- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 11. Täydennysosa /
1371-1372

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Turku ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1371

1372

unia Smk. 1.000,000:—); uusia: 11. Ahlberg & C:o
o.-y:n konepaja (per. 1916, osakepääoma Smk.
1.000,000:—), Turun voima o.-y. (per. 1918,
osakepääoma Smk. 8,000.000:—), Kupittaan
saviteol-lisuus o.-y. (per. 1918, osakepääoma Smk.
1,500,000:—), Tekn. posliinitehdas (per. 1919,
osakepääoma Smk. 1.500,000:—). — Kauppa ja
merenkulku: kaupungin satamassa kävi

1920 aluksia 7,029 kpl., tonnimäärä 574.300:
kauppavaihto oli 1919 612,6 milj. mk., tuonti
543.8 milj. mk., vienti 68.8 milj. mk.:
tullikamarin kanto tuotti 1920 Smk. 59,343.000:—.
Satamien ja laiturien yhteenlaskettu pituus 6.545 m.
Rautatieasemalta lähetettyä tavaraa (1920)
171.927.8 ton., saapunutta tavaraa 236,370,2 ton.—
Kaupungin tulot (v:u 1921 tulo- ja menoarvion
mukaan) Smk. 11,202.065:57, menot Smk.
35,102,131:61. — Turun tuomiokirkkoseurakunta
on valtioneuv. päät. 26 p:ltä tammik. 1921
määrätty jaettavaksi neljään osaan. Uusien
seurakuntien nimet tulevat olemaan:
Tuomiokirkkoseurakunta, Mikaelinseurakunta, Martinseurakunta
ia Ruotsalainen seurakunta. — Vapaussodau alussa
27-28 p. tammik. 1918 otti kaupungin haltuunsa
punakaarti, joka sitten pakeni kaupungista 11-12
p. huhtik. [J. Rautelius, „Oratio de encomio
Aboæ" (1657); S. E. Justander, „Oratio de
qui-busdam antiquitatibus aboicis urbisque situatione"
(1679); D. Juslenius, ,,Aboa vetus et nova"
(1700); X. Wasström, ,,Oeconomisk beskrifning
öfver Abo stad" (1749); C. v. Bonsdorff, „Utdrag
ur Abo städs dombok 1623-32" (Bidrag till Abo
städs historia II-IV, 1885-87); Hj.
Appelgren-Kivalo, ..Det underjordiska Abo’’ (Suomen
museo VIII, 1901).] K. J. V. <£ J. F-g.

♦Turtola. 2,902 as. (1919).

Turun akatemia ks. Turun
ruotsalainen akatemia, Täyd.

Turun ruotsalainen akatemia, virallinen
ruots. nimi A b o akademi, on yksityisen
säätiön „Stiftelsen för Abo akademi" omistama ja
ylläpitämä yliopisto, jonka opetuskielenä on oleva
ruotsi. Säätiön perustuskirja on päivätty 18 p.
kesäk. 1917, sen valtuuskunnassa oli 1917 56,

1921 51 jäsentä, käytettävänä olevat varat olivat
30 p. kesäk. 1918 Smk. 8,163,285:10, sam. p.
1921 Smk. 30,487.494:50. Säätiön varat ovat
pääasiassa muodostuneet lahjoituksista, joista
suurimmat ovat: 1) kauppaneuvoksien Ernst ja
Magnus Dahlströmin, n. 10 milj. mk., 2)
vuorineuvos Seth Sohlbergin testamentti, 3 milj. mk.,
3) erinäisten henkilöiden, 2 milj. mk. kem.-teku.
osaston perustamiseen ja 150,000 mk:n vuotuinen
määrä 10 v:n aikana sen ylläpitoon, 4)
vapaaherratar Greta von Julinin, 1 milj. mk. metallurgista
laitosta varten. 5) rouva Marianne Ahlströmin,
250.000 mk., 6) prof. Pontus Fahlbeckin, 500.000
mk. tilastotieteen professorinvirkaa varten, 7)
dosentti J. O. E. Donnerin, 500,000 mk. englannin
kielen ja kirjallisuuden professorinvirkaa varten,
S) konsuli Feodor Kiseleffin, 500,000 mk.
pohjoismaiden sivistyshistorian ja kansanelämän
tutkimuksen professorinvirkaa varten. 9) konsuli
Alfred Jacobssonin ja hänen vaimonsa, 525.000
mk., 10) kreivi C. A. Armfeltin, n. 600.000 mk.
valtio- ja kansainoikeuden professorinvirkaa
varten, 11) erinäisten henkilöiden. Turun
teatteritalon osake-enemmistö.

V. 1921 säätiö omisti seuraavat kiinteis-

töt: 1) Tuomiokirkontorin varrella kaksi
tonttia. joilla on yhteensä 7 kivi- ja 1 puurakennus,
1917 ostetut tehtailija Louis Schnittiltä.
Akatemian päärakennus on Charles Bassi’n
rakennuttama 1833. Yllämainittuihin taloihin on
akatemian hallinto, luentosalit, seminaarit, kirjasto (n.
100,000 nid.) ja useimmat laitokset sijoitettu.
Sitäpaitsi säätiö omistaa kaksi taloa
Henrikinkadun varrella, joissa myöskin opetus osittain
tapahtuu. Säätiö omistaa lisäksi kaksi
eläkerahastoa, nimittäin leski- ja orpokassan, sekä
erityisen rahaston täysi n palvelleita akatemian
opettajia varten. Opiskelevia varten akatemialla
on kahdeksan stipendirahastoa ja yksi
lainarahasto.

Itse akatemian perussäännöt vahvistettiin
13 p. tammik. 1918. Niiden mukaan akatemian
korkeimpana hallintomiehenä on kansleri, joka
| toimittaa virkanimitykset ja vahvistaa
ohjesääntöjä, asetuksia y. m. Sijaiskanslerin, jonka tulee
asua akatemian kotikaupungissa, velvollisuutena
on akatemian toiminnan lähin valvonta.
Konsistori, johon kaikki vakinaiset professorit
kuulu.-vat, hoitaa akatemian asiat. — Konsistori, jossa
v. 1918 oli 6, v. 1921 11 professoria, kokoontui
ensi kerran 2 p. syysk. 1918, akatemian
juhlalliset vihkiäiset pidettiin 11 ja 12 p. lokak. 1919.
ja opetus alkoi 15 p. tammik. 1920. Se oli aluksi
jakaantuneena kolmeen tiedekuntaan,
humanisti-| seen, matemaattis-luonnontieteelliseen ja
valtiotieteelliseen, mutta toukok. 31 p. 1920 säätiön
hallitus päätti liittää akatemiaan uuden
tiedekunnan, teknillis-kemiallisen, joka alkoi toimia
syksyllä 1920. Julistuksessaan 16 p:ltä heinäk.
1919 Suomen hallitus myönsi akatemialle
oikeuden humanistisessa ja
matemaattis-luonnontieteel-lisessä tiedekunnassa toimeenpanna samat
tutkinnot ja antaa samat oppiarvot, mitkä ovat
käytännössä valtion yliopistossa.

Opettajia, vakinaisia ynnä ylimääräisiä, <di
syyslukukauden alussa 1921 29,
sisäänkirjoitet-’ tuja ylioppilaita kevätlukukauden alussa 1919 47.
syyslukukauden alussa 1921 132. Menoarvio
luku-v:lta 1919-20 päättyi Smk:aan 674,620:—, v:lta
1920-21 Smk:aan 2,440,642:— ja v:lta 1921-22
Smkraan 1.579.550:—. Julkaisusarjoja f 1)
..Afskrift" (vuosikirja), joka sisältää rehtorin ja
säätiön valtuuskunnan vuosikertomukset, akatemiaa
koskevia tiedonantoja y. m., 2) tieteellinen „Acta
academiæ Aboënsis". joka jakaantuu kahteen sar
Ijaan: „Humaniora" ja ..Mathematica et physiea".
3) ..Abo akademis författningar" (ohjesääntöjä
y. m.), 4) opetusohjelma, joka ilmestyy kak>i
kertaa vuodessa. S. D.

Turun suomalainen yliopisto. Ajatuksen
suomenkielisen yliopiston perustamisesta
nimenomaan Turkuun lausui ensimäisenä maist. K. N.
Rantakari ..Ajan" vuosikerroissa 1913 ja 1914
(vrt. Yliopisto, X Os. p. 1783, ja J
y-v ä s k y 1 ä n yliopistokysymys, Täyd.
: p. 472). Huhtik. 29 p. 1917 perustettiin
Turun suomalainen yliopistoseura, joka kesäk. 2 p.
1917 vahvistettujen sääntöjensä mukaan ryhtyi
toimimaan yllämainitun ajatuksen
toteuttamiseksi. Varsinaisen perustamiskokouksen seura
piti marrask. 4 p. 1917 asettaen asioitaan ja
omaisuuttaan hoitamaan 30-jäsenisen hoitokun
lian, joka sittemmin valitsi puheenjohtajakseen
hovioikeudenpresidentti A. Kävyn. Seura pyrki

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:31:30 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/11/0704.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free