Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suurvaltain sota
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1273
Suurvaltain sota
1271
tiin Hindenburg sekä ensimäiseksi
ylimajoitusmes-tariksi Ludendorff. Kaikki mahdolliset
käytettävinä olevat voimat lähetettiin torjumaan
Romaa-uiasta uhkaavaa vaaraa. Päävoimansa
romaania-laiset keskittivät Itävalta-Unkaria vastaan.
Varovaisesti he tunkeutuivat raja-alppien yli pitkän
rajansa pituudelta Siebenbiirgeniin, jonka
harvalukuiset puolustusjoukot vetäytyivät länteen
luovuttaen romaanialaisille suuria alueita. Mutta
tästä oli seurauksena, että romaanialaiset eivät
keskittäneet riittäviä joukkoja Bulgaariaa
vastaan. Syysk. alkupäivinä saksalaisista,
itävaltalaisista, bulgaarialaisista ja turkkilaisista
kokoonpantu armeia v. Mackensenin johdolla teki
nopean hyökkäyksen Dojbrudzaan, saavuttaen
Tutra-kanin luona 5 ja 6 p. syysk. suuren voiton
ro-maanialaisista. Silistria valloitettiin 9 p. syysk.
Seuraavina viikkoina käytiin Dobrudäassa
kiivaita taisteluita, joihin myöskin venäläisiä
joukkoja otti osaa. Mutta Markensenin armeia voitti
yhä alaa. Lokak. 19-21 p:nä se
Topraisar-Tuz-lan linjalla saavutti uuden voiton. Lokak. 23 p.
valloitettiin Konstantsa, Romaanian
satamakaupunki Mustanmeren rannalla, lokak. 25 p.
Cerna-voda Tonavan varrella. Näiden tapausten
jälkeen romaanialaiset ja venäläiset vetäytyivät
kokonansa Dobrudzan pohjoisosiin, jatkaen
puolustusta Tonavan mutkassa ja sen suistamossa. Näin
ollen sota Tonavan eteläpuolella ja itäpuolella
kahdessa kuukaudessa päättyi Romaanialle
onnettomasti.
Tällä välin myöskin Siebenbiirgenin rintamalla
tapahtui tärkeitä ratkaisuja. Syysk.
keskipalkoilla keskusvallat olivat saaneet keskitetyksi
riittäviä voimia hyökkäykseen. Joukkojen
ylipäälliköksi oli nimitetty Saksan yleisesikunnan
entjnen päällikkö kenraali v. Falkenhayn. Syysk.
28-30 p:nä romaanialaiset Nagy-Szebenin
(Her-mannstadtin) luona kärsivät suuren tappion.
Lokak. 8 p. liittoutuneet valloittivat Brassön
(Kronstadtin). Seurauksena oli, että myöskin
|>ohjoisempana olevien romaanialaisten joukkojen
oli pakko peräytyä Siebenbürgenistä, joka ennen
pitkää oli kokonaan puhdistettu romaanialaisista.
Vaikeampi tehtävä oli liittoutuneille
murtautua jylhien • vuoriseutu jen yli itse Romaaniaan.
Viikkokausia taisteltiin sitkeitä taisteluita
etupäässä Predealin solassa Brassön eteläpuolella.
Mutta päähyökkäyksensä Falkenhayn pani
toimeen lännempänä Vulcanin solan kautta
Petro-senystä käsin. Se alkoi 11 p. marrask., alusta
alkaen menestyksellä. Jo marrask. 17 p.
romaanialaiset kärsivät ratkaisevan tappion Tirgu Jiun
luona. Myöskin Nagy-Szebenin eteläpuolella
olevasta Roten Turmin solasta liittoutuneet marrask.
keskipalkoilla murtautuivat Valakian alangolle.
Tämän jälkeen tapaukset kehittyivät nopeasti.
Läntisessä Valakiassa kaupunki toisensa jälkeen
valloitettiin liittoutuneiden nopeasti tunkeutuessa
länteenpäin. Romaanialaisten asemat
Transsyl-vanian alppisolissa kävivät toinen toisensa
jälkeen kestämättömiksi. Lisäksi v. Mackensen 24 p.
marrask. Sistovon kohdalta kulki Tonavan yli
saavuttaen kosketuksen Falkenhaynin joukkojen
kanssa. Joulukuun alkupäivinä romaanialaiset,
venäläisten joukkojen vahvistamina, koettivat
Bukarestin lounais- ja luoteispuolella tehdä
vastarintaa, osaksi ryhtyen vastahyökkäyksiinkin,
mutta eivät menestyneet. Jouluk. 6 p. Romaa-
nian pääkaupunki joutui v. Mackeuseuin joukko
jen haltuun. Sotatoimet eivät kuitenkaan päät
tyneet tähän. Romaanialaisten peräytyessä ja
keskusvaltojen jatkaessa takaa-ajoa oli jo
joulukuun keskipaikoilla koko itäinen Valakia
valloitettu. Taistelut siirtyivät eteläiseen Moldovaan.
Tammik. 5 p. 1917 valloitettiin Braila Tonavan
varrella, saman kuun 8 p. Focsani. Tämän
jälkeen taistelut alkoivat Romaaniassakin vähitel
Ien laimentua, saaden asemataisteluiden luonteen.
Rintama kulki, vahvasti lyhennettynä, ensin
pitkin Moldovan länsirajaa, sitten, Oitoz-solasta
alkaen, jokseenkin suorana viivana luoteesta
kaak-| koon Tonavan mutkaan, Galatzin ja Brailan
väliltä sekä sitten pitkin Tonavaa ja sen eteläistä
suuhaaraa Mustanmeren rantaan. Romaanian
hallitus oli asettunut Jassyn kaupunkiin.
Romaanian sota oli niinmuodoin tuottanut
: keskusvalloille loistavan voiton, jota eivät
länsivaltojen syksyn kuluessa jatkamat hyökkäykset
1 Somme-joen varrella olleet voineet estää. Se
lisäsi suuresti keskusvaltojen itseluottamusta,
semminkin kuu menestys oli saavutettu v:n 191G
kesäkuukausien monien vastoinkäymisten jälkeen.
Valakian valloitus oli myöskin omansa lisäämään
keskusvaltojen apulähteitä etenkin, mitä tulee
elintarpeiden ja öljyn saantiin, jos kohta
vähemmässä määrässä kuin keskusvalloissa oli toivottu.
Öljykaivokset oli nim. suurimmaksi osaksi
perinpohjin hävitetty, ennenkuin ne joutuivat
keskusvaltojen haltuun. Sota ja sen tuottama hävitys
oli myöskin vähentänyt Romaanian
elintarvetuo-1 tantoa.
Rauhankysymys. Sodan pitkällisyys tuli
miltei kaikille yllätyksenä. Saksassa se
mielipide oli alussa vallalla, ettei nykyaikainen sota
niiden suurten häiriöiden tähden, jotka se syn
nyttää, voinut kestää kauemmin kuin muutamia
kuukausia. Myöskin ympärysvalloissa kuviteltiin
ensi alussa suhteellisesti nopeata voittoa, etenkin
ven. „höyryjyrän" avulla. Syysk. 5 p. 1914
Englanti, Ranska ja Venäjä tekivät keskenään
sopimuksen, jonka mukaan ne vain yhdessä
saattoivat tehdä rauhan. Tähän sopimukseen heidän
liittolaisensakin, mitkä aikaisemmin, mitkä
myöhemmin, yhtyivät. Samantapaisia välipuheita
myöskin keskusvaltojen valtaryhmä teki. Mitään
suoranaisia yrityksiä rauhan palauttamiseksi oi
kummaltakaan puolelta ensimäisinä sotavuosina
tehty. Tuon tuostakin johtavat valtiomiehet
molemmin puolin tosin koskettelivat kysymystä
sodan tarkoitusperistä. Mutta näkökohdat
pysyivät yhteensovittamattomina. Ympärysvaltojen
puolelta tavallisesti voimakkaasti alleviivattiin
sitä käsitystä, että Saksa oli „syyllinen" sotaan
ja että se sen johdosta ansaitsi rangaistuksen.
Saksan valtakunnankansleri v. Bethmann-Hollweg
puolestaan enimmäkseen toi esiin sen, että Saksa
taisteli puolustustaistelua, jonka tarkoituksena
oli turvata Saksalle sille tuleva asema
maailmassa. Mitä kauemmin sota kesti sekä sotaonnen
vaihdellessa, kallistumatta ratkaisevasti
kummallekaan puolelle, sai sota yhä enemmän
kestävyys-kilpailun luonteen, kilpailun, jossa tulivat
kysymykseen ei vain armeiojen voima, vaan
molempien valtaryhmien kansojen sisäinen kestävyys
ja kaikki apulähteet. Ympärysvaltojen taholla
oltiin vakuutettuja siitä, että aika oli niiden
puo-’ leila, s. o. että keskusvallat, eristettyinä muusta
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
