Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Turku ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
i
Turku
137"
1018 kuoli sulttaani Muhammed V.
Valtaistuimelle nousi hänen veljensä Vahideddiu nimellä
M u h a m m e d V I. Pian tämän jälkeen
keskus-\altain asema alkoi horjua. Syysk.
englantilaiset. joita auttoi suurseriff in poika, emiiri Feisul,
valloittivat Palestiinan ja lokak. 1 p. myöskin
Damaskoksen. Bulgaarian luopuminen sodasta
syysk. teki T:n aseman toivottomaksi.
Sotapolitiikan kannattajat Talaat pasa ja sotaministeri
l.nver pasa erosivat lokak. ja uusi suurvisiiri
l//et pasa ryhtyi heti neuvotteluihin aselevon
aikaansaamiseksi. Se solmittiinkin lokak. 30 p.
Mudroksessa, ja siinä määrättiin m. m., että
üar-danellit ja Bosporos oli avattava ja sikäläiset
linnoitukset sekä laivasto luovutettava, armeia
asetettava rauhan kannalle ja suhteet
keskusvaltoihin katkaistava. Marrask. 1918 tuli suurvisiiriksi
Tevfik pasa, jonka ministeristössä ei ollut yhtään
nuorturkkilaista (ks. Nuor turkkilaiset,
VI Os. ja Täyd.). Toukokuusta 1919
hallitusta johti Damad Ferid pasa lokakuuhun sam.
v., jolloin suurvisiiriksi tuli Ali Riza pasa.
Voittajavaltain erimielisyydet ja Yhdysvaltain
kieltäytyminen rupeamasta Armeenian
man-daattivallaksi vaikuttivat, että lopullinen
rauhanteko lykkääntyi. Sillä välin kasvoi
voimakkaaksi Vähässä-Aasiassa syntynyt
kansallismielinen liike, jonka johtajista on huomattavin
Mustafa Kemal ja jonka keskukseksi tuli hänen
Angoraan muodostamansa hallitus ja sinne kokoon
kutsumansa kansalliskokous. Kansallismieliset
vastustavat jyrkästi Turkin silpomista, varsinkin
Konstantinopolin luovuttamista, josta lienee ollut
kysymys ja joka kuohutti koko muhamettilaista
maailmaa. Kun liittoutuneet maalisk. 1920
miehittivät Konstantinopolin, hyökkäsivät Mustafa
Kemalin joukot Bosporosta ja Dardanelleja kohti.
Toukok. sam. v. jätettiin T:n valtuutetuille
rauhanehdot. Ne olivat niin kovat, että sekä
Konstan-tinopolin että Angoran hallitus jyrkästi
kieltäytyivät niitä hyväksymästä. Kreikka, jolle
rauhanehdot olivat erittäin edulliset, ryhtyi silloin
sotatoimiin. Kesäk.-heinäk. kreikkalaiset hyökkäsivät
sekä Smyrnasta että Marma ra-mereltä Mustafa
Kemalin joukkoja vastaan ja valtasivat myöskin
Traakian Tsataldzan linjaa myöten. Elok. 10 p.
T:n valtuutetut vihdoin allekirjoittivat
rauhansopimuksen SèvresMssä. Sen mukaan 1) T:n oli
luovutettava Tsataldzan linjan länsipuolella oleva
Traakia ja Kreikan valtaamat Aigeian-meren
saaret tälle valtiolle; 2) Smyrna ympäristöineen
oli jätettävä Kreikan hallintaan, mutta alue öli
pysyvä Turkin ylivallan alaisena, kunnes sen
kohtalo olisi lopullisesti ratkaistu viiden vuoden
päästä tapahtuvalla kansanäänestyksellä; 3)
Mesopotamia, Palestiina, Syyria, Armeenia ja Ilidzas
tulivat itsenäisiksi, kolme ensinmainittua
kuitenkin mandaattivaltain valvonnan alaisina; 4)
Kur-distanille oli myönnettävä autonomia; 5)
Castello-rizo ja Dodekanes-saaret oli luovutettava Italialle.
T. sai pitää Konstantinopolin, mutta
Dardanel-lieu, Marmara-meren ja Bosporoksen
rannikkoalue oli annettava Kansainliiton asettaman
,,sal-mi komissioni n" valvontaan. Sövres’in sopimusta
ei ole vielä ratifioitu, ja tätä kirjoitettaessa
(helmik. 1922) näyttää epäiltävältä, jääkö se
semmoisenaan voimaan. Sekä Angoran että
Konstan-tinopolin hallitukset — viimemainitun johtoon
tuli lokak. 1920 Tevfik pasa — vaativat edelleen
T: n entisiä rajoja, ainakin Smyrnan ja Adria
nopoliu palauttamista. Aseman selviämistä on
ehkä enimmin vaikeuttanut Englannin ja Rans
kan erimielisyys T:ia ja Kreikkaa kohtaan nou
datettavaan politiikkaan nähden. Englanti tali
toisi tuntuvasti heikontaa T:ia ja vahvistaa
Kreikkaa. Ranska t;uis päinvastoin. Helmik. 1921
kokoontui Lontoossa konferenssi, jonne oli
kutsuttu myöskin Kreikan ja Konstantinopolin sekä
Angoran hallitusten edustajat. Korkein neuvosto
esitti välitysehdotuksen, jonka mukaan m. m.
Konstantinopoli oli tyhjennettävä liittolaisten so
tavoimista, Smyrnalle annettava autonomia ja T.
laskettava osalliseksi salmien valvontaan.
Ranskalaiset puolestaan lupasivat poistua Kilikiasta,
joka on luettu Syyriaan kuuluvaksi ja jossa he
olivat joutuneet sotaisiin selkkauksiin Mustafa
Kemalin joukkojen kanssa. Sovintoa ei
kuitenkaan syntynyt, ja Vähässä-Aasiassa jatkuivat
sotatoimet. Kreikkalaiset ovat useita kertoja aloit
taneet hyökkäyksen ja päässeet jonkun verran
etenemään, mutta jonkun ajan kuluttua heidän on
ollut pakko tappioita kärsien peräytyä. Viimeksi
he ryhtyivät etenemään Angoraa kohti kesäk.
1921, mutta syysk. turkkilaisten onnistui työntää
heidät takaisin länteenpäin. — Lokak. 20 p. 1921
Ranska teki Angoran hallituksen kanssa
erikois-sopimuksen, jonka mukaan T. sai edullisemman
rajan Syyriaa vastaan (Alexandrettesta
Tigris-joelle). Ranska tunnusti T:n vaatimukset
Smyr-naan ja Itä-Traakiaan ja luopui vaatimasta omaa
etupiiriä Vähässä-Aasiassa. J. F.
*Turku. 55,956 as. (1920). Kaupungin
omistaman maan pinta-ala (1921) 2,883,as ha.
Rakennukset: T:n ent. akatemiatalon juhlasali
on luovutettu T:n ruots. akatemian käytettäväksi.
Phoenix-hotelli on ostettu T:n suom. yliopistolle,
joka lisäksi on vaihtamalla saanut valtiolta 70 ha
suuruisen alueen Ison-Heikkilän tilan maalta ra
kennuksineen. — Oppilaitoksia: T:n ruots
akatemia (Åbo akademi, per. 1918, 18 opett., 117
yliopp. 1920-21), Turun suom. yliopisto (per. 1921,
nloittaa toimintansa kesällä 1922, 8
professorinvirkaa täytetty), ruots. kauppaopisto, suom.
kauppakoulu, merikoulu muutettu
merenkulku-opistoksi (ruots.) ja merenkulkukouluksi (suom.
ja ruots.), yksityinen suom. tyttökoulu (avattu
1921), T:n kaupungin käsityökoulu, armeian
oppipaja. — Yhdistyksiä: Turun suom.
yliopistoseura, Turun ruots. akatemia-säätiön
dele-gatsioni. — Sanoma- ja aikakauslehdet:
„Västra Finland" (per. 1919, 3-päiv.), „Finlands
sjöfart" (kuukausil.), „Kirkollinen sisälähetys"
(10 n:oa v:ssa), „Herättäjä" (viikkol.). —
Pankit. Uusia: Käsityölärspankin ja Suonien vakuus
o.-y:n pääkonttorit. Teollisuus (1919).
Huomattavia laitoksia: T:n kivipaino o.-y. (per. 1851.
osakepääoma Smk. 1,000,000:—), Wicander &
Larson o.-y:n korkkitehdas (per. 1871,
osakepääoma Smk. 2,000,000:—), T:n pussi- ja
kirjekuori-tehdas (per. 1874, osakepääoma Smk. 1,000,000:—),
Turun kaakelitehdas (per. 1874, osakepääoma
Smk. 2,500,000:—), E. J. Hummel o.-y:n
tupakkatehdas (per. 1881, osakepääoma Smk.
2,700,000:—), Aströmin tehtaat (harja-, liima-,
selatiini- ja teknokemialliset tehtaat (per. 1886.
osakepääoma Smk. 4,000,000:—), Turun
verkatehdas (per. 1886, osakepääoma Smk. 2,100,000:—),
Karsten o.-y:n tekn. tehdas (per. 1895, osakepää-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
