- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 11. Täydennysosa /
1367-1368

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tulojen suostuntavero ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1367

Tunberg Turkki

13 6 S

prosenttimäärä suoritettava 2 milj. mk:n ja sitä
suuremmasta tulon lisäyksestä. Verovelvollinen
oli vapaa sen yhteisen veromäärän
suorittamisesta, joka nousi yli 50%:n. V:ltsi 1918
suoritettavan veron asteikko nousi 1/3%:sta 20%:iin
1 milj. mk:n ja sitä suuremmasta tulosta.
Tulojen arvioimisen t. s:oa varten toimitti
kunnallisverotuksesta saatujen tulojen pohjalla kunkin
lääninhallituksen alainen verotuslautakunta. T.
s:oa lakattiin kantamasta, kun siirryttiin 1920
säädettyyn valtion tulo- ja omaisuusveroon (ks.
t. Täyd.). Ir. //.

Tunberg /tünbärj], Sven AugustDaniel
(s. 1882), ruots. historioitsija, tuli 1905
amanuenssiksi Upsalan maa-arkistoon, 1919
professoriksi Tukholman korkeakouluun; julkaisuja:
..Studier rörande Skandinaviens äldsta politiska
indelning" (1911), „Sigismund och Sverige
1597-1598" (III, 1917-18), „Åland i historisk tid"

(1919).

*Tunkelo, Eemil Aukusti, julkaissut
lisäksi: „Alkusuomen genitiivin funktsioista" I 2

(1920).

Tunnustodiste. T:ksi saavat lain mukaan
ottaa ja vahingonkorvauksen maksuun saakka
pidättää metsänhaaskaajalta, joka tavataan
rikoksen teossa tai heti sen jälkeen, metsän omistaja,
haltia tai hoitaja juhdan, työkalun tahi muun
rikosvälineen, luvattomasti metsästävältä
maanomistaja tai hänen oikeutensa haltia pyssyn,
met-sästysneuvot ja koirat sekä luvattomasti
kalastavalta kalastusoikeuden omistaja tahi haltia tai
hänen kalastuksensa hoitaja tai väkensä veneen,
pyydykset tahi muuta. S. O. P.

Tuntomerkkilevy. Useiden maiden armeioissa
jaetaan sotilaille sotatapauksessa pyöreähkö
metallilevy, johon on merkitty joukko-osasto,
pataljoona, komppania sekä asianomaisen sotilaan
numero komppaniassaan. Tämä levy pidetään
nauhassa kaulaan ripustettuna, joten kaatunut aina
voidaan tuntea, vaikkei hänellä olisi muita
tuntomerkkejä. W. E. T.

Tuntuma. Sotilaiden seisoessa rivissä,
ruotu-rintamassa, tuntee jokainen kyynärpäidensä
kevyesti koskettavan vierusmiehensä kyynärpäihin.
Tätä sanotaan t:ksi.

Tunzelman von Adlerflug /tuntsalrnan f on
ädlorflügj, A 1 ex ander (s. 1879), suom. sotilas,
astui sotapalvelukseen 1899 tullen
vapaaehtoisena Suomen rakuunarykmenttiin ja kävi Suomen
kadettikoulun. Palveltuaan kotimaan ja Venäjän
•■ri joukko-osastoissa sekä yleisesikunnassa sai T.
1914 everstin arvon. Otettuaan osaa suurvaltain
sotaan T. astui vapaussodan alussa tammik. 1918
Suomen armeian palvelukseen toimien
esikuntapäällikkönä Savon ja Karjalan rintamilla ja
Savon rintaman päällikkönä. Vapaussodan
päätyttyä toimi yleisesikunnassa I osaston päällikkönä
sekä yleisesikunnan päällikön apulaisena, kunnes
syysk. 1919 nimitettiin 2:sen divisioonan sekä
1920 3:nnen divisioonan komentajaksi.

Tuomikoi (IIyponomcuta evonymellus)y
omena-kehrääjäkoiu läheinen sukulainen ja
erehdyttävästi sen näköinenkin. Toukka elää tuomella ja
syö runsaasti esiintyessään tuomet laajoilla aloilla
lehdettömiksi kietoen ne yhtenäiseen
harsovaip-paan. Ei siirry omenapuihin. — Suomessa on
tämä laajalti levinnyt laji tavattu
Keski-Pohjan-inaalla asti. TT. M. L.

Tuomioluettelo 011 vahvistetun kaavan mukaan
pidettävä, tuomiokirjaan liitettävä luettelo
alioikeuksissa käsitellyistä asioista. S. O. P.

Tuompo, Wiljo Einar (s. 1893), suom.
sotilas. yliopp. 1912, jääkäri Saksassa. Ottanut
kapteenina osaa vapaussotaan komppanian- ja
pa-taljoonanpäällikkönä Tampereen ja Viipurin
valio i t u sl i i k kei ssä. Yle i sesi ku n nan osa st on pää 11 i k k ö
1919. majuri yleisesikunnassa sam. v. Julkaissut:
„Suomen jääkärit" ITI, „Konekivääriase nykyi
sessä sodassa" ja „Suomen armeija sanoin ja
kuvin’* (L. Grandellin kera).

Tuottoarvo, maatilan arviohinta, joka saadaan
kapitalisoimalla tilan antama puhdas tuotto
käyvän korkokannan mukaan. J. F. 8.

Tupajärjestys. Kymmenien sotilaiden asuessa
samassa huoneessa kasarmeissa on yleisen järjes
tykseu ylläpitämiseksi katsottu välttämättömäksi,
että kaikkien sotilaiden on mukauduttava
erikoisiin kasarmioloja koskeviin määräyksiin. t:een.
Jokaiseen huoneeseen määrätään t u v a n v a
n-h i n, jolla on samalla arvoasteella olevien
tupa-tovereidensa suhteen esimiesoikeudet t:een
näl|den, ja häntä kohtaan tässä suhteessa osoitettu
tottelemattomuus rangaistaan. Jokaista j äivää
kohti määrätään yksi tai kaksi sotilasta n. s.
tupa palvelukseen. Näiden tehtävänä 011 huolehtia
siisteydestä ja kaikinpuolisesta järjestyksestä
tuvassa. — Jokainen mies itse on vastuunalainen
käytettävissään olevien esineiden siisteydestä ja
kunnossapidosta. Jokaisen sotilaan 011 oltava
määrätyllä ajalla omassa tuvassaan, ellei hän eri
koisesti ole saanut lupaa poissaoloon. \V. K. T.

Tupapalvelus ks. T u p a j ä r j e s t y s, Täyd.

Turati [-rä’-]} F i 1 i p p o (s. 1857). it.
sosialistinen politikko, harjoitti lakitieteellisiä opintoja,
antautui sitten politiikkaan ja valittiin
edustaja-kamariin. Hän on sosialistisen puolueen
reformistisen ryhmän huomattavimpia johtajia;
julkaisi 1891-1903 aikakauskirjaa „Critica soeiale

♦Turkestan k s. V e n ä j ä. Täyd.

*Turkki. Tämän valtakunnan rajat eivät vielä
tätä kirjoitettaessa (helmik. 1922) olleet lopulli
sesti selvät. Elok. 1920 allekirjoitetun, mutta
vielä ratifioimatta olevan SèvresMn
rauhansopimuksen ja siihen maalisk. 1921 tehtyjen
muutosehdotusten mukaan T. käsittää Tsataldzan linjan
itäpuolella olevan pienen palasen Traakiaa jm
Konstantinopolin sekä Vähän-Aasian (Anatolian)
ja Kurdistanin. Pinta-ala n. 450.000 km-,
väkiluku n. 8 milj.

Historia. Suurvaltain sodan aikana T:n
alueella sattuneista sotatapahtumista ks. Suur
v a 11 a i n sota, Täyd. Sodan kuluessa
osoittautuivat T:n alamaiskansoista varsinkin
armeenialaiset ja arabialaiset epäluotettaviksi. Venäjän
rajalla asuvat armeenialaiset auttoivat venäläisiä
näiden edetessä, mistä oli seurauksena julmat
armeenialaisvainot ja -karkoitukset. Mekan
suur-seriffi julistautui kesäk. 1916 T:sta
riippumattomaksi, huudatti marrask. sam. v. itsensä Arabian
kuninkaaksi ja teki liiton Englannin kanssa.
Maalisk. 1917 englantilaiset valtasivat Bagdadin.
T:n riippuvaisuus Saksasta tuli vielä
suuremmaksi Talaat pasan helmik. 1917 tultua
suurvisii-riksi. Venäjän vallankumouksen jälkeen
turkkilaiset ottivat haltuunsa menettämänsä Erseruinin
ja saivat takaisin Venäjälle 1878 luovutetut
Karsin. Ardahanin ja Batumin alueet, neinäk. 3 p.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:51 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/11/0702.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free