Eversti
Lin-derin joukot olivat 7 vuorokauden taisteluista
kuitenkin niin väsyneet, etteivät voineet ajaa
vihollista takaa. Nyt sai eversti Linder käskyn
pää-voimillaan kiirehtiä Tamperetta valtaamaan
länsipuolelta, jonka tähden hänen joukkonsa marssi
kahdessa kolonnassa Ylöjärven kautta Tamperetta
kohti. Eversti Hjalinarson valtasi Ylöjärven
maalisk. 25 p:nä.
Sekä Wetzerin että Wilkmanin joukot olivat
koko ajan taistelussa punaisten kanssa, jotka
sitkeästi puolustivat Kangasalan ja Messukylän
harjanteita. Maalisk. 23 p:nä oli Wilkmanin, jonka
joukko oli saanut 2 pataljoonan lisäyksen,
onnistunut vallata Kangasalan Vääksy ja nyt sai hän
ylipäälliköltä käskyn ensin vähemmillä, sittemmin
kaikilla voimillaan marssia Lempäälään ja,
mieli itettyään sen, etelästä hyökätä Tamperetta kohti.
Maalisk. 24 p:nä Wilkman kiivaan taistelun
jälkeen valloitti Lempäälän ja jätettyään sinne osan
joukostaan everstiluutnantti Ingelbergin johtoon
hän marssi pääjoukkoineen pohjoiseen Tamperetta
vastaan. Pälkäneellä ja Padasjoella olevat
joukot erotettiin nyt. Wilkmanin ryhmästä ja
alistettiin suoraan ylipäällikön alle, koska yhteys
päämajan ja näiden joukkojen välillä oli
helpompi ylläpitää ja tieto oli tullut, että melkoisia
punaisten joukkoja oli saapunut Hämeenlinnan ja
Toijalan kautta.
Tampere oli nyt piiritetty, ja taistelu
kaupungin valtauksesta alkoi. Tämä taistelu tuli paljoa
sitkeämmäksi ja pitkäaikaisemmaksi, kuin oli
odotettu, sillä punaiset pitivät urhoollisesti
puoliaan ven. upseerien johtamina. Ylipäällikön
täytyi nyt panna suuria vereksiä joukkoja liikkeelle
murtaakseen vastustuksen. Aluksi sai 2:nen
jääkärirykmentti ja ruots. prikaati vahvistaa
Tampereen ympärillä olevia joukkoja. Kaupungin
pikainen valtaus oli kuitenkin erinomaisen tärkeä, sillä
asema Karjalassa oli muuttunut erittäin
vakavaksi. Maalisk. 24 p:nä oli valkoisten joukkojen
täytynyt jonkun verran peräytyä Ahvolassa, ja
tykkipanosten puute teki puolustuksen punaisten
ja venäläisten hurjaa tykkitulta vastaan erittäin
arveluttavaksi. Majuri Sihvo pyysi apua,
varsinkin kun vahvoja ven. joukkoja alkoi edetä
Raasu-lista päin.
Punaiset koettivat nyt" saada Tampereelle apua
.->ekä Porista että Helsingistä. Satakunnan
joukkoja ei voitu lisätä, kun yhteys niiden kanssa oli
vaikea ja kun ryhmän päällikön täällä piti
siirtämällä niitä nopeasti eri suuntiin puolustaa
rintamaansa. Maalisk. 26 p:nä oli majuri Lidholm
valloittanut Suodenniemen ja marssi
Mouhijärvelle. Majuri Peli miehitti Siuron 26 p:nä ja
katkaisi radan Porin ja Tampereen väliltä. Kun
punaiset Noormarkusta lähettivät joukkoja
Kark-kuun, räjäyttivät valkoiset 28 p:nä Siuron sillan
ehkäistäkseen heidän etenemisensä. Hjalmarson
oli Ylöjärvellä; häntä vastaan olivat punaiset
asettuneet vahvoihin asemiin Pispalan
länsipuolelle.
Lempäälässä piti Wilkmanin ryhmän osasto
I puoliaan punaisten rajuja rynnäkköjä vastaan.
Maalisk. 26 p:nä aamulla tekivät punaiset
yrityksen murtautua Tampereelta etelään, mutta
torjuttiin takaisin. Näissä taisteluissa tarvittiin
kaikki käsillä olevat joukot ja sentähden
lähetettiin jo 27 p:nä kaksi pataljoonaa reservistä
Lempäälään ja Luopioisiin sekä 31 p:nä vielä l:nen
jääkärirykmentti ja 1 patteri vahvistamaan
Lempäälän rintamaa, jossa Rah ja koetti murtautua
Tampereen avuksi.
Maalisk. 28 p:nä ylipäällikkö antoi käskyn
hyökkäyksellä vallata Tampereen. Eversti Wetzerin
piti rynnätä kaupunkiin pohjoispuolelta rauta
tietä ja Wilkmanin eteläpuolelta. Eversti Linderin
joukkojen piti länsipuolelta ottaa osaa
valtaukseen ja jos mahdollista jäiden yli kiertää
punaisten vahvat asemat Pispalassa. Wetzerin joukot
etenivät 2 osastona: toinen, johon kuului 3
pataljoonaa, pohjoispuolelta maantietä, toinen, 5
pataljoonaa, eteläpuolelta; Wilkmanin ryhmän oikealla
sivustalla rautatien ja Iidesjärven välillä eteni
toinen jääkärirykmentti, vasemmalla sivustalla
pitivät 4 pataljoonaa asemia Iidesjärven ja
Pyhäjärven välillä. Erittäin veriseksi tuli taistelu
venäläisten kasarmeista ja hautausmaasta, johon 2: neu
jääkärirykmentti ja ruots. prikaati ottivat
osaa. Ruots. prikaati marssi eteenpäin ottamatta
selvää siitä, että metsäharju rautatien
pohjoispuolella oli punaisten miehittämä. Se marssi
harjun pohjoispuolella olevaa laaksoa pitkin ja tuli
siten alttiiksi konekivääritulelle sivustalta. Kun
jääkärit näkivät ruotsalaisten vaikean aseman,
ryntäsivät he apuun ja valloittivat metsän.
Huolimatta suuresta mieshukasta vallattiin kasarmit
ja hautausmaa.
Vaikka valkoiset joukot siten saavuttivat
merkittäviä tuloksia 28 p:nä, oli mieshukka ollut
erittäin suuri, niin että hyökkäyksen
uudistaminen oli mahdoton. Joukkojen täytyi antaa levätä
ja hyökkäystä täytyi valmistaa tykkitulella.
Lempäälään alkoivat punaiset koota suuria voimia,
jotka Rahjan johdolla ponnistivat murtautuakseen
läpi. Tälle tärkeälle rintamalle määrättiin nyt
eversti Wilkman päälliköksi ja kaikkien idässä ja
etelässä (Näsijärven ja Pyhäjärven välillä)
olevien joukkojen päälliköksi nimitettiin eversti
Wetzer. Hänen joukkojansa lisättiin uusilla
reservi-pataljoonilla ja pattereilla, ja Kangasalla oli
apuna ylipäällikön reservi (aluksi l:nen ja 3:s
jääkärirykmentti, sittemmin lähetettiin l:nen
Lempäälään). Helpottamaan Satakunnan
joukko-j jen etenemistä lähetettiin yksi haubitsipatteri
Näsijärven yli. Täällä oli eversti Linderin kaksi
ryhmää, Hjalmarson pohjois- ja Peli eteläpuolella
rautatietä. Näistä joukoista täytyi kuitenkin
eversti Linderin lähettää osastoja Lidholmin
avuksi Karkkuun ja Mouhijärvelle, josta punaiset
koettivat lähettää apujoukkoja Tampereelle.
Kolmen päivän taistelujen jälkeen saatiin punaiset
lyödyiksi. Samalla aikaa olivat majuri Berghin
joukot kovissa taisteluissa Ahlaisissa ja
Noormarkussa, josta heidän onnistui työntää punaiset
etelään.
Huhtik. 2fp:nä antoi ylipäällikkö käskyn
hyökkäyksen aloittamiseksi Tamperetta vastaan
seuraavan päivän aamuna. Eversti Wetzerin
suunnitelman mukaan aloitettiin pikatuli tykeistä
kau-j punkia kohtaan klo 3 aamulla. Klo 3
taukosi tykkituli ja kolmessa ryhmässä: pohjoisesta
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
