Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Teräsjousijakaja ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1 »> «J M
1 CMO
Terasjousijakaja—Theodoros
1334
niemen radalla, 72 km Rovaniemeltä, 42 km
Kemistä, 901 km Helsingistä. K. J. V.
Terasjousijakaja (engl. bolette condenser)
jakoa villankarstauksessa ohuen villaharson
kapeiksi nauhoiksi samaan tapaan kuin
hihnajaka-jakin (ks. Kehruuteollisuus, IV Os. p.
042 ja 643) ; se soveltuu lyhyt kuituisen
soddy-villan kehruuseen. E. J. S.
Tessalia ks. T h e s s a 1 i a, IX Os.
* Tessin. 154,941 as. (1918).
Test (engl.), sielut., koe, etupäässä
psykoteknil-linen kelpoisuuskoe, jolla tutkitaan henkilöiden
yksilöllisiä sielullisia ominaisuuksia ja kykyjä
sekä sen nojalla heidän sopivaisuuttaan
määrättyihin toimiin. Sanaa lienee ensimäisenä
käyttänyt tässä erikoisessa merkityksessä amer.
sielu-tieteilijä Mc K. Cattell „Mind" aikakauskirjassa
1890. T.-menetelmää ovat viime vuosikymmeninä
kehittäneet sekä eri aloihin sovittaneet m. m.
ransk. A. Biuet ja T. Simon, saks. E. Meumann,
W. Stern, O. Lipmann, W. Moede, saks.-amer. H.
Miinsterberg, ruots. G. A. Jaederholm. [A. R.
Rosenqvist, „Elämänuran valinta ja kokeellinen
ammatti-sielutiede* (1920).] A. Gr.
Tesup, heettiläisten palvelema ukkosenjumala,
jonka aseena on kaksiteräinen kirves ja
kolmi-haarainen ukkosennuoli. Armeenian kaldilaisilla
T:n nimellä oli muoto Teisbas. K. T-t.
Tetmajer
via’-/, Ludwig von (1850-1905),
utik. insinööri, uranuurtaja [-aineenkoetusteknik-kona. Zürichin polyteknikumin
rakennusmekanii-kan professori ja tämän korkeakoulun
rakennus-ainekoetuslaitoksen esimies 1881; Wienin tekn.
korkeakoulun rehtori 1901. T:n aloitteesta
perustettiin Zürichissä 1895 „Kansainvälinen
ai-neenkoetusliitto’" (Internationeller Verband für die
Materialprüfungen der Technik), jonka
presidentiksi hänet valittiin. T:n tutkimukset, joista
varsinkin nurjahduslujuutta koskevat ovat
huomattavat. ovat ilmestyneet Ziirichin
aineenkoetuslaitok->en tiedonannoissa: muista julkaisuista
mainittakoon: ..Die angewandte Elasticitäts- und
Festigkeitslehre" (3:s pain. 1903).
Tetrafosfaatti, uusi fosforinpitoinen
apulan-noitusaine, jota valmistetaan kuumentamalla
600°:seen hienoksi jauhettua luonnollista
fosfaattia yhdessä maa-alkalimetallien karbonaattien
kanssa, joita lisätään 5 %. Seos kostutetaan ja
laimennetaan lisäämällä inaktiivisia aineita niin.
<4ttä se tulee sisältämään 18-20 % fosforihappoa.
Tetraklooretaani 1. asetyleeni -
tetra-kloridi (CHClo.CHoClo) Oli’ -J- 147°:n
lämmössä kiehuva neste, jota tekniikassa
valmistetaan siten, että klooria ja asetyleenia johdetaan
antimonpentakloridiin, mikä vaikuttaa
katalysaattorina. Ensin antimonpentakloridi (SbCl5) ja
asetyleeni (CoHo) muodostavat kaksoisyhdistyksen,
mikä kloorin vaikutuksesta hajaantuu t:ksi ja
muuttumattomaksi antimonpentakloridiksi. T. on
oivallinen liuotin rasvoille, öljyille, hartseille ja
tervamaisille aineille. Kun se vielä on palama-
:11a laaja käytäntö kem.
teollisuudessa. Lisäksi liukenee sulamispisteensä
yläpuolelle kuumennettu rikki t:iin kaikissa suhteissa,
minkä vuoksi t:ia käytetään kautsukin
vulkani-soimisessa. Edelleen liuottaa t. asetyliselluloosaa,
minkä vuoksi sitä käytetään lakka- ja
filmiteollisuudessakin. E. S. T.
Tetrakloormetaani 1. tetrakloorihiili
(CCl-i) on -f-76°:ssa kiehuva neste, jota
valmistetaan antamalla kloorinkin höyryn ja kloori
kaasun korkeassa kuumuudessa (-f 900°) vai
kuttaa hiileen. T:ia käytetään liuottimena.
Teukros, liikanimeltä Babylonialainen,
luultavasti l:sellä vuosis. elänyt astrologi, jonka
teoksilla oli syvälle tunkeva vaikutus
myöhempään astrologiaan. [Gutschmid. „Kleinere
Schriften" II; Boll, „Sphaera" (1903) ja
„Sternglaube u. Sterndeutung" (1918).] K. T-t.
Teutamoinen, T e 1 t a m o i n e n 1.
Tiuta-moinen, Suomen ja Vienan Karjalan
hää-runoissa tavattava sulhasen puhuttelusana, jolla
kertona on toisinaan sankarinimi Osm oi
aine n; on yhdistetty muinaisskand.
tliiàdann-„joukon johtaja" ja gootinkieliseen thiudans,
joka merkitsee „suurkuningasta". Vatjalaisissa
häärunoissa esiintyy sulhasen nimityksenä
suku-kuningas. [Kaarle Krohn, „Kalevalan
kysymyksiä" I, s. 212-13.] K. K.
* Teuva. 8,631 as. (1919). Kirkon
alttaritaulun „Jeesus seisoo ovella ja kolkuttaa"
maalannut Selinda Danielson 1908. K. J. V.
* Texas. 4,661,027 as. (1920).
Texier /teksie’J, Charles Felix Marie
(1802-71), ransk. arkeologi ja arkkitehti.
Suoritti valtion toimesta tutkimusmatkoja
Vähään-Aasiaan 1834-39, Persiaan, Armeeniaan ja
Mesopotamiaan 1839 piirrellen ja kokoellen
muinaisjäännöksiä. Nimitettiin 1843 valtion edustajaksi
kuvaavien taiteiden laitoksiin ja valittiin 1855
Ranskan instituuttiin. Hänen julkaisuistaan
mainittakoon: „Description de 1’Asie mineure’’
(1839-49), „Description de rArmenie, de la Perse,
de la Mesopotamie" (1840-52) ja „Architecture
bvzantine" (1864, engl. R. Pullanin kera).
U-o N.
Texte [tekst], Joseph (1865-1900), ransk.
kirjallisuushistorioitsija. Lyonin yliopiston
professori. Pääteos on ,.Jean-Jacques Rousseau et
les origines du cosmopolitisme littéraire" (1895).
jolla on ollut perustava merkitys 1700-luvun kir
jallisuuden ja yleisen kulttuurielämän ymmärtä
miselle.
Thalian temppeli, teatteri, vrt. Th a lei a.
IX Os.
* Thegerström, Robert, kuoli 1919.
Theodoros [-o’dö-]y G a d a r a 1 a i n e n (loppu
puolella viimeistä vuosis. e. Kr. ja ensimäisen
alussa j. Kr.), kreik. reetori ja historioitsija,
kotoisin Palestiinan Gadarasta, toimi Rhodoksessa,
jossa hänen kuulijoitaan oli m. m. vastainen kei
sari Tiberius. Eri puhetaidollisten suuntien
taistelussa T. vaati puhujalle tilanteiden ja aikeiden
mukaista liikuntavapautta, vastustaen kankeata
sääntöpakkoa. O. E. T.
Theodoros /-o’do-/, kreik. arkkitehti ja
taide-niekka, syntyisin Samoksesta, toimi 500-luvun
alkupuolella e. Kr. ja oli varhaisemman kreik.
koulun etevimpiä taiteilijoita, usein Rhoikoksen
ja Smileksen kanssa yhteistyössä, esim.
Lemnos-saaren labyrinttirakennuksella. Kirjoitti työ
kertomuksen Rhoikoksen rakentamasta Samok
sen Heran temppelistä, rakensi Spartaan pyöreän
Skiaksen, alkujaan soitannollisiin tarkoituksiin,
myöhemmin kokoussalina käytetyn
telttakatok-sen; hänen käsialanaan mainitaan myös
lukuisia temppelipatsaita ja jalometallitöitä, m. m.
Polykrates tyrannin kuuluisa sormus ja Kroi-
d
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
