Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suurvaltain sota
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
121) 1
Suurvaltain sota
1292
reservi nsä. Elok. 8 p. aloitettu hyökkäys
laillistettiin elok. 18 ja elok. 30 p. sekä .syysk. 18 p.,
joka kerta huomattavilla tuloksilla.
Viimemainittuna päivänä englantilaiset Cambrain ja St.
Quentinin välillä valloittivat osia n. s.
Hinden-burg-asemasta, jonka saksalaiset edellisenä vuonna
olivat kaikilla linnoitustaidon keinoilla
itsellensä varustaneet. Syysk. 12-15 p. amer.
joukot Woëvressa valloittivat St. Miliielin alueineen,
jota saksalaiset vista 1914 asti olivat pitäneet
hallussaan.
Foch on perästäpäin lausunut, että taistelut
tähän asti etupäässä tarkoittivat saksalaisten
vastustuskyvyn heikontamista. Vasta 26 p. syysk.
hän pani toimeen suuren, meren rannalta
Ver-duniin asti ulottuvan yhden jaksoisen
hyökkäyksen. jonka tarkoituksena oli työntää saksalaiset
Hanskasta ja Belgiasta sekä lopullisesti lyödä
heidän armeiansa. Se alkoi Champagnessa ja
Maasin varrella. Saksalaiset työnnettiin täällä
Aisne-joelle, jonka ranskalaiset saavuttivat 12 p.
lokak. Cambrain luona taistelu alkoi 27 p.
syysk. Lokak. 1 p. saksalaiset menettivät St.
Quentinin; saman kuun 9 p. oli koko n. s.
Hin-denburg-linja menetetty. Laonin alueelta-
saksalaiset perääntyivät Serre-joen taakse. Flanderissa
taistelu alkoi 28 p. syysk. Täälläkään
saksalaisten vastustuskyky ei riittänyt pysähdyttämään
englantilaisia, jotka jo hyökkäyksensä
ensimäi-sinä päivinä saivat huomattavia menestyksiä.
Lokak. 17 p:stä alkaen oli saksalaisten
pohjoisessa peräännyttävä rannikolta. Samoihin
aikoihin Lilien ja Lens’in alue etelämpänä oli
luovutettava. Lokakuun jälkimäisellä puoliskolla
keskeymättömät taistelut jatkuivat pitkin koko
rintamaa Belgiassa ja Ranskassa. Saksan ylin
sodanjohto suunnitteli perääntymistä Belgiassa
Maas-joen turviin.
Kolme ja puoli kuukautta kestäneissä
taisteluissa, s. o. heinäk. keski paikoilta marraskuun
alkuun, saksalaiset olivat kärsineet vastoinkäv-
W
misen toisensa jälkeen. He olivat tämän ajan
kuluessa menettäneet vankeina 360,000 miestä.
Liittolaiset olivat vallanneet 6,500 kanuunaa ja
suunnattomia sotata rvevarastoja, joita
saksalaiset. perääntymisensä aikana eivät
ennättäneet kuljettaa mukanansa. Marraskuun alussa
rintama kulki Verdunin pohjoispuolelta ensin
Maas-jokea pitkin Charlevilleii seuduille, edelleen
siitä Monsin alueelle Etelä-Belgiassa sekä
Belgian halki ensin luoteiseen, sitten pohjoiseen
suuntaan Hollannin rajalle. Aselepo 11 p.
marrask. lopetti taistelut.
Myöhemmin on julkisuudessa esiintynyt
vastakkaisia mielipiteitä Saksan armeian
mahdollisuudesta jatkaa taistelua aselevon solmiamisen
hetkellä. Kenraali Ludendorff on lausunut sen
mielipiteen, ettei Saksan armeia ollut lopullisesti
voitettu, vaan että se olisi kyennyt vielä kauan
tekemään vastarintaa. Hänen käsityksensä
mukaan saksalaisten asema lokakuun lopulla oli
parantunut. Kenraali Foch sitävastoin väittää, että
Saksan armeia silloin oli maailmanhistorian
suurimman häviön partaalla ja että vain aselepo sen
pelasti.
Viimeiset taistelut Italia s s\i.
Suurten sotatoimiensa jälkeen Italiassa syksyllä 1917
eivät, itävalta-unkarila iset pitkiin aikoihin
tehneet uusia yrityksiä. Paikallisia taisteluita ta-
pahtui kuitenkin v:n 1918 alkukuukausina,
etupäässä Cette Communin ylängöllä. Hyökkääjinä
olivat etupäässä italialaiset. Tulos taisteluista
oli vähäpätöinen.
Kesän alussa itävalta-unkarilainen sodanjohto
katsoi ajan tulleen uuden suuren
hyökkäysliikkeen toimeenpanemiseksi. Aika näytti hyvin
valitulta. Onnistunut hyökkäys olisi näet ei vain
sitonut italialaisia vaan todennäköisesti
pakottanut sen liittolaisia lähettämään apujoukkoja,
hetkellä jolloin he ratkaiseviin taisteluihin
länsirintamalla tarvitsivat kaikki voimansa. Taistelu
: alkoi Piaven rintamalla 15 p. kesäk.
Itävalta-unkarilaiset menivät joen yli ja valloittivat osan
italialaisten asemista. Mutta heillä ei ollut riit
tävää voimaa alkumenestyksen kehittämiseksi.
Heidän hyökkäysjoukkonsa joutuivat piau epä
edulliseen asemaan, Piave-joen vaikeuttaessa lii
kenneyhteyttä taaksepäin. Kesäk. 19 p.
italialaiset ryhtyivät vastahyökkäykseen. Itävaltalais
ten oli 23 p. kesäk. pakko tappioita kärsien
kääntyä takaisin joen vasemmalle rannalle.
Taistelut jatkuivat vielä muutamia päiviä. Niiden
tuloksena oli, että itävaltalaisten hyökkäys
täydellisesti epäonnistui. Italialaisten ei tarvinnut
" m
turvautua liittolaisten apuun, vaan saivat
päinvastoin tilaisuuden lähettää Ranskaan joukkoja,
jotka siellä ottivat osaa ratkaiseviin taisteluihin
saksalaisia vastaan.
Itävaltalaisten epäonnistuminen ja tappiot
lamauttivat suuresti yleistä mielipidettä
kaksoismonarkiassa. Yleinen tilanne muilla rintamilla
vaikutti samaan suuntaan. Syysk. 14 p.
Itävalta-Uukari (ulkoministeri Buriäu) omin päin teki
ympärysvalloille ehdotuksen rauhankeskustelujen
aloittamisesta. Wilson. Balfour ja Clémenceau
antoivat siilien hylkäävän vastauksen. Mutta
tilanteen kehitys, etenkin Bulgaarian luopuminen,
teki ennen pitkää jatkuvan vastarinnan
Itävalta-Unkarille mahdottomaksi. Yleinen
lamautuminen pääsi myöskin armeiassa valtaan. Lokak.
24 p. vihdoin italialaiset pitkin rintamaa, sekä
vuorialueella että Piaven varrella, tekivät suuren
hyökkäyksen. He tuskin kohtasivat enää
vastarintaa. Suurin joukoin itävaltalaiset antautuivat
vangeiksi. Toiset täydessä paossa perääntyivät
rajan yli takaisin. Lokak. 30 p. italialaiset
olivat valloittaneet takaisin syksyllä 1917
menettä-mänsä alueen ja saattoivat tunkeutua rajan yli
Itävalta-Unkariin. Trentino, Görtz, Triest y. m.
miehitettiin.
Aselepo ja rauha. Vastoinkäymiset
länsirintamalla sekä Bulgaariau ja Turkin
luopuminen synnyttivät Saksassa voimakkaan tunnon,
että sota oli menetetty, ja että Saksan oli pakko
uhrauksillakin koettaa saada rauha palautetuksi.
Samalla valtiopäivien n. s. enenimistöpuolueiden
uudistetut vaatimukset saivat jyrkemmän
muodon, kohdistuen Saksan valtakunnan
hallitusmuodonkin perusteiliin. Kansanvallan
voimaansaattamisesta luultiin löydettävän pelastus vaikeasta
tilanteesta. Mutta myöskin
vallankumouksellinen, jopa venäläismallinen bolsevistiuen kiihotus
löysi itsellensä ulkonaisten vaikeuksien kasvaessa
erinomaisen maaperän.
Kreivi Hertlingin oli erottava. Lokak. 3 p.
vapaamielisistä ja kansanvaltaisista aatteistaan
tunnettu Badenin prinssi Max kutsuttiin
valtakunnankansleriksi. Hallituksen muutkin paikat
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
