Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suurvaltain sota
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1263
Suurvaltain sota
126!
loissa, joissa yleinen mielipide ennestäänkin oli
ollut liittoutuneiden puolella, tavatonta
suuttumusta Saksaa vastaan. Yhdysvaltojen presidentti
Wilson vaati matkustajalaivoja vastaan
suunnatun sukellusvenesodan lakkauttamista, hyvitystä,
vahinkojen korvausta ja takeita siitä, ettei
tällaisia tapauksia uudistuisi. Heinäk. 1915 Saksan
oli alistuttava Ameriikan vaatimuksiin.
Vedenalaisen sodan tehokkuus tämän jälkeen
huomattavasti vähentyi.
Turkin yhtyminen sotaan.
Vanhastaan Turkin valtakunta oli ystävällisissä
suhteissa Saksaan. V:n 1908 vallankumouksen
jälkeen lähestyminen länsivaltoihin ohimenevästi
pääsi valtaan. Mutta myöhemmin
saksalaisystä-vällinen suunta taas sai tuulta siipiinsä.
Turkilla oli syytä otaksua, että ympärysvaltojen, s. o.
Venäjän ja länsivaltojen, voitto sodassa Saksaa
vastaan kävisi Turkille tuhoisaksi. Tämä pelko
sai ravintoa Venäjällä aikaisemmin usein
lausutuista ajatuksista, että Venäjän „tie
Konstantinopoliin" kulki Berliinin ja Wienin kautta.
Turkin maantieteellinen asema Venäjän ja
länsivaltojen väliselle liikenteelle tärkeiden Bosporin ja
Dardanellien salmien haltiana teki Turkille myös
vaikeaksi lopullisen kannanoton lykkäämisen s.
s:ssa.
Jo syyskuun loppupuolella 1914 Turkin ja
ympärysvaltojen välit jännittyivät.
Ympärysvaltojen laivasto esiintyi Dardanellien edustalla.
Syysk. 26 p. Turkki sulki salmet liikenteeltä.
Lokak. 29 p. tapahtuivat Mustallamerellä,
ilman sodanjulistusta, ensimäiset
yhteentörmäykset turk. ja ven. laivojen välillä. Seuraavina
päivinä diplomaattiset suhteet Turkin ja
ympärysvaltojen välillä katkaistiin. Marrask. 4 p.
Englanti julisti ottavansa Egyptin yliherruutensa
alaiseksi.
Turkin maantieteellinen asema, sen avoimet
rannat sekä kulkuneuvojen kehnous sen sisäosissa
tuottivat alusta alkaen Turkille suuria
vaikeuk-sia. Lisäksi tuli, ettei Turkki voinut laskea
alussa saavansa sanottavaa apua liittolaisiltaan.
Romaania näet kielsi sotatarpeiden kuljetuksen
alueensa läpi. Hyökkäyksiä Turkki saattoi
odottaa Kaukaasiasta päin Vähään-Aasiaan,
Persianlahden rannoilta Mesopotamiaan, Välimeren
rannoilla sekä Dardanelleja vastaan. Etenkin
Dar-danellit muodostivat aran kohdan. Salmen
valtaaminen olisi tuonut mukanansa
Konstantinopolin kukistuksen. Toiselta puolen Turkki
saattoi puolestaan ajatella hyökkäyksen
toimeenpanoa ainoastaan Kaukaasiassa ja Egyptiä vastaan.
Kulkuneuvojen puute teki kuitenkin
onnistumismahdollisuudet molemmilla tahoilla erinomaisen
vähäisiksi. Helmik. 2 ja 3 p:nä 1915
turkkilaiset tekivät yrityksen Suezin-kanavaa vastaan,
mutta se epäonnistui. Sodan aikana kahakat
tällä rintamalla vielä muutamia kertoja
uudistuivat, tuottamatta turkkilaisille menestystä.
Kaukaasian rintamalla taistelutoiminta alkoi
kohta sodan puhjetessa. Venäläiset
tunkeutuivat ensin rajan yli päämääränään Erzerum,
mutta kärsivät Köpryköin luona 13 p. marrask.
vastoinkäymisen ja peräytyivät omalle alueelleen.
Senjälkeen turkkilaiset ryhtyivät hyökkäykseen,
tehden vasemmalla sivustallaan Enver pasan
johdolla kiertoliikkeen. Jouluk. 22 p. he taistelivat
menestyksellä Oltyn luona, mutta 4 p. tammik.
he Sarykamysin luona kärsivät perinpohjaisen
tappion ja olivat pakoitetut venäläisten
takaa-ajamina peräytymään. Myöskin Persian alueelle
ulottuivat taistelut. Vuoroin turkkilaiset,
vuoroin venäläiset etenivät. Sarykamysin taistelun
jälkeen sotatoiminta Kaukaasian rintamalla
rajoittui suhteellisesti vähiin. Venäläisillä ei
suurten sotatoimien takia Puolassa ja Galitsiassa ollut
riittäviä voimia Kaukaasian rintamaa varten.
Mutta suuriruhtinas Nikolain tultua syksyllä
1915 Venäjän täällä toimivan armeian
yli-päälli-köksi lisäsivät venäläiset voimiansa niin paljon,
että he v:n 1916 alusta saattoivat ryhtyä
ratkaiseviin sotaliikkeisiin. Tammik. sanottuna vuonna
turkkilaiset Köpryköin luona kärsivät tappioita.
Helmik. 16 p. kenraali Judenits valloitti
Erzeru-min. Huhtik. 18 p. valloitettiin Trapezunt
Mustanmeren rannalla. Myöskin luoteinen Persia
puhdistettiin turk. joukoista. Vähitellen
venäläisten hyökkäysliike pysähtyi rintamalinjalle,
joka kulki Trapezuntin länsipuolelta suoraan
etelään Ersingjaniin ja sieltä kaakkoiseen suuntaan
Van-järven eteläpuolitse Persiaan asti. Huonot
kulkuneuvot, jotka olivat estäneet turkkilaisia
I keskittämästä riittäviä puolustusvoimia tälle
rintamalle, tuottivat venäläisille nyt vaikeuksia.
Turkkilaisilla oli sodan aikana ollut suuria
vaikeuksia sen johdosta, että näiden maakuntien
ar-meenialainen väestö suosi venäläisiä ja teki heille
palveluksia. Seurauksena oli, että turkkilaiset
ryhtyivät kostotoimenpiteisiin ja vihdoin panivat
toimeen väestön evakuoimisen. Toimenpiteet,
joihin ryhdyttiin turkkilaisella säälimättömyydellä,
tuottivat paljon kärsimyksiä armeenialaisille ja
antoivat länsivaltojen sekä Yhdysvaltojen
sanomalehdistölle aiheita pöyristyttäviin kertomuksiin.
Turkille välittömästi vaarallisin oli asema
Dardanellien luona. Länsivaltojen laivastot tuon
tuostakin pommittivat rannoilla olevia
linnakkeita. Maalisk. 18 p. vahva ransk.-engl. laivasto
koetti tykistönsä avulla murtaa turkkilaisten
vastarinnan ja tunkeutua salmen läpi. Yritys*
ej*i-onnistui suurin tappioin liittoutuneille. M. m.
yksi ransk. ja kaksi engl. linjalaivaa tuhoutui.
Yhtenä syynä epäonnistumiseen pidettiin sitä.
ettei laivastolla ollut apunaan
maihinnousujouk-koja. Myöhemmin sentähden uudistettiin yritys
voimakkaiden ransk.-engl. maihinuousujoukkojen
avulla. Huhtik. 25 p. laskettiin ensimäiset
osastot maihin Gallipoli’n niemimaan eteläosassa.
Mutta turkkilaisten vastarinnan vuoksi ne eivät
voittaneet alaa. Kesäk. alussa liittoutuneiden
ete-nemisyritys tuli torjutuksi. Seurasi parin
kuukauden asemasota. Elokuun alussa liittoutuneet.
• _
joiden päällikkönä oli kenraali Jan Hamilton,
laskivat maihin uusia joukkoja Suvlan lahden
rannalla. Tällä taholla, Kodja Djemendaghin ja
Anafortan välillä, käytiin sarja verisiä
taisteluita 7-10 p., 15-16 p. ja 21 p. elok.; ne
päättyivät siihen, että turkkilaiset saks. kenraalin Liman
von Sandersin johdolla täydellisesti torjuivat
englantilaisten hyökkäykset tuottaen vihollisilleen
tuntuvia tappioita. Turkkilaisilla oli Gallipoli’n
niemimaan taisteluiden aikana aluksi suuri puute
ampumatarpeista; mutta syksyllä 1915
aikaansaatiin suora liikenneyhteys Saksan kanssa.
Tämän jälkeen liittoutuneilla ei enään ollut
yrityksessään menestymisen toiveita. Jouluk. 20 p. he
vetäytyivät pois Suvlan lahden alueelta, tammik.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
