Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Teräsjousijakaja ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1335
Theorel! -Thomé
i:t3l>
soksen Delphoin temppelille lähettämä hopeainen
viiniastia. U-o N.
Theorell [re’l], Axel Gabriel (1834-75).
ruots. fyysikko, matemaatikko ja konstruktööri,
tuli Upsalan yliopistoon matematiikan dosentiksi
1863, oli fysiikan v. t. professorina teknologisessa
laitoksessa 1865-66. T. oli nerokas keksijä ja on
suunnitellut useita oivallisia kojeita, esim.
meteorologisten havaintojen tekoa suuresti helpottavan,
itserekisteröivän meteor ograf i n,
käytännöllisen tuulenmittaajan, sähköllä säännösteltäviä
tähtitieteellisiä kelloja y. m. — Teoksia:
„Pro-portionslärans elementer" (1870), „Räknetabeller
tili uuderlättande af sifferkalkyler" (1874),
„Me-kanikens element" (1877). U. S:n.
Theotokis [-to’-], G e o r g i o s N i k o 1 a o s
(1847-1916), kreik. valtiomies, kotoisin Korfun
saarelta. T. toimi ensin asianajajana ja
sanoma-lehtimiehenä, valittiin 1878 eduskuntaan, missä
liittyi Trikupiin puolueeseen ja oli useita
kertoja jäsenenä tämän ministeristöissä. V:sta
1896 hän johti mainittua puoluetta, jonka jäseniä
sen jälkeen nimitettiin theotokis teiksi.
Türk.-kreik. sodan jälkeen 1897 hän
ulkoasiainministerinä johti rauhanneuvotteluja. T. oli
sittemmin useampaan eri otteeseen, viimeksi 1905-09,
pääministerinä koettaen elvyttää maan
elinkeinoja, järjestää rappiolle joutuneita valtion
raha-asioita, parantaa hallintoa, oikeudenhoitoa ja
armeian kuntoa, ja noudattaen ulkopolitiikassa
suurta maltillisuutta, mikä seikka, varsinkin
hänen varovainen esiintymisensä Kreetan
kysymyksessä, herätti kiivasta tyytymättömyyttä ja
(»li aiheena hänen lopulliseen kukistumiseensa.
J. F.
Theseion 1. Theseystemppeli Ateenassa,
Akropoliista luoteeseen, tämän ja Agoran välillä,
♦•nnen virheellisesti arveltu Theseykselle
pyhitetyksi etenkin Theseyksen urotöitä käsittelevien
metopiveistostensa vuoksi, nyttemmin todettu
Herakleen tai Hephaistoksen pyhätöksi, on 6:13
pylväinen doorilainen peripteros. T. on
parai-ten säilynyt kreik. normaalitemppeli, rakennettu
Pentelikonin marmorista arvatenkin samaan
aikaan tai myöhemmin kuin Parthenon.
Säilymisestään T. saa kiittää muuttamistaan
bysanttilaiseksi kirkoksi, jolloin cellakin holvattiin
tyn-nyriholvilla. Muutamissa pylväissä maanjäristys
on siirrellyt ja kierrellyt rumpuja, salama
vikuuttanut luoteiskulmaa. U-o N.
* Thesleff. 1. Ellen T. (s. 1869), suom.
taide-maalaajatar, lyyrillisten tunnelmakuvien esittäjä,
joka aikaisemmissa teoksissaan edustaa
1890-iuvun symbolistista maalaustapaa, mutta
sittemmin on kokeillut myöskin myöhempien suuntien
merkeissä.
2. Arthur T., harrasti nuorempana myös
kasvimaantiedettä ja mykologiaa. Julkaisi:
„Nagot om parasitiska och på vedväxter
före-kommande basidiomycetes (1893), „Några drag
ur Lintula (Raivola) lärkträdsparks historia"
(1895), „Dynbildningar i Ost-Finland" (sam. v.),
„Studier öfver basidsvampfloran i sydöstra
Finland" (Suomen tiedeseuran „Bidrag" 79, n:o 1,
1920). T. kuoli 1920.
Thesleff, Wilhelm (s. 1880), suom. sotilas,
antautui, käytyään Suomen kadettikoulun ja
Venäjän yleisesikunta-akatemian, siviiliuralle,
astui Venäjän armeiaan uudelleen saavuttaen 1911
everstiluutnantin arvon; otti osaa suurvaltain
sotaan Riian rintamalla 1915-17; toimi 1917 18
suom. sotilaslähettinä Berliinissä ajaen jääkärien
asiaa; palasi Suomeen helmik. 1918; otti osaa
Kemiön ja Helsingin valloituksiin; nimitettiin
kenraalimajuriksi kesäk. 1918. T. oli Suomen
sotaministerinä ja armeian ylipäällikkönä elok.
marrask. 1918, jonka jälkeen siirtyi armeian
leserviin.
Theslöf /teslöoj, Gösta (s. 1872), suom.
sotilas, käytyään Suomen kadettikoulun ja
Ntko-lajevin yleisesikunta-akatemian, Venäjän ar
meiaan komennettuna 1893-99; oli senjälkeen
kansakouluntarkastajana sekä liikemiehenä,
kunnes vapaussodan alussa astui Suomen armeian
palvelukseen; tuli everstiksi helmik. 1918 ja
kenraalimajuriksi Viipurin valloituksen jälkeen; oli
vapaussodan alussa etappipäällikkönä ja
sittemmin ylipäällikön esikuntapäällikkönä; sodan
päätyttyä käskynhaltijana Helsingissä ja Suo
menlinnan komendanttina, kunnes nimitettiin
2:sen divisioonan v. t. komentajaksi: siirtyi
armeian reverviin heinäk. 1919.
Thiele [tilej, Thorvald Nikolaj
(1838-1910), tansk. matemaatikko ja tähtitieteilijä,
tähtitieteen professorina Kööpenhaminassa
1875-1907; tehnyt m. m. havaintoja kaksoistähtien
kiertoradasta. Pääteokset: „Almindelig
iagtta-gelseslære" (1889), „Elementære iagttagelses
lære" (1897), „Interpolationsrechnung" (1909).
Thiersch ftirsj, Friedrich (s. 1852), saks.
arkkitehti, v:sta 1879 Münchenin tekn.
korkeakoulun rehtori ja taideakatemian professori.
Hänen päätöitään on Münchenin oikeuspalntsi
(valm. 1897), Frankfurt am Mainin suuri
juhla-ja näyttelyhalli, Wiesbadenin Kurhaus ynnä
suuret siltarakennukset Mainzissa, Mannheimissa ia
Münchenissä. Hänen kirjallisista töistään
mainittakoon: „Die Königsburg von Pergamon
(1882). r-o N.
Thigmotropismi ks. K o s k e t u s h e r k k y y s.
IV Os.
*Tliode, Henry, kuoli 1920.
* Thoma, Ludwig, kuoli 1921.
Thomas [toma’], Albert (s. 187S). ran.sk.
politikko, toimi opintonsa päätettyään
sauouia-lehtimiehenä, m. m. Jaurèsin „L’Huinanité"
lehden avustajana; valittiin 1910
edustajakama-riin, missä kuului Jaurèsin sosialistiseen
ryhmään. Suurvaltain sodan sytyttyä T. hoiti
sota-ministeriössä ampumatarpeiden valmistusta, ja
järjesti sitten erityisen ammunitsioniministeriön,
jota hän tarmokkaasti johti syyskuuhun 1917.
kuuluen myöskin joulukuusta 1916 Briamlin
asettamaan sotaneuvostoon. Venäjän vallanku
mouksen puhjettua hän kävi tässä maassa
saa-daksensa Venäjän sosialistit pysymään
Uskollisina läntisille liittolaisilleen. V:sta 1919 T. on
johtanut Kansainliiton kansainvälistä
työtoi-mistoa, jonka asioissa hän heinäk. 1921 kävi
myöskin Suomessa; julkaissut m. m. „Le
syndi-calisme allemand" (1903) ja kirjoittanut Jaurèsin
kokoelmateokseen „Histoire socialiste". J. F.
* Thomé, Valter (1874-1918), Werner T:n
(ks. t. IX Os.) veli, arkkitehti Suomen [>olyt.
opistosta 1898, perusti ensin Tampereelle A.
Krookin kanssa, sittemmin Helsinkiin K.
Lin-dahlin kanssa arkkitehtitoimiston, j^uka
toiminta maallikkorakenteen alalla ulottui pitkälle
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
