Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Uri ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1413
Uri—Uskela
141 1
E. J. Thomson 18/8 1920; 400 m:n sama 54 sek.
amer. J. Loomis 10/8 1920; 400 m:n (4X100 m)
viestinjuoksu 42,3 sek. Yhdysvallat (J. V. Scholz,
L. Murchison, M. M. Kirksey, C. W. Paddock)
22/s 1920; 1,600 mm 4X400 m) sama Yhdysvallat
(M. Sheppard, C. D. Reidpath, J. E. Meredith,
Lindberg) 15/7 1912.
Kävely. 1 engl. penink. 6 min. 25,8 sek.
kanad. G. IT. Goulding «/e 1010; 5,000 m 21 min.
59.8 sek. tansk. G. Rasmussen °/7 1918; 10,000 m
45 min. 26.4 sek. sama 18/8 1918.
Hypyt. Korkeushyppy vauhdilla 201,4 cm
amer. E. Beeson 2/8 1914; sama vauhditta 167,o&
cm amer. L. Goehring 1913; pituushyppy
vauhdilla 769,«2 cm amer. E. O. Gourdin 23/8 1921;
sama vauhditta 347,7 cm amer. R. C. Ewry 29/8
1904; seiväshyppy 409 cm amer. F. K. Foss 20/8
1920; kolmiloikkaus 15.3i m amer: D. F. Ahearn
sl/7 1909.
Heitot. Kuulantyöntö 15 m 54,b cm amer.
R. Rose 21/s 1909; keihäänheitto 66 m 10 cm suom.
J. Myyrä 25/8 1919; kiekonheitto 47 m 58 cm
amer. J. Duncan 27/5 1912; painonheitto 12 m
36 cm amer. M. MeGrath 23/9 1911;
moukarinheitto 57 m 77,2 cm amer. P. Ryan /8 1913.
Hiihdossa on saavutettu seuraavat
ennätykset, joihin nähden kuitenkin on huomattava,
että varsinaisia virallisia maailmanennätyksiä
sanan oikeassa merkityksessä ne eivät ole senvuoksi,
että maasto eri kilpailuissa on ollut niin kovin
erilainen. Huomattavimmat hiihtoennätykset ovat
seuraavat: 10 km 27 min. 15 sek. suom. K.
Merikoski Oulussa 1901 (viralliseksi Suomen
ennätykseksi tällä matkalla on hyväksytty suom. K.
Soh-lon Oulussa 1911 saavuttama tulos 30 min. 19
sek.); 20 km 1 t. 3 min. 15 sek. suom. Matti
Koskenkorva Oulussa 1913; 30 km 1 t. 34 min. 37 sek.
sama Oulussa 1913; 60 km 3 t. 46 min. 7 sek.
suom. Eetu Niska Haminassa 1913.
Luistelussa ovat ennätykset seuraavat:
500 m 43,4 sek. norj. Oscar Mathisen 17jx 1914;
1,500 m 2 min. 17,4 sek. sama 18/t 1914; 5,000 m
8 min. 26,s sek. norj. Harald Strom 18/2 1922;
10,000 m 17 min. 22,« sek. norj. Oscar Mathisen
«/2 1913. Myöskin muilla matkoilla, alkaen 440
yardista aina 100 engl. peninkulmaan saakka, on
ennätyksiä merkitty, mutta yllämainitut neljä
matkaa ovat varsinaisia kansainvälisiä
kilpailumatkoja ja niillä merkityt ennätykset
pätevim-mät.
Mäenlaskussa suksilla on pisin
maailmassa saavutettu hyppy 69 m 79 cm, jonka
saavutti ammattiurheilija kanad. Harry Hall 1921.
Suomen ennätys on 31 m, O. Jääskeläinen
Viipurissa 1919.
Painonnosto. Yhden käden tempaus 99,5
kg saks. H. Gässler 1913; yhden käden
heilahdus-nosto 85 kg ransk. E. Schweitzer 1906; yhden
käden punnerrusnosto 97,5 kg saks. V. Fitzthum
1906; yhden käden työntöuosto 114 kg saks.
H. Gässler 1912; yhden käden kestävyysnosto
(50 kg:n paino 20 kertaa) itäv. J. Grafl 1913;
nosto kaksin käsin „sillassa" 146 kg vir. G.
Hackenschmidt.
Pyöräily. 1 engl. penink. (1,609 m)
radalla 2 min. 3,4 sek. engl. Vie. Johnson 1907;
2,000 m radalla 2 min. 42,s sek. belg. Verlinden
1908 (epävirallinen ennätys 2 min. 30.2 sek. tansk.
Ellegaard 1908); 1 tunnissa radalla 44,247 m
sveits. O. Egg 1914; 1 tunnissa radalla edeltäjän
avulla 101,367 m ransk. P. Guignard 1909.
Uinti. 50 yardia (45,7 m) 23 sek. amer.
D. P. Kahanamoku 1913; 100 yardia (91,4 m)
52,2 sek. amer. D. P. Kahanamoku 1921; 200
yardia (182,8 m) 2 miu. 6,4 sek. amer. Norman
Ross 1921; 400 m 5 min. 21 ,6 sek. engl. J. G.
Hatfield 1912 (epävirallinen ennätys 5 min. S.»
sek. amer. Norman Ross); 500 yardia (457,2 m)
5 min. 53.4 sek. saraa; 880 yardia (804,5 m)
11 min. 11,s sek. austr. B. B. Kierän; 1,500 m
22 min. kanad. G. R. Hodgson 1912; 1 engl.
penink. (1.609 m) 22 min. 38,2 sek. amer. Norman
Ross 1921.
Tässä lueteltujen u:n lisäksi on esim. rata- ja
kenttäurheilun ja uinnin alalla merkitty
tavattomat määrät erilaisten uimatapojen, uaisten y. m.
ennätyksiä, jotka kuitenkaan eivät luonteeltaan
ole sellaisia, että ne tässä yhteydessä olisivat
mainittavat.
Eräitä urheilulajeja lukuunottamatta, joissa on
säännönmukaisesti kilpailtu kauemmin, u. ovat
meidän päivinämme huippuunsa kehittyneen
harjoittelun vuoksi sangen vaihtelevia.
Uskomattomaltakin tuntuvan ennätyksen murtamisesta
voitaneen esimerkkinä mainita pituushyppyennätys,
jota irl. P. OConnor piti nimissään yli 20 v.,
mutta jonka amer. neekeri Gourdin 1921 rikkoi.
Y. He.
*Uri. 24.349 as. (1918).
* Urjala. 10,784 as. (1919).
Kansallis-osake-pankin haarakonttori. Urjalan sähkö o.-y. —
Kirkon alttaritaulun „Kristuksen ylösnouseminen
kuolleista" on maalannut J. G. Sandberg
(Tukholmassa), saatu 1813. [Garibaldi Nyström,
„Tietoja Saarion pitäjän asemasta ja veroista vv.
1539-1572" (Hist. arkisto 8); Artturi Kannisto,
„Äänneopillinen tutkimus Urjalan, Kylmäkosken
ja Akaan murteista" (Suomi III, 14, 1897) ; S.
Pälsi, „Palomäen kivikautinen asuinpaikka
Urjalassa" (Suomen museo XX, 1913).] K. J. V.
Ursa major ks. Otava, VI Os.
Ursa minor ks. Otava, VI Os.
Usedom [üzd-], Guido von (s. 1854). saks.
amiraali, tuli meriupseeriksi 1874. U.
kunnostautui Kiinassa boksari-kapinan aikana, jolloin
liittoutuneiden joukkojen etunenään komennetun
saks. osaston päällikkönä heinäk. 1900
väkir.ynnä-köllä valtasi Hsikoun arsenaalin; erosi
palveluksesta 1910 amiraaliksi ylennettynä. Suurvaltain
sodassa U. toimi Turkin laivaston päällikkönä
ja johti taitavasti turkkilaisia maa- ja
merivoimia taisteluissa Gallipoli’n niemimaalla.
* Uskela. 3,914 as. (1919). Teollisuuslaitoksia:
Suomen raakasokeritehdas o.-y., O.-y. Salon lasi,
Ylhäisten lasitehdas, Salon puunjalostustehdas, E.
ja J. Leinon ja Ylhäisten sähkösahat,
Kankareen ja Kupilan höyrysahat, 2 tiilitehdasta ja 4
myllyä. — Kirkon alttaritaulun „Kristuksen
ylösnouseminen" on maalannut II. V. Ekman
1849. [Gabriel Escholin, „Topographia
Uskelen-sis" (käsikirj. 1700-luvun alkupuolelta) ; E.
L.(umme), „Hajanaisia tietoja Salon kauppalan ja
sen ympäristön menneisyydestä" (1889); Hj.
Appelgren, „Suomen muinaislinnat" (Suom.
mui-naism. yhd. aikak. XII, 1891) : Juhani Rinne,
„Halikon lahden seudun muinaisesta kaupasta" (Hist.
aikakausk. 1906), „En sekundär begrafning i ett
bronsålders grafröse" (Finskt museum XIII,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
