Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Työ- ja sotamiesneuvostot ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1387
Työmies Työttömyysvakuutus
1 Jsk.K
lasta kohti 96 mk., 2 lasta kohti 168 mk., 3 lasta
kohti 216 mk., sekä 48 mk. lisäksi kutakin
seuraavaa lasta kohti. Viikkomaksut on
huomattavasti korotettu niin, että ne nykyjään vaihtelevat
3:50:stä 12 mk: aa n, joista edellisen maksavat ne,
joiden vuosityötulo ei ole 1,000 mk. suurempi, ja
jälkimäisen ne, joiden vuosityötulo on 15,000 mk.
suurempi. — Italiassa on säädetty
pakollinen vanhuus- ja työkyvyttömyysvakuutus.
Va-kuutusvelvollisia ovat ne toisen työssä palkkaa
saavat henkilöt, joiden vuositulo ei ole 4,200 liiraa
suurempi, sekä maanvuokraa jat, joiden vuositulo
on énintään 3.600 liiraa. Tuloluokkia on 6, ja
vakuutusmaksut 1-6 liiraa kahdelta viikolta.
Työnantaja maksaa vakuutusmaksuista toisen
puolen. Eläke on 60 % 120:stä ensimäisestä
kahden viikon maksusta, 50 % sen jälkeen
maksetuista 120 maksusta ja 25 % kaikista
seuraavista. — Tanskassa on 1921 annettu laki,
jonka mukaan sairauskassan osakas on velvollineu
ottamaan osaa kassan myöntämään t:een.
Vuotuinen vakuutusmaksu, jonka kassa kantaa muun
vakuutusmaksun rinnalla, on 5:40-10.20 kr. sen
mukaan, missä iässä vakuutettu on liittynyt
sairauskassan osakkaaksi. Sen maksaminen loppuu,
kun vakuutettu täyttää 62 v. Elleivät nämä
maksut riitä 800 kr:n työkyvyttömyyseläkkeeseen,
joka annetaan, kunnes työkyvytön täyttää 62 v.,
maksavat valtio ja asianomainen kunta
sairauskassalle kumpikin puolet vajauksesta. — Norjassa
on käsittelyn alaisena ehdotus, jonka mukaan
työkyvyttömyyseläkkeen suuruus tulisi laskettavaksi
muualla noudatetusta menettelystä huomattavasti
poikkeavalla tavalla. Kutakin kuntaa varten olisi
määrättävä n. s. eläkepohja ottaen huomioon
siinä vallitsevat elinkustannukset siten, että nämä
ovat 60 % eläkepoh jasta. Kunkin eläkkeensaajan
eläke olisi 60 % eläkepohjan ja hänen
vuosiansionsa erotuksesta. Jos elinkustannukset jossakin
kunnassa arvioitaisiin esim. 600 kr:ksi, olisi
eläkepohja siinä 1,000 kr. Jos kunnassa asuvalla
työkyvyttömällä edelleen on 600 kr:n
vuositulo, olisi hänen eläkkeensä 60 % 400 krrsta 1.
240 kr. Perheen elättäjän eläke laskettaisiin
samalla tavalla siten, että ensin määrättäisiin
elinkustannukset niin suurelle perheelle, kuin
eläkkeensaajalla on, sitten sitä vastaava eläkepohja ja
senjälkeen perheenelättäjiille tuleva eläke. Ellei
70 v. täyttäneellä ole sen vertaa pääomaa, että
hän siitä saa vähintään 450 kr:n vuositulon, saa
hän eläkkeen, jonka suuruus määrätään, kuten
edellä on sanottu, paitsi ettei hänen
henkilökohtaisia työtulo jaa n oteta huomioon tuloina.
Eläkkeet annettaisiin, kansalaishuoltoperiaatteen
mukaan. vakuutusmaksuja vaatimatta. O. U n.
* Työmies lakkasi ilmestymästä 12 p. huhtik.
1918, samana päivänä, jolloin saks. joukot
valtasivat Helsingin. Sen sijasta alkoi syksyllä sam.
v. ilmestyä jokapäiväinen lehti ..Suomen
sosialidemokraatti".
Työmiesneuvostot ks. Työ- ja s o t a m i e
s-neuvostot, Täyd.
Työntiede ks. Taylorin järjestelmä,
IX Os.
’ Työsotamies. Kansalaista, joka on tuomittu
kansalaisoikeutensa menettäneeksi tahi julistettu
todistajaksi kelpaamattomaksi, ei — Suomen
väliaikaisen asevelvollisuuslain mukaan — saa
käyttää asepalvelukseen, mutta hän on velvollinen
tekemään puolustuslaitoksen etua tarkoittavaa
työtä t :nä. W. E. T.
Työttömyyskassa ks. Työttömyys v a
k u u t u s, Täyd.
* Työttömyysvakuutus. V. 1917 vahvistettiin
Suomen eduskunnan 1914 hyväksymä asetus
t:sta. Sen mukaan voi työttömyyskassa, jonka
säännöt täyttävät määrätyt ehdot, saada oikeuden
vuotuiseen apurahaan yleisistä varoista. Apuraha
maksetaan puolivuosittain ja on 2/3 siitä, minkä
kassa on edellisen puolen vuoden kuluessa maksa
nut. niille osakkailleen, joilla on yksi tai useampia
15 v. nuorempaa tai muuten työhön
kykenemätöntä lasta, ja puolet siitä, minkä kassa on mak
sanut. muille osakkailleen. Tästä apurahasta mak
saa valtiolle puolet se kunta, missä avustuksen
saaneella osakkaalla on kotipaikkaoikeus. Tämä
kuntien maksuvelvollisuus on 1921 poistettu.
Kassa voi olla paikkakunnallinen taikka
ammatillinen. Se saa myöskin olla yhdistettynä yhdis
tykseen tai yhdistysten liittoon, jolla on muita
kin tarkoituksia, jos vain kassan toiminta on
tarkkaan erotettu yhdistyksen tai liiton muusta
toiminnasta ja siitä tehdään erityiset tilit. Missä
on kunnallinen työnvälitystoimisto, tulee, jotta
avustusta voidaan työttömälle antaa, toimiston
todistaa, ettei se ole voinut avustuksen pyytäjälle
hankkia hänen kykyänsä tai ammattitaitoansa
vastaavaa, työlakosta ja työnsulusta vapaata
työtä, josta olisi hänelle maksettu tariffisopimuk
sen mukainen, tahi, ellei tariffisopimusta ole, hä
nen työssään paikkakunnalla tavallinen palkka.
Avustuksensa antavat kassat päivärahana, enin
tään 10 mk., sekä vuokra- ja matkustusavustuk
sena. Oikeuden apurahaan yleisistä varoista on
(1921) saanut 6 kassaa, jotka kaikki on
perustettu jonkun työväenjärjestön tai ammattiliiton
yhteyteen. Paikallisia kassoja ei ole. Va.ltion
apurahoja annettiin v:lta 1920 vain 2,300 mk.,
ja v:n 1921 edelliseltä puoliskolta vain 2 kassalle,
yhteensä n. 24,600 mk. — Tanskassa annet
-tiin 1920 uusi laki apurahaan oikeutetuista
t.-kassoista. Kassan osakkaana ei voi olla työntekijä,
jonka omaisuus on arvioitu 8,000 kr:ksi, jos hän
on naimaton, tai 10,000 kr:ksi, jos hän on
naimisissa. Valtion apuraha on J/2 (ennen 3)
osakkaiden kassalle suorittamista maksuista. Kunta
voi, hankkimatta siihen viranomaisten suostu
musta, maksaa 1/3: n (ennen Ve) kunnassa asuvien
osakkaiden maksuista. Sitäpaitsi on kunta
velvollinen antamaan apurahaa kassalle, joka on pe
rustanut erityisen rahaston ylimääräisiä
avustuksia varten. Kassojen osakkaiden luku oli 31 p.
maalisk. 1920 n. 313,000 eli n. kaksi kertaa eneni
män kuin 4 v. varhemmin. Osakkaat maksoivat
aikana 1 p. huhtik. 1919-31 p. maalisk. 1920
yhteensä n. 5j» milj. kr. ja saivat kassat apurahoja
n. 2,7 milj. kr. edellisenä vuonna kannettujen
maksujen perustuksella. Varsinaisena avustuk
sena maksoivat kassat 5,a milj. ja ylimääräisenä
2,2 milj. sekä hallintomenoja l,s milj. kr. Kaaso
jen kaikki tulot olivat 8,4 milj. ja menot 9.4 milj.
kr. Vajauksen peittämiseksi saivat kassat
ylimääräistä apurahaa valtiolta n. 0,7 milj. kr.
Tilivuoden alussa olivat kassojen kootut varat 3,»
milj. kr. — Norjassa oli t.-kassojen
osakkaiden luku v:n 1919 päättyessä 114,000. Main.
maksoivat osakkaat 780,000 kr. ja saivat kassat
apurahaa 780,000 kr., niiden tulojen ollessa yh-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
