Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Vaihtolaatikko ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1 m>
1420
Rakkolanjoen, Tervajärven, Vahvialan j:i
Vanhakylän kylät, Ylämaasta Häsälän ia Rakkolan lev-
€ tr
Iät. Kirkonkyläksi tulee Vahviala. K. J. V.
Vailitolaatikko ks. K u t o ra a t e o 1 1 i s u u s,
V Os. p. 150, rivi 38 ylh.
Vaikutusammunta, sot., on hakuammunnan
avulla löydetyn maalin jatkuva ampuminen
tykeillä halutun päämäärän: vihollisen tykistö-,
konekivääri- y. m. asemien sekä varustuksien
hävittämisen, vihollisjoukkojen tuhoamisen tai
niiden liikkeiden estämisen saavuttamiseksi. Sen
mukaisesti suoritetaan v. eri päämääriä
silmälläpitäen eri tykki- ja ammuslajeja sekä tulinopeutta
käyttäen ja sen mukaisesti voidaan siinä erottaa
hävitys- 1. tuhoamis-, häiritsemis- ja sulkutulet.
W. E. T.
Vakoilija, vihollisen puolella tai
puolueettomalla alueella tiedustelupalveluksessa toimiva
henkilö. jonka tehtävänä on koota kysymykseen
tulevaa vihollismaata koskevia tärkeitä sotilaallisia
tietoja ja toimittaa ne mahdollisimman nopeasti
oman maansa käytettäviksi. V:n kokoomat
tiedot koskevat, paitsi puhtaasti sotilaallisia tietoja,
kuten joukkojen siirtoja, vahvuuksia,
hyökkäys-aikeita ja sotasuunnitelmia j. n. e., myös
erilaatuisia sotilaspoliittisia y. m. seikkoja, joiden
tietojen hyväksikäyttämisellä voi olla mitä suurin
merkitys. — Voidakseen antaa arvokkaita
tuloksia, järjestetään vakoilu jo rauhanaikana vieraissa
maissa erikoisten salaisten järjestöjen kautta
erittäin huolellisesti siten, että asianomainen maa
alati voi olla tarkoin tietoinen toisen maan
tapahtumista. W. E. T.
Vakuutusneuvosto, 18 p. elok. 1917 annetun
asetuksen työväen tapaturmavakuutuksesta (ks.
T a p a t u r m avakuutu s, Täyd.) edellyttämä
virasto, jonka tehtävänä on tasoittaa yksityisten
vakuutuslaitosten myöntämät vahingonkorvaukset
ja ratkaista vakuutuslaitosten ja
vahingonkorvaukseen oikeutettujen henkilöiden väliset
riitaisuudet. Edellämainitun asetuksen mukaan v:n
tehtävä on kahdenlainen. 1) Kun on kysymys
elinkorosta henkilölle, joka on häntä
kohdanneen tapaturman johdosta tullut pysyvästi
työkyvyttömäksi taikka elinkorosta
tapaturmaisesti kuolleen työntekijän läheisille tai vaimolle
ja lapsille, taikka, ellei niitä ole, muille
henkilöille, joita työntekijä on elättänyt taikka ollut
vei voll ineu elättämään, antaa asianomainen
tapaturmavakuutuslaitos asiakirjat saatuaan
lausuntonsa vahingonkorvauksen suuruudesta ja
lähettää asiapaperit v:lle, joka sitten elinkoron
suuruuden määrää. Tästä v:n päätöksestä ei ole
oikeutta valittaa. 2) Jos taasen tapaturman
seurauksena on ohimenevä työkyvyttömyys, taikka
kun vahingoittuneen työntekijän kuoltua hänen
läheisilleen on suoritettava hautausapua, määrää
vahingonkorvauksen ja hautausavun suuruuden
asianomainen vakuutuslaitos itse. Tässä
tapauksessa on sillä, joka ei vakuutuslaitoksen
päätökseen tyydy, oikeus 30 p:n kuluessa valittaa siitä
v:oon. V:n ratkaisuun ei saa muutosta hakea,
jos kysymys ainoastaan on vahingonkorvauksen
tai hautausavun suuruudesta.
Silloin kun v. ei ratkaise ainoastaan
kysymystä vahingonkorvauksen suuruudesta, vaan
myöskin vahingonkorvauksen perusteen
oikeudellisen puolen eli toisin sanoen, kysymyksen siitä,
oliko työntekijä vahingoittunut semmoisessa
työssä, että hän on oikeutettu vahingonkorvausta
saamaan, oliko tapaturma syynä
ruumiinvammasta aiheutuneeseen työkyvyttömyyteen taikka
kuolemaan, tai muun oikeudellisen kysymyksen,
on kummallakin asiapuolella, niin hyvin vakuu
tuslaitoksella kuin vahingonkorvaukseen
oikeutetulla, oikeus hakea muutosta korkeimmassa oikeu
dessa 60 p:n kuluessa siitä, kuin v:n päätöksestä
sai tiedon.
V. on toiminut tammik. 1 p:stä 1918 alkaen ja
sen käsiteltävänä on ollut:
tav. vahing.
korv. asioita
[-valitusasioita-]
{+valitus-
asioita+}
1918 ....... 443 22
1919 ....... 1,509 231
1920 ....... 2.827 247
V:ssa on esimies, jonka tulee olla tuomarin
toimeen perehtynyt henkilö sekä 8 jäsentä. Näistä
tulee yhden olla lääkäri, yhden lakimies;
sitäpaitsi siinä on kolme työnantajain sekä yhtä
monta työntekijäin edustajaa sellaisessa liikkeessä
tai yrityksessä, joka on työväentapaturmavakuu
tusasetuksen määräyksien alainen. Yhdeu
työnantajan ja yhden työntekijän tulee toimia
teollisuuden, sekä yhden työnantajan ja yhden
työntekijän maanviljelyksen alalla. Esimiehen ja
jäsenet määrää valtioneuvosto 3 v:ksi kerrallaan.
E. E.
*Vakuutustoimi. [Suomenkielistä
kirjallisuutta: Tavastst jerna, ,.Henkivakuutussopimus
Suomen oikeuden mukaan"; Helminen,
„Henkivakuutussopimuksesta I. Sopimuksen oikeudellinen
luonne1’; Kauppi, „Luottovakuutus"; Bonsdorff.
..Vakuutustieteen matemaattiset alkeet";
Relander, ,,Tutkimus keskinäisen Henkivakuutusyhtiön
Suomen vakuutettujen kuolleisuudesta 1890:
5:1-1912: 12: 31"; vakuutustarkastajan
vuosikertomukset, joista A-sarja käsittelee vakuutusoloja
Suomessa paitsi paikallisten paloapüyhdistysten
ja eläinvakuutusyhdistysten, ja B-sarja viimeksi
mainittujen yhdistysten toimintaa.]
Valakorpi, UrhoViljo (alk. Haapanen)
(s. 1886), suom. kirjailija ja sanomalehtimies.
V:n taajasta, tyyliltään vuolaasta ja herkästä,
mutta taiteellisesti enemmän tai vähemmän
epävarmasta, etupäässä suorasanaisesta tuotannosta
mainittakoon: „Syksyisiä säveliä" (1905, runoja).
„Orjuuden yössä" (1906, runoja),
„Silmänräpäys-kuvia" (1908), „Marianne" (1909), „Metsän
poika" (1910, runoja), „Anja rouva" (1910).
„Harmaat varjot" (1910), „Pastori Haraldin
rikos" (1911), „Alma" (1912), „Porraslahdeu
paronin nuoruus" (1912), „Tuuliajolla" (1912),
„Mäenpään Helvi" (1913), „Penu" (1913), „Kesäinen
tarina" (1914), „Lennart Höök" (1914), „Tähtiä
kohti" (1914, balladi), „Kansan lapsi" (1915),
„Kojonkulman seppä" (1915), „Sargit" (1916).
„Kevätyö" (1917, runoja), „Kirkkaus" (1917),
„Kapina" (1918), „Pohjalaiset nousevat" (1918,
runoelma), „Hämärälauluja" (1919, runoja), n. 20
seuranäytelmää y. in. Väinö Katajan rinnalla V.
on viljellyt peräpohjalaisia aiheita.
* Valamo. Uudempien tietojen mukaan on
saariryhmän pinta-ala 3,280,41 ha, josta 15,14 ha
rakennustoutteja, 132,12 ha viljelyskelpoista
maata, 745,36 ha metsämaata. 1,804.42 ha alkavaa
metsää kasvavia luotoja, 370,ha paljaita
luotoja, 167,08 lia viljelykseen kelpaamatonta maata
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
