Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tasavallan presidentti ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1327
Teknillinen aikakauslehti—Tenhola
132 S
nuttelu e n lii i saattaa tulla kysymykseen, paitsi
korkeassa tyylissä, ainoastaan varsin
tuttavallisessa puhelussa tai puhutellessa hyvin
alhaissää-tyisiä henkilöitä. Ranskasta levisi teitittely (das
Ihrzen) Saksaan jo 9:nnellä vuosis. sekä sieltä
Ruotsiin, jossa du (sinä) jo 1300-luvulla
vaihdettiin 2: sen persoonan monikolliseen muotoon
/:hin, kun haluttiin osoittaa suurempaa
kohteliaisuutta tai alistumista.
On aivan uskottavaa, että t. Ruotsista (ja
Saksasta) jo keskiajalla levisi Suomenmaahankin
sekä vähitellen sai jalansijaa suomen kielessä,
jos kohta nimenomaisten todistuskappaleiden
puutteessa asian täytyy jäädä arvelun varaan.
Luonnollista kuitenkin on, että kului aikaa,
ennenkuin t. varsinaisen kansan keskuudessa
pääsi sanottavaan voimaan, ehkäpä vasta
1700-luvulla. Varhaisin tuntemamme tieto on se,
minkä A. Warelius Tyrvään pitäjän
kertomuksessaan (Suomi 1854) antaa. Hänen tätä seikkaa
sekä tällä seudulla kansan keskuudessa käytetyn
teitittelyn laajuutta koskevat sanansa kuuluvat:
,,Teititteleminen on ollut tapana jo näiden
ihmisten muistin ajan, vaikkei ennen niin isossa
mitassa kun nyt. Vanhuuttain oli kaikkia
sinuteltu kaikilta; sata vuotta sitten teititeltiin jo
herroja ja muita uljaita vieroja, paitsi juur joku
piti vanhaa tapaa näitäkin kohtaan: vähitellen
rupesivat lapset teitittelemään vanhimpiansa,
tänaikaiset ijälliset ovat vielä sinutelleet lapsina
ollessansa. Nyt teitittelee jokainen vanhimpiansa
ja kaikkia vanhoja, niin myös uljaita nuoriakin,
moni aviokumppaniansakin ja muita yht
ikäisiänsä; muutama vaimo-ihminen kaikkia ihmisiä."
Vähin muutoksin Wareliuksen selostus
nykyai-koina sopinee koko suomenkieliseen Suomeen.
Ainoastaan Lapissa ja Raja-Karjalassa sekä siellä
täällä sisämaan syrjäseuduilla lienee
sinutteleminen vielä jokseenkin yleistä arvollisempiakin
henkilöitä, varsinkin nuoria kohtaan, siitä huolimatta,
että nämä lukeutuvat varsinaiseen
sivistyneistöön. Mutta yleensä sinutteleminen kansankin
keskuudessa alkaa yhä enemmän rajoittua vain
perheenkeskeiseen, tutunomaiseen tai vertaisten
väliseen keskushaastiin. Siihen näyttää
viittaavan jo sekin seikka, että „sinutteleminen" on
pi-lansävyisessä kielenkäytössä saanut miltei
sättimisen merkityksen. Yleisen mielipiteen
vaatimuksesta on Suomen nykyisessä sotaväessä
päällystö kielletty alempiansa sinuttelemasta. —
Ylempänä esitetyn teitittelytavan rinnalla
tavataan hajailmiönä toinenkin tapa miten vierasta
puhutella. Jonkunlaisen ujouden,
välinpitämättömyyden tai puuttuvan kunnioittamishalun
vaikutuksesta outoa henkilöä kohtaan häntä
toisinaan — kuten monet murteentutkimukset
osoittavat — puhutellaan yksikön, joskus monikonkin
3:unessa persoonassa, siis „hän" tai „he" (murt.
..hyö") sanoilla, esim.: „Mistäpä hän tulee?"
„Missä hän kävi?" „Eikö he enää käykään
koulua?" „Ollaanko he ylioppilas?" j. n. e. Tämä
mainittakoon senkin vuoksi, että semmoinen
pu-huttelutapa samoin kuin t:kin näyttää meille
kulkeutuneen Saksasta ja Ruotsista, joissa maissa
se kuitenkin, samoin kuin meillä,
epäkohteliaalta tuntuvau sävynsä tähden lienee
meidän aikoina miltei tykkänään häviämässä.
Sitävastoin on varsin yleistä ja vailla minkäänlaista
epäkunnioitusta, että oudompaa henkilöä puhutel-
taessa vältteliäästi käytetään persoonatonta
muotoa, esim. tähän tapaan: „Mistä ollaan?" „Minne
mennään?" j. n. e. Myöskin viljellään, samoin-,
kuin ruotsin kielessä on tapana, arvo-,
virka-tai ammattinimeä teonsanan yksikön 3:nneu
persoonan kera, esim.: „Missä maisteri asuu?* —
„Missä te asutte, maisteri?" [Jos. Sasse, „De
numero plurali, qui vocatur maiestatis" (1889) ;
Meyers Konversations-Lexikon („Anredefor-
-mon"); Nordisk Familjebok („Tilltalsord").]
A. V. Ks.
Teknillinen aikakauslehti, Suomalaisten
teknikkojen seuran v.sta 1911 julkaisema
12-nume-roinen, ainoastaan alkuperäisiä tekn.,
tekn.-tie-teellisiä ja taloudellisia kirjoituksia sisältävä
aikakauslehti. I. K-ncn.
♦Teknillinen korkeakoulu. Korkeakoulussa
oli 1921 23 professoria. 6 lehtoria, 5
ylimääräistä lehtoria, 20 ylimääräistä opettajaa sekä
25 assistenttia. Ylioppilaat muodostavat T:n
k:n ylioppilaskunnan, jossa on kaksi osakuntaa,
suomenkielinen ja ruotsinkielinen (asetus 11 p:ltä
helmik. 1921). Edelliseen kuuluu 70 % ja jälki:
mäiseen 30 % koko ylioppilasmäärästä, mikä
nykyään (kevätlukukaudella 1922) on n. 70Ö.
Vuotuiset menot kalliinajanlisäyksineen
nousivat (1921) noin 2,200,000 mkraan, korkeakoulun
lahjoitusrahastot 700,000 mk:aan. .1. L. 11 j.
Telassar, assyr. maakunta, mainitaan
Raamatussa (2 Kun. 1912, Jes. 3712), todennäköisesti
sama kuin nuolenpääkirjoituksissa mainittu Xiii
-Asurri, Pohjois-Syyriassa. K. T-t.
Telefonografi ks. Fonografi, 11 Os.
Tell (akkad. tillu > hepr., aram., arab. =
rau-niokumpu) esiintyy osana lukemattomissa paikan
nimissä arabialaisten asumilla alueilla, esim. Teli
el-A ma ma, Teli el-Kebir. K. T-t.
Teli Halaf [-äf], rauniokumpu Mesopotamiassa
lähellä Bagdadin radan ja Khabur-joen
risteyskohtaa. Max v. Oppenheimin T. H:ssa 1899
toimeenpanemat kaivaukset paljastivat palatsin
rauniot ja heettiläisvallan aikaisia muistomerkkejä.
[Oppenheim, „Der Tell Halaf und die verschleierte
Göttin" (1908).] K. T-t,
Teltamoinen ks. Teut a m oi neu, Täyd.
♦Temmes. 1,240 as. (1919). Teollisuuslaitot
sia: 1 saha, 2 myllyä ja 3 meijeriä. Kirkon
alttaritaulu kaksiosainen, esittää Jeesusta ristillä ja
ehtoollista, vanha, tuntemattoman tekemä.
K. J. V.
Tengbom [burn], Ivar (s. 1878), ruots.
arkkitehti, taidekorkeakoulun professori v:sta 1916.
Hänen töistään ovat Boråsin raatihuone (1909),
Arvikan kirkko (1911), molemmat T:n ja Torultin
yhteistyötä, Stockholms enskilda bankin
pää-rakennusryhma (1912-13; T:n ja Paulsoniu
julkaisema monografia 1916), saman pankin talo
Götgatanin varrella (1916), Boras enskilda
bankin (1916), Svenska Dagbladetin talo (1317)
ja Högalidin kirkko Södermalmilla (1917)
Tukholmassa sekä joukko yksityisrakennuksia, sai
raaloita (Saehsin), parantoloita,
tehdasrakennuksia, kouluja y. m. T. on Ruotsin
rakennustaiteessa uuden suunnan miehiä, hänen töissään
ilmenee suljettua monumentaalisuutta
barokki-vivahduksineen. . U-o N.
♦Tenhola. 4,570 as. (1919). Kirkon
alttaritaulun, joka on jäljennös Leonardo da Vinci n
,.Kh-toollisesta", on maalannut Alexandra Såltin.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
