Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tieteellinen keskuslautakunta ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1343
Tinea granella—Tokoi
1344
tävä. Joissakin tapauksissa 011 aitausvelvollisuus
laissa säädetty; niinpä milloin rajakkain olevain
maiden omistajista tai haltioista taikka
laidunoikeuden haltioista jompikumpi ei voi ilman
suu-renlaista kustannusta tai hankaluutta muuten
varjella kotieläimiään pääsemästä toisen tiluksille
kuin tekemällä tilusrajalle aidan ja naapurillekin
voi olla aidasta hyötyä, on naapurin otettava osaa
aitausrasitukseen hyötynsä perusteella; jos se,
jonka maan yli käy yhteinen karjatie tai jonka
maa siihen rajoittuu, vaatii tietä aidalla
erotettavaksi, taikka jos yhteisen karjatien käyttäjistä
kolme neljättäosaa tahtoo tien aidattavaksi, on
kunkin tien käyttäjän otettava osaa
aitausvelvollisuu-teen sen hyödyn perusteella, joka hänellä tiestä
on; lisäksi voidaan tilusrauhoitusyhdistykseen
vastoin kieltoa velvoittaa kuulumaan henkilö,
jolla on siitä hyötyä, ja yhdistyksestä hyötyä
nauttimattomaltakin maan omistajalta tai
haltialta voidaan korvausta vastaan ottaa
yhdistyksen aikaansaamiseksi välttämätön maa-alue.
Luvattomaan syöttöön syyllinen rangaistaan
rikoslain mukaan; ja ne, joiden kotieläimet yhdessä
käyvät laitumella, vastaavat yhteisesti eläinten
tekemästä vahingosta; samoin vastaa eläimen
omistaja syöttövahingosta, mihin paimen tai joku
muu, jonka vartioitavana kotieläin on ollut, on
syypää. Kotieläimen takia kärsitty vahinko on
arvioitava, ja saa syöttövahingon aiheuttaneen
eläimen ottaa tiluksiltaan talteen ja pitää sitä,
kunnes vahinko, sen arvioimiskustannukset sekä
eläimen hoito- ja elatus- ynnä
ilmoituskustannuk-set talteenotosta ovat maksetut tahi takaus niistä
asetettu. S. 0. P.
Tinea granella ks. V i 1 j a k o i, Täyd.
Tingley [tirjli], Katherine A. (s. 1852),
amer. teosofi. T. rupesi aikaisin
harjoittamaan hyväntekeväisyyttä; liittyi sittemmin
teo-sofiseen liikkeeseen ja julistettiin Chicagon
kansainvälisessä teosofikongressissa 1898 teosofisen
yhdyskunnan rajattomilla valtuuksilla
varustetuksi hallitusmieheksi. V. 1899 hän sijoitti
liikkeen maailmankeskuksen Point Lomaan
Kaliforniassa ja 1900 hän siellä avasi koulun, jossa
lapsia kasvatetaan n. s. Raja Yoga (ks. Yoga,
X Os.) järjestelmän mukaan. Tämän mukaan
lapsen sielu on sisimmältään jumalallista luontoa,
ja sitä on senvuoksi ohjattava hallitsemaan
henkistä ja ruumiillista elämäänsä sopusointuisesta
T:n perustama on „Yleinen veljeys ja teosofinen
seura" (vrt. Teosofia, IX Os.), jonka alaisina
toimii joukko teosofisia pyhäkouluja sekä
poika-ja tyttökerhoja, useita myöskin Ruotsissa. T. on
harjoittanut innokasta propagandaa teosofian
hyväksi myöskin kirjallisesti, julkaisten m. m.
aikakauskirjoja „Century path" sittemmin „The
theo-sophical path".
Tiosyaaniyhdistykset 1.
rikkisyaani-yhdistykset ks. Rodaani, VIII Os.
Tipasjärvi, Sotkamon itäosassa oleva järvi,
jonka rannalla on O. Triistedtin 1913 löytämä
rikkikiisupaikka. Rikkimalmia on täällä 2,s-3 m
vahvana, kvartsiitissa olevana kerroksena, jota on
seurattu 600 m pitkälti. Malmi sisältää 35-40 %
rikkiä, ja sitä on louhittu sodan aikana suurin
määrin selluloosatehtaiden tarpeeksi. P. E.
*Tirpitz, Alfred von, kannatti
meriministerinä säälimätöntä vedenalaista sotaa ja luopui
maalisk. 1916, kun hänen vaatimustaan ei aluksi
otettu huomioon. Saksan jouduttua tappiolle
kansan suuttumus suuressa määrin kohdistui hä
neen. Julkaisi sodan loputtua „Erinnerungen"
(1919).
*Tirva. Yhtiö osti Voikosken putouksen,
tehtaat ja maa-alueet ja muutti 1919 kem. tehtaan
tänne, jonka jälkeen tämän teollisuudenhaaran
tuotanto kolminkertaistui. Osakepääoma (1919)
Smk. 1,400,000:—; työväestö, 136 henkeä, asuu
melkein kokonaan yhtiön rakennuksissa. Yhtiöllä
on heitä varten sairaskassa, kirjasto ja Smk.
88,000:— suuruinen eläkerahasto vanhojen
työmiesten avustamiseksi. K. J. V.
♦Tisza, Istvan, jota ilman syytä pidettiin
Unkarille onnettomasti päättyneen
maailmansodan alkuunpanijana, sai, keskusvaltain
jouduttua tappiolle, surmansa asuntoonsa tunkeutunei
den sotilasten kädestä lokak. 1918.
Titaanivalkea, valkea maaliväri, mikä
kemialliselta kokoomukseltaan on titaanidioksidia
(Ti02). Sitä valmistetaan norj. prof. Torupin ja
toht. Jebsenin keksimän menetelmän mukaan
Norjassa runsain määrin tavatusta
titaanirauta-malmista. Kun t:n peittokyky, mikä johtuu
titaanidioksidin huomattavasta valontaittokyvystä
(taite-eksponentista), on suurempi kuin sen
kilpailijan sinkki- ja lyijy valkea n, niin on luultavaa,
että sen käytäntö lähiaikoina tulee kasvamaan.
Lisäksi t. ei ole myrkyllistä eikä tummene
ilmassa. E. 8. T.
Titteri, silkkilangan numero, ks. L a n k a n
u-m e r o, V Os.
*Tittoni, T o m m a s o, erosi lähettilään toi
mesta Pariisissa lokak. 1916.
Tiuhtavarvat ks. K u t o m a t e o 11 i s u u s.
V Os. p. 144, rivi 35 ylh.
Tiutamoinen ks. T e u t a m o i n e n, Täyd.
Tobias, Rudolf, vir. säveltäjä, ks. Viron
säveltaide, X Os.
*Togo. Suurvaltain sodassa valtasivat engl.
ja ransk. joukot T:n elok. 1914. Versaillesin
rauhassa myönnettiin Ranskalle T:n pääkaupunki
Lome, muu osa Englannille.
* Tohmajärvi. 6,281 as. (1919).
Haara-apteekki Kemiessä muutettu pääapteekiksi 1916.
Vanha alttaritaulu „Kristus ristillä" on Mikael
Toppeliuksen tekemä 1783; sitä säilytetään
kellotapulissa. [Matti Sauramo, „Onkamon keltamulta
ja Kannusjärven kehityshistoria" (Geoteknillisiä
tiedonantoja n:o 31, 1921).] K. J. V.
♦Toholampi. 5,113 as. (1919). — Kirkon
alttaritaulu „Ehtoollisen asettaminen" Joh.
Backmanin maalaama 1761. [Juhlajulkaisu
Toholammin kirkkojuhlan johdosta 1911.]
♦Toimituskunta ks. Ministeriö,
Valtioneuvosto, Täyd.
Toise [tuä’z] (lat. tensa = „ojennetut", nim.
käsivarret), vanh. ransk. pituusmitta (syli) = 6
jalkaa. T:n pituus säädettiin 10 p. jouluk. 1799 =
1,949 m:ksi ft. de Vacadémie). Uusi t. = 2 m.
Ransk. Sveitsissä (v:een 1876) t. = 1,8 m.
. U. 8: n.
♦Toivakka. 2,802 as. (1919).
♦Tokio. 2,347,442 as. (1918).
♦Tokoi, Antti Oskari, tuli punakapinan
puhjettua tammik. 1918 „kansanvaltuuskunnan
jäseneksi ja-elintarveasiain hoitajaksi. Kapinan
jälkeen hän oleskeli jonkun aikaa Pietarissa,
mutta näyttää pian riitaantuneen muiden suom.
»»
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
