Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Työ- ja sotamiesneuvostot ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1385
Työ- ja sotamiesneuvostot Työkyvyttömyysvakuutus
138 6
maiden perkaus,
hämus sekä harvennus
Haraus i-rivisrllä
he-vosharalla, rivien väli
55 (45-6o) cm............x,io (0,70*1,so) o:92 (1,13-0,67)
Haraus kasiharalla,
rivien väli 55 (45-60)
cm (1 M)....................o,4o (0,26*0,80) 2,04 (4,00**,25)
Perkaus käsin (in) .. o,lls (o,06-o,16) 8,47 (2O>00-6,67)
lf ja harv. käsin (1 f») o,066 (0,04-0,12) 15,16 (25,00-8,33)
Harvennus ensikerta
kasin (1 n)................oll38 (olT0-of,s) 7,26 (io,oo-5,5e)
Harvennus ensikerta
kuokal’a (x n)............o,?23 (o,i6-o,30) 4**8 (6,20-3,33)
Hirvennus toinen kerta
käsin (1 n)................o,04o (o,0*-o,0o) 25,00 (50,00-16,67)
Harvennus toinen kerta
kuokalla (in)............0,075(0,03-0,11:) 13,3« (33,33-8,33)
Perunavakojen haraus,
rivin väli 55 (3o-6o).cm i,10 (o,70-i,5o) o,02 (1,42-0,07)
6. Korjuutyöt.
a. Niitto,
Suviviljaa 1 Aikoneella 1,29(1,00-2,00) o,78 (1 ,o0-o.6o^
m 2 99 99 2,68 (2,00*4*00) °i39 (0,50-0,25)
viikatteella
pystyssä olevaa (1 M) oj4i (o,35-o,8n) 2,44 (2,50-1,25)
,, viikatteella
laossa olevaa (1 M) o,28 (0,25-0,30) * 3,57(4,00-3.33)
Suviviljaa siq)illä (1 Af;
1 n) ............................o,n (0,00-0.20) 9>oo (16,^7-5,00)
Ruista viikatteella (1 M) o,37 (o,20-o,50) 2.70 (5,00-2,00)
,, sirpillä (1 Af; 1 n) o,M (0,03-0,25) 7,14 (12,50-4,00)
Herneitä viikatt., sirp.,
nyhtämällä (1 n) .. o,,0 (0,10-0,25) 5,56 (io,00-4,oo)
Hamppua nyhtämällä
(1 n) ........................o,OH (0,05-0,16) 12,35.(20.00-6,24)
Pellavaa nyhtämällä
........................o.oe (0,03-0,10) 15,<;3 (33,33-to,oo)
Heinää 1 hu ;koneella i,6C (1,00-2,00) o,63 (1,00-0,50)
2 ,, ,, 2,4 7 (2,oo-3,5o) O,4o (0,50-0,29)
,, viikatteella (x
M) tiheää ................o,31 (0,25-0,45) 3.23(4,00-2,22)
Heinää keskink. tiheää o,43 (o,3&-o,5o) 2,33 (2,^-2 oo»
,, harvaa ............oiCn (o,40-o,79) 1,(19 (2,50-1,33)
b. Haravoiminen.
Hevosharavalla (1 A/ +
1 kv) ........................5, 60 (4,00-8,00) o,iS (o, 25-0,13}
Kasiharavalla
suviviljaa (i n)....................o>82 (0,70-*,00) Ms (1,13-0.«a)
c. Seipäille, kuhilaisiin
pano.
Suvi viljan pano seipäille
fl) ........................0,41 (0.35-0, H0) 2.44(2,3(5-1,25)
Suvi vii jan sitominen
(1 f|) ........................0,40 2,50
Seipäiden pystyt tämi-
nen (x .V) ................2,05(1,75-4,00) 0,49(0,57-0,25)
Ruisjalallisten teko (1 n) o,37 (o,20-o,6o) 2,7li (5.00-2,00)
Rukiin sitominen (1 n) 0,37(0,^-0,50) 2,76 (3,00-2,00)
,, kuhiloitseniinen
(1 *) ..............1,11(0,00-1,50) 0,90(1,07-0,07)
d. Juurikasvien
ylös-otto.
Turnipsin ja lantun
nyhtäminen ja
listiminen (1 A/; 1 n0,057 (0,02-0,os) 17,54 (25,00-12,50)
Nyhtäminen (1 A/; in) o,220 (0,14-0,27) 14,54 (7,14-3,70)
Listiminen (1 A#; x n) ofl3 (ofli-ot, B) 7.69(9.09-6,07)
Perunan nosto ja vienti
360 m paanan sailoon
"(8 Af, 9 »,4/ ja 2 Av) 1,00(0,90-1.25) 1,00 (1,11-0,80)
1 henkilö noukkii
perunoita ....................6-8 hl —
7. Uutisviljelystyöt.
Kuokkiminen (1 Af)
K ivetön tä, metsä tön tä
maata ........................o,046 (ol02-o,o>) 21,74(50,00-16,07)
Kivistä, metsätöntä
maata.................0,024(0,01-0,04) 41,07(100,00-25.00)
Kivetöntä, metsäistä
maata ........................0,025 (o,oi6-o,36) 40,00 (66,57-27,80)
Kivistä, metsäistä maata 0,017(0,009-0,030) 5S,*£ (m,11-33.33)
Pensaista niittymaata ol03i(o,0i2-0,050) 32,32 (83,33-20,01)
8, Metsätöitä.
a. Halkojen hakkuu
Af) ........................m3 10 m3:iä kohti
Tiheastä metsästä’
(pehmeitä puulajeja) .... 4f6 (3,5-7,0) 2,17 (2,30-1,43)
Harvasta metsästä (tai
valikoimalla puut,
pehmeitä puulajeja) 3)8 (V,0-6f0) (3,33-1,87)
I«at va puista (pehinei ta
puulajeja) ........ 4,1 (3.0-6,0) 4,, 4 (3,35-1.07)
b. Seipäiden ja
aidaksien hakkuu (1 .1/).. kpl. 100 kplrtta kohti
Aidaksia .......... .. 108 (75.150) o,93 (i,„.o,IT|
Aidanseipäitä teroitet-
„t.UiTla. •.:•.: ’ • V 223 (I50-350) 0,45 (O.CT-O.-s,)
Heinäseipäitä teroitet-
„t.ui.na. V.;.: •••••• •• 93(60-120) x,og (*,®7-o,«s)
Heinäseipäitä
teroittamatta.. .. .... ... 183 (150-275) o,5C (o,«?-o,att)
9. Heinansetpatacn
höyläys ja tacitus.
i-2-tappisiaseipäitä(i M) 61(50-80) 1,61(2,00-1,2$)
10. Aitaus. joo seiväsparia
(aineet ajetaan luo) .. seiväsparia kohti
Hyvää 4-siteistä aitaa 50 (40-60) 2,00 (2,5o-x,C7)
„.. 3" » . .»’ 55 (40-75) 1,81 (2,60*1,33)
Väliaikaista 2-3-siteista
aitaa ........................S5(55-ioo) i,im (i.m-i.oo)
Muutamia kirjateollisuuden työsaavu
tuksia esittävät alla olevat numerot:
Työn laatu Työmäärä tunnissa
Latoja latoo käsin 1,500 kirjaketta
Konelatoja latoo:
linoty pe-koneella 6,500 ,
inonotype-koneella 7,000 ,,
typograf-koneella 4.500 ,,
Uudenaikaisella painokoneella
painetaan arkkeja 1,600-1,700
Painettuja arkkeja käännetään:
käsin 350
uudenaikaisilla koneilla 3,500
Työ- ja sotamiesneuvostot. Venäjän*
vallankumouksen puhjettua kokoontuivat 12 p. maalisk.
1917 Taurian palatsissa Pietarissa’Tseidzen pu
lieen johdolla pääkaupungin vallankumouksellisten
työ- ja sotamiesten edustajat muodostaen
neuvoston, jonka tehtävänä oli vallankumouksen
päämäärien toteuttaminen. Samanlaisia neuvostoja
syntyi pian koko maassa. Kesäk. 16 p. pidettiin
Pietarissa yleisvenäläinen neuvostojen kokous.
Syksyllä 1917 saivat bolsevikit valtaansa
neuvos-tot. T.- ja s:sta johtuu nimitys
neuvostotasavalta.
Saksassa perustettiin vallankumouksen
yhteydessä marrask. 1918 t.- ja s:oja, joissa
oikeistososialistit, olivat enemmistönä. Kun armeia oli
linjoitettu, jäivät jäljelle ainoastaan
työmiesneu-vostot. Viimemainitut ovat saaneet sijansa
myöskin Saksan uudessa valtiosäännössä ja niille on
varattu tilaisuus myötävaikuttaa taloudellisessa
lainsäädännössä ja tuotantoprosessin järjestelyssä
(sosialisoimisessa). Alimpana asteena ovat
teh-dasneuvostot, jotka yhdistetään
piirityömiesneu-vostoiksi ja nämä
valtakunnantyömiesneuvos-toksi. Erityinen tehdasneuvostolaki hyväksyttiin
tammik. 1920.
Myöskin Unkarissa perustettiin t.- ja s:oja, ja
maalisk.-elok. 1919 valta oli näillä neuvostoilla.
Vv. 1918-19 muodostui työmiesneuvostoja
ohimenevästi myöskin Italiassa, Sveitsissä, Hollannissa.
Tanskassa, Englannissa ja Brasiliassa.
* Työkyvyttömyysvakuutus. Muutamissa
maissa on t:ta koskevaa lainsäädäntöä viimeksi
kuluneiden vuosien aikana kehitetty. S a k s a s s a on
eläkkeen pohjamaksu, joka ennen oli 60-100
Saksan mk., korotettu 600 mk:ksi ja eläkkeen
lisämaksu, joka ennen oli 3-12 pfennigiä kutakin
todellisesti suoritettua viikkomaksua kohti, on määrätty
—: 10-1: 80 mk :ksi 8:ssa eri luokassa. Sitäpaitsi
on entinen määräys siitä, että eläke korotetaan
10 % kutakin eläkkeensaajan 15 v:ta nuorempaa
lasta kohti, muutettu siten, että lisäys on yhtä
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
