Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Taajaväkinen maalaisyhdyskunta ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1307
Taajaväkinen maalaisyhdyskunta
13 us
Taajaväkinen maalaisyhdyskunta.
Teollisuuslaitokset, rautatieasemat, satamapaikat y. m.
liikekeskukset maaseudulla synnyttävät usein
ympärilleen tiheämpää asutusta. Tällaista
asutuskeskusta sanotaan t:ksi m:ksi. Tavallisesta
maa-laisasutuksesta tämä poikkeaa monessa suhteessa,
ollen maaseudun ja kaupungin välimuotona. Sille
ei sentähden myöskään sellaisenaan sovellu
kaupunkien eikä maalaiskuntain hallintojärjestelmä,
vaan se vaatii oman omituisen hallintomuotonsa.
V:n 1894 valtiopäivillä tehtyjen
anomusehdotuk-sien johdosta hallitus sentähden esitti 1897 v:n
valtiopäiville ehdotuksen asetukseksi t:ten m:ain
järjestämisestä eräissä tapauksissa; valtiosäädyt
hyväksyivätkin ehdotuksen, joka sitten kesäk.
15 p. 1898 vahvistettiin. Maalisk. 27 p. 1919
annetulla lailla on mainittuun asetukseen sittemmin
tehty eräitä muutoksia. — Asetus perustuu sille
edellytykselle, että tällaisissa tiheään asutuissa
paikoissa helposti syntyy monenlaisia epäkohtia,
ellei oloja niissä ajoissa asianmukaisesti
järjestetä. Varsinkin rakennusolot pyrkivät
kehittymään huonolle kannalle, ellei niitä säännöstellä
asemakaavoilla ja rakennusjärjestyksillä.
Terveydelliset olot käyvät myöskin huonoiksi, osaksi
asunto-olojen, osaksi puutteellisen terveydenhoidon
takia. Tiheä, järjestämätön asutus ja alkuperäiset
palosammutusolot tekevät tulen vaaran näissä
yhdyskunnissa erittäin suureksi. Järjestyksen
ylläpitoa vaikeuttaa järjestyksenvalvojain
harvalukuisuus, oikeudenhoidon hitaus ja useinkin
väestön irtolaisuuteen ja rikollisuuteen taipuva laatu.
Jos siis havaitaan, ettei oloja yllämainituissa tai
muissa suhteissa saada asianmukaisesti
järjeste-tvksi maalaiskuntain hallinnosta voimassa olevain
asetusten nojalla ja että sitä varten tarvitaan
erityisiä ohjeita, niin on valtioneuvoston määrättävä
tällaisia yhdyskunnan noudatettaviksi. Myöskin
alueelle, jossa ei vielä ole tiheämpää ja
suurilukui-sempaa asutusta, mutta jolle voidaan edellyttää
tällaista syntyvän, kuten asuntotonteiksi
palstoitetulle maalle, rautatieasemain ympäristöille tai
muille sellaisille paikoille, voidaan säätää
mainitunlaisia ohjeita. Kylän kartanopaikoiksi määrätty
maa, kun sen alalla enimmäkseen on talojen
rakennuksia, ei kuitenkaan ole asetuksen säännösten
alainen. — Yhdyskunnan hallinto voidaan
määrätä järjestettäväksi joko siten, että emäkunta
valtuustonsa kautta päättää yhdyskunnankin
asioista ja päätökset pannaan täytäntöön
kunnallisten toimeenpanoviranomaisten avulla, taikka
niin, että yhdyskunnalle myönnetään valta
valit-semainsa valtuutettujen kautta itse ottaa
käsiteltäväksi ja päätettäväksi sitä koskevat asiat.
Jälkimäisessä tapauksessa yhdyskunnalla on
oikeus jäsentensä taksoittamiseen sellaisten
menojen suorittamiseksi, joita sen tarpeisiin tarvitaan,
ei kuitenkaan suurempaan määrään kuin 2 %: iin
maksuvelvollisten verotettavista tuloista viimeisen
taksoituksen mukaan, ja ohjesääntöjen
antamiseen yhdyskunnan hallinnosta sekä lautakuntien,
hallituskuntien y. m.
toimeenpanoviranomaisten valitsemiseen. Yhdyskunnan poliisi-,
rakennus-, palo- ja terveydenhoidon sekä satama-
järjestysten tulee olla sopusoinnussa kaupungeille
ja kauppaloille vahvistettujen vastaavien
sääntöjen yleisten perusteiden kanssa, mutta muuten
* sovitetut paikkakunnan tarpeiden ja olosuhteiden
mukaan; asemakaavaa laadittaessa on otettava
huomioon, että olevat olot mikäli mahdollista
jätetään entiselleen ja ainoastaan sellaisiin muutok
siin ryhdytään, jotka ovat välttämättömän tar
peelliset tulenvaaran ja terveydellisten epäkohtien
estämiseksi ja jotka vähitellen ja ilman suurein
pia vaikeuksia ja mainittavampia
pakkolunastus-kustannuksia voidaan panna toimeen.
Aloitteeseen yhdyskunnan järjestämiseksi edel
läkerrotulla tavalla voi ryhtyä kunta, jonka
alueella se sijaitsee, tai valtioneuvosto taikka
maaherra; mutta voi siitä näille tehdä esityksen
myöskin kunnan tai yhdyskunnan jäsen, taikka pu
naapurikunta. Sittenkuin asia on maaherran
toimesta selvitetty, on valtioneuvoston ratkaistava,
ovatko yhdyskunnan olot järjestettävät ja missä
suhteessa. Jos päätös on myönteinen, on asia
jätettävä emäkunnan käsiteltäväksi, täydellisen
ehdotuksen laatimista varten, minkä jälkeen asia
lähetetään maaherralle, jonka tulee joko muutta
matta vahvistaa kunnan päätÖ3 tai palauttaa se
kunnanvaltuuston uudelleen käsiteltäväksi. Ellei
valtuusto tee ehdotukseensa niitä muutoksia, jotka
maaherra on katsonut tarpeellisiksi, on asia
alistettava valtioneuvoston ratkaistavaksi. — T:t
m:t, varsinkin esikaupungit, sijaitsevat usein
kahden kunnan, tavallisesti kaupunki- ja
maalaiskunnan rajalla. Tästä asemasta johtuu, että
niiden väestö oikeuksiinsa ja velvollisuuksiinsa
nähden joutuu riippuvaiseksi molemmista
kunnista: esikaupunkilainen saa tavallisesti ansionsa
kaupungista, jonne hän useassa tapauksessa on
verovelvollinenkin, mutta maalaiskunnan on
kuitenkin kustannettava hänelle lasten koulutus,
yleinen terveydenhoito, vaivaishoito y. m.
Huomioonottaen tämän epätasaisuuden on
puheenalaisessa asetuksessa säädetty, että tällaiset
kunnat ovat oikeutetut, vieläpä — jos jompikumpi
kunta tai maaherra vaatii tai valtioneuvosto
määrää — velvollisetkin sopimaan ja päättämään,
miten mainitut oikeudet ja velvollisuudet ovat
kuntain kesken sopivalla tavalla jaettavat. Siten
voidaan esim. kaupunkikunta velvoittaa ottamaan
osaa maalaiskunnan, jossa esikaupunki sijaitsee,
vaivaishoito-, koulu- y. m. menoihin.
T:iä m:ia lienee 1890-luvulla ollut n. 37, v:n
lopulla 1921 laskettiin niitä olleen
varsinaisella maaseudulla ainakin 65, joista 15:ssä
on asukkaita yli 2,000, 24:ssä 1,000-2,000
ja 26:ssa alle 1,000, lisäksi maalaiskunnissa
sijaitsevia esikaupunkeja n. 60. Tähän
mennessä valtioneuvosto (senaatti) on määrännyt
yli 40 yhdyskuntaa järjestettäväksi 1898 v:n
asetuksen edellyttämään tapaan, mutta itse asiassa
on järjestely toimeenpantu vain ani harvoissa.
Lukuisat yhdyskunnat ovat siis vielä kokonaan
järjestämättä ja niissä ovatkin sentähden asunto-,
terveys-, järjestys- ja palosuojelusolot enimmäk
seen sangen huonot.
Viime vuosina on tähän kysymykseen kuitenkin
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
