Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suurvaltain sota
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1289
Suurvaltain sota
1290
puolustukselle edullinen luonto vaikeutti kuiten
kin suurempia sotaliikkeitä. Huomattavammassa
määrin sotatoimet Makedonian rintamalla lltl
tyivät syksyllä 1916, jolloin liittolaiset
hyökkäyksillä etelästäpäin koettivat helpottaa
romaanialaisten asemaa viimemainittujen vaikeassa» sodassa
v. Mackensenia vastaan. Marrask. 19 p. heidän
onnistui valloittaa Monastirin kaupunki, mutta
kaupungin pohjoispuolella
saksalais-bulgaarialais-ten rintama kesti. Taistelut pysyivät sen jälkeen
asemataisteluiden luontoisina.
Kreikan asema pysyi näiden tapausten aikana
erinomaisen vaikeana. Uhkauksilla ja
saartotoi-menpiteillä ympärysvallat pakottivat kuningas
Konstantinoksen toiseen myönnytykseen toisensa
jälkeen. Marrask. 1916 niiden onnistui pakottaa
Kreikka karkoittamaan keskusvaltojen edustajat
Ateenasta, mutta eivät saaneet Konstantinosta yli-
#
tymään sotaan. Sitävastoin Venizelos omin päin
rupesi Makedoniassa panemaan pystyyn
kreikkalaisista kokoonpantua armeiaa. Makedonia
julistautui itsenäiseksi ja 1917 sen hallitus
Venizelok-sen johdolla julisti sodan. Kreikan tilanteen
toivottomuuden johdosta kuningas Konstautinos
tl p. kesäk. 1917 luopui kruunusta poikansa
Aleksanterin hyväksi. Seurauksena tästä oli, että
Kreikkakin vihdoin yhtyi ympärysvaltoihin
vahvistaen v:n 1918 alussa omalla armeiallansa
Saloniki’n liittolaisjoukkoja.
Syksyllä 1918 sota Balkanin niemimaalla sai
ratkaisunsa. Bulgaarian politiikka oli silloin,
kuten edellä on kerrottu, käynyt epäluotettavaksi.
Tyytymättömyys ja kapinallinen mieliala alkoi
saada jalansijaa sen rintama-armeiassakin. Syysk.
15 p. liittolaiset tekivät voimakkaan hyökkäyksen
Doiran-järven ja Monastirin välillä. Menestys
oli kohta täydellinen. Rintama murrettiin, osa
bulgaarialaisista antautui, toisten peräytyessä
epäjärjestyksessä Vanhan Bulgaarian alueelle.
Kuningas Ferdinand luopui kruunusta ja
Bulgaarian hallitus pyysi aselepoa, joka solmittiin 29 p.
syysk. Bulgaarian täytyi aselevon ehtojen
mukaisesti kokonaan antautua liittoutuneiden
armoille. Balkanin niemimaalla olevat saks. ja
itäv.-unk. joukko-osastot peräytyivät Tonavalle ja
sen yli.
Turkin rintamilla Venäjän vallankumous tuotti
huojennusta. Jo syksyllä 1917 Venäjän joukot
Vähässä-Aasiassa alkoivat itsestään hajaantua.
Keväällä 1918 turkkilaiset valloittivat takaisin
koko aikaisemmin menettämänsä alueen,
tunkeutuen vanhan rajan yli Kaukaasiaan, jossa he
huhtikuussa miehittivät Ardahanin, Batumin ja
Karsin sekä toukokuussa Erivanin.
Mesopotamian rintamalla turkkilaiset
sitävastoin alituisesti työnnettiin taaksepäin. Helmik.
27 p. 1917 englantilaiset uudestaan •valloittivat
Kut el-Amaran ja miehittivät 11 p. maalisk. itse
Bagdadin. Tilanne kehittyi niinmuodoin tällä
rintamalla turkkilaisille epäedulliseen suuntaan.
Mutta lisäksi turkkilaiset saivat uuden rintaman
puolustaakseen, nim. Palestiinassa. Sodan alusta
turkkilaiset tällä taholla olivat olleet
hyökkäävinä, jos kohta heidän yrityksensä
Suezin-kanavaa ja Egyptiä vastaan eivät olleet
menestyneet. Mutta v:n 1917 alussa englantilaiset
alkoivat vahvoilla osastoilla edetä Palestiinaan.
Alussa hekin kärsivät tappioita, Gazan luona 27
p. maalisk. ja 19 p. huhtik. Mutta syksyllä sam.
v. englantilaiset kenraali Allenbyn johdolla
mursivat turkkilaisten vastarinnan
Gaza-Birse-I ban linjalla ja valloittivat Jerusalemin 9 p.
jouluk. Keväällä ja kesällä 1918 kiivaat
taistelut vaihtelevalla onnella jatkuivat Jerusalemin
pohjoispuolella sekä Jordanin molemmin puoliu
Jerikon suunnalla. Mutta 18 p. syysk. Allenby
pani toimeen suurhyökkäyksen, joka päättyi
turkkilaisen armeian täydelliseen häviöön. Lokak.
2 p. Allenby miehitti Damaskoksen, lokak. 26 p.
Aleppon. Myöskin Mesopotamian rintamalla
turkkilaiset samoihin aikoihin kärsivät
perinpohjaisen tappion. Turkin vastustuskyky oli
niinmuodoin sen tärkeimmillä rintamilla täydellisesti
murtunut. Tappioiden johdosta
saksalaisystäväl-linen Talaat pasan hallitus erosi, ja lokak. 9 p.
Enver pasa pakeni. Ympär^valtojen kanssa
ryhdyttiin keskusteluihin aselevosta, joka tehtiin
lokak. 31 p. Myöskin Turkin oli kuten
Bulgaarian kokonaan antauduttava ympärysvaltojen
armoille. Liittoutuneiden laivasto tunkeutui
Mar-mara-mereen.
Bulgaarian ja Turkin häviö oli jo sellaisenaan
mitä ankarin isku keskusvalloille.
Itävalta-Unkarin eteläraja avautui ympärysvalloille. Mutta
myöskin muilla rintamilla keskusvaltojen
puolustus samoihin aikoihin horjui.
Viimeiset taistelut
länsirintamalla. Kesäkuun ja heinäkuun alkupuolen 19IS
saksalaiset käyttivät uuden valtaavan
hyökkäyksen valmistamiseen. Heinäk. 15 p. se pantiin
toimeen Reimsin kaupungin molemmin puolin.
Kaupungin itäpuolella hyökkäys tuli kokonaan
torjutuksi, sen länsipuolella saksalaiset voittivat
jonkun verran alaa, tunkeutuivat Marne-joen yli,
mutta pysähdytettiin jo 17 p. heinäk.
Hyökkäyksen epäonnistuminen oli saksalaisten
vastoinkäymisten alkuna. Käyttäen hyväkseen epäedullista
asemaa, johon saksalaiset olivat hyökkäyksensä
johdosta tulleet, pani Foch 18 p. heinäk.
toimeen voimakkaan vastahyökkäyksen Villers
Cot-terets’n ja Chåteau-Thierry n välisellä alueella
saksalaisten Marnen luona taistelevien
joukkojen oikeaan sivustaan. Se menestyi.
Saksalaisten oli suuria tappioita kärsien vetäydyttävä
takaisin Marne-joen oikealle rannalle sekä edelleen
jatkettava peräytymistään pohjoiseen. Elok. 2 p,
I saksalaisten oli luovutettava Soissons.
Fochin hyökkäyksen torjumiseksi oli
saksalaisten ollut pakko heikontaa voimiansa rintaman
muilla osilla. Tätä käyttivät liittolaiset
hyväksensä panemalla 8 p. elok. toimeen uuden suuren
hyökkäyksen Amiens’in suunnalta Albertin ja
Moreuil’in välillä. Tätä päivää saksalaiset ovat
nimittäneet „mustaksi päiväksi". Liittolaisten
menestys, joka saavutettiin m. m. lukuisain
tankki-osastojen avulla, oli alusta alkaen erinomaisen
suuri. Se vaikutti järkyttävästi saksalaisten
vastustuskykyyn. Heidän oli peräännyttävä niiltä
alueilta, jotka he maaliskuun hyökkäyksen
aikana 1918 olivat valloittaneet. Mutta Foch ei
antanut heille enää aikaa tointumiseen ja
uudestaan järjestymiseen molempien tappioiden
jälkeen. Hän ei, kuten saks. sodanjohto
ensimäi-sellä vuosipuoliskolla, tyytynyt valtavien
liyök-käystensä tulokseen ryhtymällä perinpohjaisiin
valmistuksiin uusia iskuja varten, vaan antoi
hyökkäyksen seurata toistansa, siten uuvuttaen
vastustajiansa ja pakottaen heidät kuluttamaan
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
