Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Toledo ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
134.r>
Toledo—Tornion-Haaparannan yhdysrata
134(5
kommunistijohtajien kaussa, minkä jälkeen hän
siirtyi Muurmannin rannikolle ja meni
Englannin palvelukseen ottaen osaa n. s. Muurmannin
legioonan muodostamiseen. Englantilaisten
poistuttua Muurmannin rannikolta T. asettui
Kanadaan.
Toledo /-é’-/, Juan de (k. 1567), esp.
arkkitehti. korkearenesanssin äärimäisen klassillisen
Muiimaii ensimäisiä edustajia Espanjassa,
opiskeli Koomassa etenkin Michelangelon
rakennuksiin perinpohjaisesti tutustuen, palasi
kotimaahansa Filip II: n kutsusta ja suunnitteli tälle
ICscorialiin sen ajan valtavimman
rakennuskokonaisuuden, S. Lorenzcn luostarin (1563-81), jonka
I ohjasuhteiden (156 X 180 m) piti muistuttaman
Laurentius pyhimyksen marttyyriarinaa.
Rakennuksen T:n kuoltua vei päätökseen hänen
kyvykäs oppilaansa Juan de Herrera. Muista
i öistä mainittakoon Descalzas Reales kirkon
fasadi Madridissa. U-o N.
Toleranssi, tckn., sovittu poikkeama, tai
poikkeama määrätyissä rajoissa; tulee kysymykseen
m. m. konetarkastuksissa; johtuu mittarien ja
kokeiden epätarkkuudesta. Tavallisesti tulokset
katsotaan tyydyttävän vakuudeksi luvatut arvot,
jos ne eivät näistä enemmän poikkea kuin
korkeintaan 5 %. — Koneteollisuudessa
määrärajat. joiden sisäpuolella koneosan mittain,
painojen t. m. täytyy olla. Mittoihin nähden on
t. sitä suurempi, mitä suurempi mitta on (vrt.
MittaustyÖkalut, VI Os. p. 594).
P-o P-o.
Tompuri, Elli (s. 1880), suom. näyttelijätär;
opiskellut näyttämötaidetta Pariisissa, Berliinissä
ja Wienissä, kuulunut Kansallisteatteriin, Ruots.
teatteriin, Tampereen teatteriin ja Berliinin
Lessing- ja Kleines Theateriin. Perusti 1919
Helsinkiin^ „Vapaan näyttämön", joka kuitenkin
lo-j>etti toimintansa jo seur. v. T. on toiminut
sekä teatterinjohtajana että näyttelijänä,
esiintyen tärkeissä osissa sekä klassillisen että
uudenaikaisen. draaman alalla, ja on hän luonut
itselleen oman näyttämötyylin.
Tomunimijä, työväen suojeluslain mukaan
4 p. huhtik. 1914 täytyyr tomua synnyttävissä
koneissa olla tomunpoistolaite. Tavallisesti
käytetään imijää (ekshaustoria), joka imee ilmaa ja
->en mukana tomun aivan tämän
syntymäkoh-dalta ja kuljettaa sen veteen, kivilatomukseen tai
kangassiivilöihin. — T:ää käytetään myös
asuinhuoneiden, ravintoloiden y. m. siivoustyössä
lakaisemisen ja tomuuttamisen asemasta.
Suu-remmissa on erikoinen sähkömoottorin tai
polttomoottorin pyörittämä imijä, johon usein
hyvinkin pitkät imuletkut yhdistetään ja johdetaan
huoneistoihin. Imuletkun päässä on kamman tai
harjan tapainen laite, jolla rikat, tomu y. m.
harjataan irti. Imuilma kuljettaa ne sitten
sii-viläsäiliöön. Pienemmät ovat varsiharjan
tapaiset, varressa on siiviläsäiliö kangaspusseineen ja
pienen sähkömoottorin käyttämä imijä taikka
myöskin moottorin asemasta imupalkeet. — T:t
poistavat tomun sitä huoneistoon levittämättä.
P-o P-o.
Tonttikaava. Maanmittausohjesäännön
mukaan 15 p :ltä toukok. 1848 käytetään
„kaupunkien tonttien ja semmoisten tilusten
kuvaamisessa eli kartallepanossa, joissa tiluslajit tahi
maaerotukset niin tiheästi vaihtelevat, että vä-
hemmän mitan mukaiset kartat tulisivat sekavia",
t :aa, joka on 20oo luonnollisesta pituudesta,
„jotta sen mukaan 200 jalkaa kedolla vastaa yhtä
kymmenystuumaa". Metrimitoissa vastaa siis 1 cm
t:ssa laaditulla kartalla 20 m iä luonnossa.
Toreutiikka (kreik. toreutikë’), taito
teräasein valmistaa kohotettuja kuvia puusta, kivestä
ja etenkin metallista tai metallista muiden
aineiden esim. puun ja norsunluun yhteydessä. T.
näin ollen käsittää valamisen, pakotuksen,
kaivertamisen, siselöimisen y. m. työtapoja.
Joskus se voi merkitä yksin pakottamistakin.
U-o N.
* Tornator. Yhtiöllä on myös
parkitusekstrak-titehdas ja sulfiittiväkiviinatelidas. Osakepääoma
(1919) Smk. 15,000,000:—, vararahastot Smk.
5,000,000:—. Osake-enemmistö nyk. (1922)
valtiolla. Työväestö eri tehdaslaitoksissa yhteensä
1,500 henkeä (1919). K. J. V.
♦Tornio. 2,072 as. (1919). Asemakaava, jonk.-i
on laatinut arkkitehti Harald Andersin,
vahvistettu 1919. Uusi rakennus: työväentalo (valmist.
1917). Rautatieasema muutettu II l:n asemaksi.
Handolinin kävelysilta T:n ja Haaparannan
välillä siirtynyt 1919 molempien kaupunkien
yhteiseksi omaisuudeksi. Ilmarata maailmanpostin
kuljettamiseksi purettu 1919. T:n ja
Haaparannan välinen yhdysrata valmistui ja avattiin
liikenteelle 1919. V: st a 1920 valtion
puhelinyh-teys Ruotsiin. Tullikamarin ylöskanto teki 191J,
Smk. 1,819,348:03. Uusi pankinkonttori:
Pohjolan osakepankin haarakonttori. Uusia
kouluja: lastentarha, päiväkoti (avattu 1920).
Kaupungin tulot (1918) Smk. 436,389: 58, josta
taksoituksella koottuja Smk. 309,841:74.
Kaupungin valtuustossa 15 jäsentä, joista 11 porv. ja
4 sos. K. J. V. & V. O.
Tornion-Haaparannan yhdysrata. Rataa
alettiin suunnitella 1915 ja sen rakentaminen
päätettiin heinäk. 1916. Työt aloitettiin sekä
Suomen että Ruotsin puolella syysk. 1 p. 1916.
Tammik. 1919 päätettiin, että rata
kiireellisesti olisi pantava kuntoon väliaikaista
liikennettä varten, ja maalisk. 8 p. 1919 saapui
ensimäinen juna Haaparannasta Tornion
asemalle. Rata vihittiin ja avattiin liikenteelle lokak.
6 p. 1919. — Yhdysradan pituus Suomen
puolella on 2,7io km ja Ruotsin puolella lähes 800 m.
Koska raideleveys Suomessa on 1^24 m ja
Ruotsissa 1 ,435 m, niin on täytynyt rakentaa kaksi
raidetta rinnakkain, joista Ruotsin mitalla tehty
päättyy Tornion asemalla ratapihaan ja Suonien
mitalla tehty Haaparannassa samanlaiseen
pienempään. Raiteet kulkevat rinnakkain Ruotsista
Suomen puolelle, missä yhtyvät hiukan ennen
Pirkkiönjoen siltaa. Torniossa on suom. ja
ruots. ratapihan väliin rakennettu imusta 2
isohkoa tavaramakasiinia (pituus 60 m) ja tiilinen
konttorirakennus (pituus 50 m). Haaparantaan
on 1917-19 rakennettu komea, 3-kerroksinen
tiilinen asemarakennus n. 1/2 km päähän
kaupungista. Siltoja on 2: Pirkkiönjoen silta Suomen
puolella, lähes 2 km Tornion asemalta, pituus 126
m, 3 kpl. 42 m: n jänneväliä, ja Tornionjoen
silta, pituus 380 m, josta 150 m Suomen ja 230
m Ruotsin puolella, jännevälejä 7, joista 2 40 m
ja 5 60 m. Juuri valtakuntien rajalla on
kääntö-silta, jota kierretään sähkövoimalla. Siltojen
rautaosat ja niiden pystytyksen on toimittanut
Täyd. 43. Painettu 10/4 22.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
