- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 11. Täydennysosa /
1255-1256

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suurvaltain sota

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1255

Suurvaltain sota

1 250

ei voinut tehdä pitkäaikaista vastarintaa. Heinäk.
24 p. Rozan ja Pultusk valloitettiin, elok. 4 p.
Ostrolenka ja elok. 10 p. Lornza. Narew-linjan
murtuminen sekä saksalaisten tunkeutuminen
joen yli yhdessä v. Mackensenin voittojen kanssa
Etelä-Puolassa saattoi venäläisten asemat
lännempänä, Veikselin varsilla, kestämättömiksi ja
heidän anneiansa joutuivat vaaraan tulla
saarretuiksi.

Heinäkuun loppupuolella venäläiset taistellen
alkoivat Veikselin länsipuolella vetää joukkonsa
takaisin liittoutuneiden tullessa jäljestä. Heinäk.
20 p. muuan kenraali v. Woyrschin armeiaan
kuuluva osasto tunkeutui Veikselin yli
Ivangoro-din pohjoispuolella. Elok. 4 p.
itävalta-unkarilaiset valloittivat Ivangorodin linnan. Jo seur.,
5 p. elok., Baierin prinssin Leopoldin joukot
marssivat Puolan pääkaupunkiin. Siten
venäläisten rintama Puolassa oli pitkin pituuttansa
murrettu. Ainoastaan Novogeorgievskin luja linna
Veikselin varrella oli venäläisillä jäljellä, mutta
muuten oli suuriruhtinas Nikolain uhrattava
Puola, pelastaaksensa armeiansa joutumasta
kokonaan tuhon omaksi. Perääntyminen
toimeenpantiin noudattamalla 1812 koeteltuja
menettelytapoja. Puolan alue hävitettiin laajalti
takaa-ajavien liittolaisten edestä, kaupungit ja kylät
poltettiin. Asukkaat joutuivat suureksi osaksi
maantielle. Satoja tuhansia pakolaisia tulvi ven.
armeiojen mukana itäänpäin. Suurella kiireellä
ja myöskin kieltämättömällä taidolla
suuriruhtinas johti joukkojensa peräytymisretkeä.
Venäläisten tappiot taisteluissa olivat olleet ja olivat
jälkijoukkojen kahakoissa edelleen melkoisia,
mutta suurempia armeiaosastoja liittoutuneiden ei
onnistunut saartaa.

Keväiset taistelut ulottuivat itäisen rintaman
pohjoisimpiinkin osiin. Kuurinmaalla, jonne
saksalaiset jo toukokuun alussa olivat tunkeutuneet,
jatkettiin Szawli’n alueella taisteluja kesäkuussa
vaihtelevalla onnella. Mutta vähitellen
saksalaiset täälläkin tulivat aseman herroiksi. Heinäk.
18 p. miehitettiin Windau, heinäk. 26 p.
Ponie-wiecz, elok. 1 p. Mitau. Kiivaan pommituksen
jälkeen saksalaiset elok. 17 p. väkirynnäköllä
valloittivat lujan Kovnon linnoituksen Niemenin
varrella, saaden 20,000 vankia ja runsaan
sotasaaliin. Elok. 23 p. valloitettiin Ossowiec
(Oso-vets), 25 p. Belostok, 26 p. Olita ja syysk. 4 p.
Grodno. Jo tätä ennen, nimittäin elok. 20 p., oli
Novogeorgievskin ollut pakko antautua kenraali
v. Beselerille, Antverpenin valloittajalle.
Linnoi-tusväki, yli 90,000 miestä, joutui sotavankeuteen.
Niinmuodoin oli syyskuun alussa venäläisten koko
linnoitusalue Saksaa vastaan menetetty
saksalaisille.

Myöskin etelämpänä liittoutuneilla vielä
loppukesällä oli merkittävänään erinäisiä saavutuksia.
Elok. 26 p. kenraali v. Arz valloitti venäläisten
sitä ennen perinpohjaisesti hävittämän
Brest-Litovskin linnan, saman kuun 30 p. valloitettiin
Lutsk, syysk. 8 p. Dubno. Brest-Litovskista
käsin v. Mackensenin joukot valloittivat Pripet-joen
varrella sijaitsevan Pinskin 15 p. syysk. Mutta
näihin saavutuksiin v. Mackensenin joukkojen
suuri hyökkäys pysähtyi. Syysk. 5 p. Venäjän
armeiojen ylipäällikkyys riistettiin suuriruhtinas
Nikolailta, joka sen sijaan nimitettiin Kaukaasian
käskynhaltiaksi. Myöskin sotaministeri Suhom-

linov sai väistyä, häntä kuu pidettiin syyllisenä
siihen, ettei armeialla ollut riittävästi
sotatar-peita. Sotaministeriksi tuli Polivanov.
Ylipäällikkyyden otti nimellisesti keisari Nikolai itse.
Todellisuudessa päällikkyys jaettiin siten, että
pohjoinen rintama uskottiin Ruzskijlle,
keskimäi-nen Evertille ja eteläinen Ivanoville. Pari päivää
näiden päällikönmuutosten jälkeen venäläiset
kenraali Ivanovin rintamalla ryhtyivät
suurisuuntaiseen vastahyökkäykseen, 8-11 p. syysk.
Sereth-joen rintamalla Itä-Galitsiassa, 13-19 p.
syysk. Styr-joen rintamalla Volyniassa.
Kummallakin taholla venäläisillä alussa oli
menestystä. Lokak. loppupuolella sekä marraskuussa
taistelut Volyniassa suurella kiivaudella ja
vaihtelevalla onnella uudistuivat. Nämä tapaukset
todistivat/ että monet tappiot eivät olleet
lopullisesti murtaneet venäläisten voimia, mutta eivät
vaikuttaneet huomattavampia muutoksia siihen
rintaman yleiseen suuntaan, joksi se oli
syyskuussa muodostunut.

Liittoutuneiden kesäisen hyökkäysliikkeen
jän-I nittävin loppunäytelmä tapahtui Vilnon
kaupungin alueella syysk. lopulla. Kuurinmaalta käsin
saks. armeiat lähenivät Väinäjokea Riian ja
Väi-nänlinnan (Diinaburgin) suunnalla. Mutta
samalla suuri ratsuväenosasto syysk. keskipalkoilla
lähetettiin Väinänlinnan ja Vilnon välillä
eteläänpäin Vilnon seuduilla vielä taistelevien
suurten ven. armeiaosastojen selkäpuolelle. Syysk.
13 p. se katkaisi näiden kaupunkien välisen
rautatieyhteyden. Seuraavana päivänä valloitettiin
Vilnosta Minskiin johtavan rautatien varrella oleva
Smorgon. Syysk. 18 p. kenraali Eichhornin
ar-! meia miehitti Vilnon. Onneksi venäläisille,
joiden perääntymistiellä Smorgon sijaitsi,
saksalaiset eivät ajoissa ennättäneet jalkaväellä vahvistaa
1 venäläisten selkäpuolella toimivia
ratsuväkiosas-toja. Syysk. 20 p. venäläiset valloittivat
Smor-gonin takaisin. Saarron uhka saatiin siten
vältetyksi. Syyskuun lopulla sota itäisen rintaman
pohjoisosalla alkoi tämän jälkeen saada
asemasodan luonteen. Mitaun suunnalla,
Väinänlinnan länsipuolella olevissa kylissä ja Smorgoniu
suunnalla kiivaita asemataisteluita käytiin aika
ajoin pitkin syksyä.

V:n 1915 lopulla itäinen rintama kulki
Riian-lahden pohjukasta ensin Väinäjoen suuntaa sen
länsipuolella Väinänlinnan alueelle, sitten
mutkikkaana viivana melkein suoraan pohjoisesta
etelään, Itä-Galitsiassa Strypa- ja Dnestr-jok ia
myöten Romaanian rajalle. Venäjän armeia oli
kärsinyt valtavia tappioita. Se tarvitsi aikaa
saavuttaaksensa takaisin taistelukuntoisuutensa.
mutta oli kuitenkin säästynyt lopulliselta
tuholta. Liittoutuneiden eteneminen oli uudella rin
tamalla pysähtynyt.

Taistelut Ranskassa 1915. Sillä
välin kuin v:n 1915 suuret sotaliikkeet
tapahtuivat idässä, rajoituttiin lännessä molemmin
puo-; Iin pääasiassa n. s. asemataisteluihin pitkin sitä
rintamaa, joka edellisen vuoden lopulla oli
muodostunut. Saksan ylin sodanjohto käytti
hyväksensä niitä etuja, joita „sisäiset linjat" soivat.
Se keskitti kaikki liikenevät voimat, myöskin
eräitä länsirintamalta otettuja osastoja,
sotatoimiin idässä. Siitä syystä Saksan oli pysyttävä
puolustuskannalla. Länsivalloilla oli suurempi
vapaus ryhtyä aktiiviseen toimintaan, ja joskus

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:31:30 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/11/0646.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free