- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 11. Täydennysosa /
1353-1354

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Trudgeon ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1353

Trudgeon—Tsekkoslovakia

1351

tatsioniin. Brest-Litovskin rauhan tähden T.
luopui ulkoasiain johdosta, tullen maalisk. 1918
sota-asiaiu komissaariksi. Tässä toimessa hän
o.soitti suurta tarmoa ja järjestelykykyä saaden
kurin uudistetuksi punaisessa armeiassa ja
verisesti kukistaen eri tahoilla syntyneet
kapinaliikkeet.

Trudgeon ks. Uinti. X Os.

Trudovikit (ven. trud = työ), työpuolue, ven.
valtiollinen puolue, jonka ensimäisessä duumassa
perustivat Aladiu, Anikiu y. m. ja jonka jäseninä
oli etupäässä talonpoikia, opettajia, lääkäreitä ja
asianajajia. Ollen kadeteista vasemmalla t.
harrastivat agraariuudistuksia ja työväenreformeja,
ennen kaikkea vleisen äänioikeuden
voimaansaat-tamista. V. 1907 puolue päätti sulautua n. s.
ta-lonpoikaisliittoon. Viimeisessä duumassa t:n
huomattavin johtaja oli Kerenskij. J. F.

Truismi (engl. truc = tosi), itsestään selvä tai

yleisesti tunnustettu totuus 1. lauselma, kuluneelta
• ’

vaikuttava totuus.

* Trübner, Wilhelm, kuoli 1917.

Trybom /-$-], Arvid Filip (1850-1913),
ruots. eläintieteilijä ja kalatalousmies; yliopp.
1870, fil. Iis. 1882, fil. kunniatoht. 1907; vista
1875 v. t. ja 1885 vakin. ensimäinen
kalastus-assistentti, 1903 kalastustentarkastaja ja 1908
kalastusasiain toimistopäällikkö Ruotsin
maata-loushallituksessa. Teki tutkimusmatkoja
Jenisei-loelle 1876, Kuollan niemimaalle 1877, tutki 1878
Ruotsin rannikkomeriä, teki opintomatkan
Poh-jois-Ameriikkaan 1885-86. T. työskenteli
menestyksellisesti Ruotsin kalastuksien kohottamiseksi,
järjestäen m. m. Bohuslänin sillin ajokalastuksen,
joka suureksi osaksi T:n toimesta on
saavutta-nyt nykyisen kukoistuksensa, ja kohottaen myös
sisävesikalastusta ja kravunviljelystä.
Julkaisuja: „Fiskevård och fiskodling" (1893,
yleistajuinen käsikirja) sekä useat ansiokkaat
kalavesitut-kimukset Ruotsin maataloushallituksen
julkaisuissa. T. oli sitäpaitsi hyönteistutkija,
julkaisten kirjoitelmia varsinkin rakkojalkaisista
(Thysanoptera). K. J. V.

Trygger, Ernst (s. 1857), ruots.
oikeusoppinut ja politikko, tuli 1888 prosessioikeuden
ylimääräiseksi ja 1889 vakinaiseksi professoriksi
Upsalan yliopistoon; oli 1905-07
oikeusneuvoksena; valittiin 1897 ensimaiseen kamariin, missä
liittyi vanhoillisiin. Vaikka T. esiintyi monessa
kysymyksessä aivan itsenäisesti, saavutti hän
kuitenkin aikaa myöten yhä tunnustetumman
johtaja-aseman puolueessaan; julkaisuja: ,,Den
nordiska växelrätten" (1883), ,.Om fullmakt
så-som eivilprocessuellt institut" (1884), ,,Om
sak-kunuiga" (1889), ,,Om bevissl<yldigheten i
pro-cessen och några ord om det 1900 afgifna fiuska
förslaget tili reform af rättegångsväsendet i
hvad det afser skiljemän" (Suomen lainopillisen
yhdist. aikakauskirja, 1910).

Tèamar, sudrien kastin lähinnä alimpaan
alakastiin kuuluvat kansalaiset Intiassa. Tämä
kasti on hyvin lukuisa; 1901 laskettiin siihen
kuuluvan 11,137,362 henkeä. T:t ovat
kaupungeissa käsityöläisinä, maaseudulla orjina tai
ala-arvoisina pidetyissä töissä.

Tsanköv, Dragan ks. Z a n k o w, X Os.

*Tschermack /tscr-J, Erich (s. 1871), Gustav
T:n (ks. t. IX Os.) poika, itäv. kasvitieteilijä,
etenkin kasvinjalostaja, Wienin maanviljelyskor-

keakoulun kasvinjalostusopin professori v:sta
1903, toimien samalla ruht. Lichtensteinin
Eis-grubissa olevan kasvinjalostuslaitoksen johtajana.
T. tuli ensin tunnetuksi kiinnittämällä 1900,
miltei samaan aikaan kuin C. Correns ja Hugo
de Vries, kasvitieteilijäin huomion Mendelin
pe-rinnöllisyyslakeihin; on sittemmin tutkinut kas
vien ominaisuuksien periytyväisyyttä
risteyttämisen jälkeen sekä ominaisuuksien
korrelatsio-nia. T:n julkaisut sisältyvät Fruwirthin
suurteokseen „Züchtung der landwirtschaftlichen
Kulturpflanzen’’’ sekä sarjoihin „Zeitschrift für Pflan
zenzüchtung", „Zeitschrift für das landwirtschaft
liehe Versuchswesen in Österreich" y. m.

W

Tseidze, Nikolaj Seinenovits (s. 1864),
ven.-georgialainen politikko, oli v:n 1917
vallankumouksen puhjetessa duuman jäsen ja kuului
sosiaalidemokraattisessa puolueessa mensevikkien
ryhmään. Hän tuli Pietarin sota- ja
työmies-neuvoston ensimäiseksi puheenjohtajaksi ja
näytteli sen johdosta vallankumouksen ensi
kuukausina varsin huomattavaa osaa. Vähää
myöhemmin hänet valittiin myöskin yleisvenäläisten
sota-ja työmiesneuvostojen toimeenpanevan
keskuskomitean puheenjohtajaksi. Bolsevikkien päästyä
voitolle Pietarin neuvostossa T. luopui syysk.
asemastaan, mutta jäi edelleen yleisvenäläisen
neuvostoliiton johtoon ja oli myöskin lokak.
puheenjohtajana väliaikaisen hallituksen koolle
kutsumassa esiparlamentissa.
Bolsevikkivallanku-mouksen jälkeen T. menetti kaiken
vaikutusvaltansa Pietarissa. Hän oli jo sitä ennen
lähtenyt kotimaahansa Georgiaan, jonka johtomiehiin
hän on kuulunut ja jonka etuja hän m. m. valvoi
Pariisin rauhankongressissa 1919.

Tsekkoslovaakit, tsekkiläisten ja slovaakkien
yhteisnimitys.

Tsekkoslovakia (tsekinkiel. rrskoslovenskd
Republika). V. 1918 perustetun T:n
tasavallan muodostavat Böömi, Määri, Slovakia,
Itävallan Sleesia, Karpato-Rutecnia
(Karpato-Uk-raiua) ja eräät pienemmät Preussin Sleesiaan ja
Itävaltaan kuuluneet alueet; pinta-ala 140,968
km2. Väestön, jonka lukumäärä on n. 13.600,000.
muodostavat tsekkiläiset (n. 6,2 milj.),
saksalaiset (n. 3,8 milj.), slovaakit (1,<$ milj.),
unkarilaiset (n. 1 milj.), vähävenäläiset (n. 430.000) ja
puolalaiset (lähes 300.000). Tsekkiläisiä on siis
n. 46 %, muita kansallisuuksia n. 54 %.

V. 1920 hyväksytyn valtiosäännön mukaan T.
on kansanvaltainen tasavalta, jonka päämiehenä
on 7 v:ksi valittu presidentti. Karpato-Ruteenia
tulee saamaan autonomian. Lakiasäätävä valta
on parlamentilla, jonka muodostavat 6 v:ksi
valittu edustajakamari ja 8 v:ksi valittu senaatti.
Vaalitapa on suhteellinen. Molemmat kamarit
yhdessä valitsevat presidentin. — Uskonnoltaan
on väestön enemmistö (n. 11,800,(100)
roomalaiskatolinen; protestantteja on lähes miljoona,
kreikkalaiskatolisia (unieerattuja) enemmän kuin
puolen miljoonaa, juutalaisia n. 370.000. —
Tasavallan värit ovat valkoinen, sininen ja punainen.
— Rahayksikkönä on T:n kruunu (sama kuin
Itävalta-Unkarin).

Historia. Tsekkiläisten
itsenäisyyspyrkimys ja saksalaisviha vei heidät suurvaltain sodan
aikana kapinalliseen toimintaan. Sekä Itävallan
eteläisellä, Italian rintamalla, että varsinkin
itäisellä. Venäjän rintamalla, kokonaiset tsekki-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:31:30 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/11/0695.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free