Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Waldén ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1 121
Waldén—Valkeala
1122
sekä 45,27 ha järvi- ja suomaita. Maanviljelys
tuotti 1909-19 keskimäärin vuosittain 1G0 hl
rukiita, kauroja ja herneitä, 1,400 hl erilaisia
juurikasveja ja 200,000 kg heiniä. Vv. 1904-i4 oli
luostarisaarilla 90 hevosta ja 85 nautaeläintä
(1920 vain 50 kumpaakin). Asukasluku oli vv.
1904-14 keskimäärin 1,230 henkeä (1920 vain
558). K. J. V.
Waldén [-è’n], Karl Rudolf (s. 1878),
suom. sotilas. Käytyään Suomen kadettikoulun ia
palveltuaan vista 1900 Suomen kaartin
pataljoonassa erotettiin 1-iinet ven. ylisotaoikeuden
tuomiolla sotapalveluksesta 1902. Toimi senjälkeen
tehtailijana, kunnes vapaussodan alussa astui
palvelukseen päämajan etappipäällikkönä. Yleni
vapaussodassa everstiksi ja 1919 kenraalimajuriksi.
Oli sotaministerinä 1918-19.
Waldén [dön], Paul (s. 1863), balttil.-saks.
kemisti, opiskeli Leipzigissä ja Miinchenissä,
nimitettiin 1892 dosentiksi, 1894 analyyttisen ja
fysikaalisen kernin n ja 189G epäorgaanisen ja
fysikaalisen kemian professoriksi Riian
polytek-nikumiin, toimi tämän korkeakoulun johtajana
1902-19, kutsuttiin kemian professoriksi Rostockin
yliopistoon 1919. W:n tutkimuksista
huomattavimmat koskevat suolojen ja happojen
sähkönjohtokykyä vesiliuoksissa (1887-91) ja
op-tillista aktiviteettia („Waldensche Umkehrung’’,
1897-98) sekä orgaanisia liuottimia
ionisatsioni-välinoinä (1905-20). W. on fysikaalisen kemian
perustajia ja fysikokemiallisen tutkimuksen
uranuurtajia. Tutkimustensa tulokset hän on
julkaissut pääasiassa aikakauskirjoissa
„Zeitschrift für physikalische Chemie" ja „Berichte
der Deutschen Chemischen Gesellschaft".
Waldeyer [valdäiorj (aateloituna von W a
1-d e y e r-11 a r t z), Heinrich Wilhelm
Gottfried (1836-1921), saks. anatomi j;i
lääkäri, valmistui lääkäriksi 1862, nimitettiin
Breslaun yliopistoon patologisen anatomian
dosentiksi 1864 ja professoriksi 1865, siirtyi 1872
anatomian professoriksi Strassburgiin ja 1883
Rud. Virchowin seuraajaksi Berliiniin. Otti 1917
täysinpalvelleena eron virastaan. Jatkoi
kuitenkin opettajatointaan luennoitsijana kuolemaansa
asti. Tieteellisten ansioittensa tunnustukseksi W.
valittiin 1895 Berliinin tiedeakatemian
fyysismate-maattisen osaston alituiseksi sihteeriksi ja
hieman myöhemmin kansainvälisen anatomiseuran,
„Anatomisches Gesellschaft"in,
kunniapuheenjohtajaksi. W. oli erittäin kuuluisa opettaja, joka
laskelmien mukaan on kouluuttanut yli 20,000
lääkäriä kaikista maailman maista, mutta
samalla myös etevä tiedemies. Hänen
tutkimuksensa koskivat anatomian eri aloja, kehitysoppia
ja antropologiaa sekä patologista anatomiaa.
Hänen julkaisemistaan teoksista mainittakoon:
,,Eierstock und Ei" (1870), ,,Atlas der
menschlichen Haare und ähnlicher Fasergebilde" (1884),
„Über das Gorilla rückenmark" (1889), „Das
Gibbonhirn" (1891), „Die Lage der weiblichen
Beckenorgane" (1892), „Das Becken,
topographischanatomisch dargestellt" (1899), „Die
Kolonnischen, die Arteriæ colicæ .. ." (1900), „Die
Geschlechtzellen" (1903). Y. K.
Valeasema, vihollisen harhaan johtamiseksi
rakennetaan erikoisilla naamioimiskeinoilla
ampuma-aseman tapaisia laitteita, jotta vihollinen
suuntaisi erikoisesti tykistötulensa näihin. Erit-
täinkin ovat valetykistöasemat vihollisen
lentotie-1 dustelun pettämiseksi yleisiä.
Valehyökkäys. Vihollisen harhaan
johtamiseksi suoritetaan hyökkäys pienemmässä
mittakaavassa, ja sillä aikaa kuin vihollinen siirtää
joukkojaan tämän v:n torjumiseksi, tehdäänkin
päähyökkäys jollakin toisella rintaman kohdalla.
W. E. T.
Valekierre on kehruuteollisuudessa käytetty
nimitys sellaiselle kierteelle, joka muodostuu, kun
kuitukimppua (lankaa) pidetään molemmista
päistä kiinni ja keskeltä kierretään. Tämä kierre
| avautuu helposti. Tavallinen kierre sitävastoin
muodostuu, kun langan toista päätä kierretään
langan akseli vii van ympäri. E. J.
* Valentin, Karl, kuoli 1918.
Valera, Eamonn de (s. 1889), irl. politikko,
synt. New Yorkissa espanjalaisesta isästä ja
irlantilaisesta äidistä. V. sai kasvatuksensa Irlannissa
ja toimi matematiikan opettajana eräässä
Dublinin koulussa, kun hän keväällä 1916 herätti
huomiota tarmokkaalla esiintymisellään
sinnfeini-läisten toimeenpanemassa kapinayrityksessä.
Kapinan osanottajana V. tuomittiin kuolemaan,
mutta rangaistus muutettiin elinkautiseksi
kuritushuoneeksi, ja 1917 hänet jo laskettiin vapaaksi.
Vv. 1917 ja 1918 hänet valittiin parlamenttiin,
jonka istuntoihin hän ei kuitenkaan saapunut,
kuu ei tahtonut vannoa uskollisuudenvalaa
kuninkaalle. Tammik. 1919 V. oli puheenjohtajana
j sinnfeinien parlamentissa (Dail Eireann), kun
tämä julisti Irlannin itsenäiseksi tasavallaksi.
Hän tuli huhtik. sam. v. tämän kokouksen
asettaman ministeristön johtajaksi, ja häntä on sen
jälkeen usein mainittu nimellä „Irlannin
tasavallan presidentti". Sam. v. hän läksi
Yhdysvaltoihin keräämään sikäläisiltä maanmiehiltään
varoja „sotarahastoon". V. 1921 hän palasi
Irlantiin ja otti kesällä osaa ensimäisiin
sinnfeini-läisten ja Englannin hallituksen välisiin
„rauhanneuvotteluihin", mutta saattoi jyrkällä
esiintymisellään neuvottelujen jatkamisen vaaranalaiseksi.
Kun Etelä-Irlannin parlamentti tammik. 1922
hyväksyi Englannin ja Irlannin välisen sopimuksen,
luopui V. asemastaan.
Vale varustus ks. Valeasema, Täyd.
Valga = Vai k (ks. t. X Os.).
Valio 1. v a 1 i o y k s i 1 ö ks.
Kasvinjalos-t u s, IV Os.
^Valitus. Sillä sotilashenkilöllä, joka haluaa
valittaa, on oikeus tehdä se 14 p:n kuluessa siitä,
kuin aihe siihen on ilmaantunut, suullisesti tai
kirjallisesti sen henkilön lähimmälle päällikölle,
jota vastaan valitetaan. Vaikkakin joku katsoo
olevan syytä valittaa, on hänen kuitenkin
ehdottomasti ensin täytettävä hänelle määrätty tehtävä
ja vasta s ff teil tehtävä v. noudattamalla sitä
varten määrättyä menettelyä. V:ta ei saa tehdä
toisen puolesta, ei toisen kanssa yhteisesti eikä
palveluksessa oltaessa. Sotilas ei myöskään v:n
tekemistä varten saa poistua komennuskunnastaan.
— Sitä, joka valituksessaan esittää vääriä
väitteitä tai tekee v:n säädetystä järjestyksestä
poiketen, kohtaa ankara rangaistus. — V.-asia
kuuluu sotilassäädöksiin. W. E. T.
"Valkeala. 14,098 as. (1919). Kirkko paloi
1921. V:n pitäjästä on eronnut Kuusankoski
(ks. t. Täyd.) ja määrätty erotettavaksi Kouvola,
valtioneuv. päät. 8 p:ltä syysk. 1921. K. J. V.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
