Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suomi - Historia
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1235
1236
äsken palannut kenraaliluutnantti Carl
Gustaf Emil Mannerheim (ks. t. Täyd.), joka
18 p. tammik. salassa lähti Vaasaan, mitä
paikkakuntaa pidettiin sovivimpana tulevan vapaussodan
tukipaikkana. Saman kuun 26 p. myös osa
hallituksen jäsenistä yleisen tilanteen yhä
lisääntyviin epävakaisuuden tähden siirtyi sinne, mutta
jo seur. päivänä punakaartit nousivat
ilmikapi-naan maan laillista esivaltaa vastaan.
Seuraavista tapahtumista ks. S u o m e n v a p a u s s o t a.
Täyd.
Kun vapaussota oli päättynyt, oli eduskunnan,
johon enää porvarillisten edustajain ohella
kuului ainoastaan 2 kapinasta erillään pysynyttä
sosiaalidemokraattia, ryhtyminen vaikeaan ja
raskaaseen tehtävään nostaa maa siitä häviön
tilasta, johon se oli kapinassa syösty. Toukok. 18 p.
eduskunta päätti luopua korkeimman vallan
käytöstä ja valitsi valtionhoitajaksi P. E.
S v i n h u f v u d i n. Hallitus uusittiin ja
senaatin varapuheenjohtajaksi tuli pankinjohtaja J. K.
Paasikivi. Saksan maallemme vapaussodan
aikana antama apu oli luonnollisesti vienyt
ulkopolitiikkamme saks. orienteeraukseen. mutta
kuitenkin noudatettiin samalla täydellistä
puolueettomuutta suuressa eurooppalaisessa sodassa. Jo
maaliskuussa oli Berliinissä Saksan kanssa tehty
rauhansopimus, jonka valtionhoitaja kesäkuussa
vahvisti. Eduskunnassa hyväksyttiin joukko
Suomen uudesta asemasta johtuvia tai muuten
tärkeitä lakeja, kuten eduskunnan oikeudesta
tarkastaa hallituksen jäsenten toimintaa,
suojeluskunnista, elintarveasiain järjestelystä,
maanteiden kunnossapidosta, vuokra-alueiden
lunastamisesta y. m. Tärkein oli kuitenkin kysymys
Suomen tulevasta valtiomuodosta. Venäjän
vallankumouksen jälkeen oli Suomi tietysti tositeossa
ollut tasavaltana, mutta osaksi juuri viimeisten
tajiausten johdosta maassa laajalle levinnyt
mielipide katsoi monarkkisen hallitusmuodon
antavan sen tulevaisuudelle varmemman tuen, ja suuri
joukko eri puolueihin kuuluvia huomattavia
henkilöitä julkaisi siihen suuntaan menevän
lausunnon. Elokuun alussa eduskunta päätti (58
äänellä 44 vastaan) kehoittaa hallitusta ryhtymään
tarpeellisiin toimenpiteihin kuninkaanvaalin
toimittamista varten 1772 v:n hallitusmuodon
perustuksella, ja lokak. 9 p. valittiin tehdyn
ehdotuksen mukaan Hessenin prinssi Friedrich
Karl. Saksan keisarin lanko, Suomen
kuninkaaksi. Mutta juuri samaan aikaan Euroopan
suurella sotanäyttämöllä tapahtunut täysi käänne
ja Saksan luhistus aikaansaivat muutoksen
asemassa. Joulukuun alkupuolella Suomessa olleet
von der Goltzin johtamat saks. joukot jättivät
maan. Joulukuun lopulla Friedrich Karl.
viittaamalla muuttuneihin olosuhteihin, kieltäytyi
hänelle tarjotusta kruunusta. Jo sitä ennen
Suomen hallitus, jonka läheinen suhde Saksaan
muuttuneissa oloissa olisi voinut olla maallemme
vahingoksi. oli eronnut ja muodostettu uusi
kokoo-musministeristö, jonka etunenässä oli professori
Lauri I n g m a n. Myös valtionhoitaja
Svinhufvud samasta syystä luopui paikastaan, ja
eduskunta valitsi 12 p. jouluk. hänen jälkeensä
valtionhoitajaksi vapaussodan sankarillisen
ylipäällikön, kenraali Carl Gustaf
Mannerheimin.
Uuden hallituksen ensi tehtävänä oli lieventää
yhä uhkaavammaksi kasvanutta elintarvepulaa.
ja sen paremman suhteen vaikutuksesta, johon
nyt päästiin ympärysvaltoihin, tämä myös jonkun
verran onnistui. Kun Venäjän bolsevikit
(marrask.) hyökkäsivät Viroon ja valloittivat
suurimman osan maata, varustettiin Suomesta
vapaaehtoinen apujoukko, jonka avulla Viron
tammikuussa 1919 onnistui karkoittaa rauhanrikkojat.
Eduskunnassa hyväksyttiin painovapauslaki,
väliaikainen asevelvollisuuslaki, muutoksia
kaupunkien ja maalaiskuntien kunnallislakeihin, muita
mainitsematta. Punakapinan seurauksena oli
kuitenkin eduskunta muuttunut joksikin
„tynkä-parlamenfiksi", josta syystä oli tarvis toimittaa
uudet edusmiesvaalit. Valtiollisissa puolueoloissa
oli myös tapahtunut melkoisia muutoksia.
Entisten vanha- ja nuorsuomalaisten puolueiden
(ynnä kansanpuolueen) sijaan olivat syntyneet
kansallinen kokoomuspuolue ja kansallinen
edistyspuolue, joista jälkimäinen otti tasavallan
ajamisen ohjelmaansa. Samalle kannalle asettui myös
maalaisliitto, saati sosiaalidemokraatit. Vaalit
(maalisk. 1919) osoittivat maalaisliiton mahtavaa
kasvua; se oli nyt suurin porvarillinen puolue
ja sillä oli 42 sijaa (ennen 26), kokoomuspuolue
sai 28, edistyspuolue 26, ruots. kansanpuolue 22.
kristillinen työväki 2; sosiaalidemokraattinen puo
lue voitti, kaikesta punakapinan tuottamasta
kurjuudesta huolimatta, itselleen 80 sijaa (ennen 92).
mutta kuitenkin tuntui sen keskuudessa jonkun
verran entistä maltillisempi suunta olevan
voitolla. Eduskunnan kokoonnuttua huhtik.
muodostettiin pankinjohtaja Kaarlo Castrenin
johdolla uusi keskustahallitus, johon kuitenkin
pari oikeistonkin jäsentä kuului. Englanti,
Yhdysvallat ynnä muutamat muut maat, jotka
eivät vielä olleet sitä tehneet, tunnustivat nyt
Suomen itsenäisyyden. Heinäkuussa tehtiin Suomen
ja Englannin välillä n. s. Muurmannin sopimus,
jossa sovittiin siitä, millä ehdoilla Englannin
sotajoukoissa Pohjois-Venäjällä palvelleet ja
punakapinaan osaaottaneet suomalaiset voivat palata
kotimaahansa.
Hallitus esitti eduskunnalle uuden, tasavallan
pohjalle rakennetun hallitusmuotoehdotuksen,
joka päätettiin (173 äänellä 23 vastaan)
kiireellisenä käsitellä sekä hyväksyttiin.
Tasavallan presidentti oli kansan valittava kuudeksi
vuodeksi kerrallaan valitsijamiehillä, mutta ensi
kerralla oli vaali eduskunnan toimitettava. Tämän
uuden hallitusmuodon vahvisti valtionhoitaja 17 p.
heinäk. ja 25 p. toimitettiin ensimäisen
presiden-tin vaali. Valituksi tuli hallinto-oikeuden
presidentti Kaarlo Juho Ståhlberg 143
äänellä, valtionhoitaja Mannerheimin saadessa 50.
Edellistä äänestivät maalaisliitto, edistyspuolue ja
sosiaalidemokraatit, jälkimäisen saadessa
kokoomuspuolueen ja ruots. kansanpuolueen äänet.
Vaali merkitsi, että enemmistö ennen muuta
tahtoi pyrkiä lähentämään kapinan aikana
vastakkain seisoneita kansanluokkia toisiinsa ja
aikaansaamaan rauhaa ulospäin Venäjän kanssa,
ollen sitä varten valmis luopumaan myös siitä
tilaisuudesta puuttua asioihin (esim. Itä-Karja- ’
laan nähden), jota Venäjän yhä jatkuva häiriötila
mahdollisesti vielä olisi voinut Suomelle tarjota.
Pian tämän jälkeen (elok.) Castrenin
muodostama hallitus erosi, ja pääministeriksi tuli
professori J. H. V e n n o 1 a. Eduskunta hyväksyi
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
