Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Valtiorikosoikeudet ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1 129
i I:JO
silla tuloilla; onpa näitä tuloja riittänyt
ylimääräisiinkin menoihin, joten velkaantumista on
voitu vastaavasti välttää. [Leo Harmaja,
„Finanssit iet een alkeet" (1922).] L. Urm.
Valtiorikosoikeudet, erikoistuomioistuimia,
jotka asetettiin tutkimaan ja tuomitsemaan
Suomen laillista yhteiskuntajärjestystä vastaan 1918
nostettuun kapinaan osaaottaneita henkilöitä. Kun
osallisuudesta kapinaan vangittujen lukumäärä
oli suuri, lähes 80,000 henkilöä, oli mahdotonta,
että näiden tutkiminen ja tuomitseminen olisi
varsinaisissa tuomioistuimissa ja tavallisessa
rikosasiain oikeudenkäyntijärjestyksessä voinut
tapahtua kohtuullisessa ajassa. Pian kapinan
kukistamisen jälkeen 1. 18 p. toukok. 1918
annettiin senvuoksi laki, jonka mukaan rangaistavat
teot. joihin sisältyi myötävaikutus kapinaan tai
jotka olivat yhteydessä sen kanssa, olivat
käsitel-1 ävät erikoisessa, valtio rikosoikeus
nimisessä tuomioistuimessa. Samalla asetettiin v a
1-t i o r i k o s v 1 i o i k e u s niminen tuomioistuin
r
tarkastamaan valtiorikosoikeuden päätöksiä eräissä
tapauksissa ja tutkimaan tuomittujen
armonano-niuksia sekä vahvistamaan valtiorikosoikeuden
osastojen lukumäärä ja tarkemmin järjestämään
näiden osastojen toimintaa. Valtiorikosoikeus
jakaantui osastoihin, joissa kussakin oli senaatin
oikeusosaston määräämä puheenjohtaja ja 4
jäsentä. heistä puheenjohtaja ja 1 jäsen
lainoppineita. 1 upseerinarvoinen sotilas ja 2
maallikkojäsentä. Valtiorikosylioikeuteen kuului, paitsi
lainoppinutta puheenjohtajaa, 3 lainoppinutta
sekä sitäpaitsi 2 esiupseerin arvon omaavaa
jäsentä. Yllämainitun lain mukaan oli v:n
toimitettava tutkimus laveammitta rautkallisuuksitta
ja tuomitessa noudatettava vapaata
todistelun-harkintaa. — Valtiorikosoikeuden osastoja
asetettiin niihin paikkakuntiin, joissa suurempia
van-kimääriä säilytettiin. Ensimäiset osastot
aloittivat toimintansa heinäkuun alussa 1918;
korkeimmillaan oli osastojen lukumäärä 140. Suurin osa
eli n. 66,000 kapinallista oli saanut tuomionsa
seuranneen marraskuun alkuun mennessä. Kun
7 p. jouluk. 1918 annettu armahduskirja lisäksi
vapautti syytteestä huomattavan määrän
kapinaan osaaottaneita, voitiin v:n 1918 lopulla
suurin osa valtiorikosoikeuden osastoista lakkauttaa
ja jo v:n 1919 alkupuolella ottaa harkittavaksi
v:n lakkauttaminen kokonaisuudessaan. Niinpä
annettiin hallitukselle 2 p. huhtik. 1919 annetulla
lailla valtuutus lakkauttaa v., niinpian kuin
katsotaan sen voivan haitatta tapahtua. Lopullisen
määräyksen tästä antoi valtioneuvosto kuitenkin
vasta päätöksellä 14 p:ltä toukok. 1920. Sen
mukaan oli v:n toiminta lakkaava 1 p:stä kesäk.
1920 ja niissä silloin vielä vireillä olevat asiat
ja jutut siirrettävät yleisten tuomioistuinten
tavallisessa järjestyksessä tutkittaviksi ja
ratkaistaviksi. M. R. P.
* Valtiovelka on sota-ajan johdosta kaikkialla
suuresti kasvanut, kun moninkertaisiksi
lisääntyneiden menojen peittämistä ei ole varsinaisilla
tuloilla voitu saada aikaan (vrt.
Valtiontalous. Täyd.). Sotaa käyvissä maissa on myös
odotettu vastaisen voiton jälkeen saatavan
raha-asiat järjestykseen vihollisten suoritettavan
sotakorvauksen avulla. Kauhanteon jälkeen onkin
näitä korvauksia jo maksettu suurin summin,
mutta sotavelkojen määrät olivat nousseet niin
suunnattomiksi, että niiden suorittaminen
tällaisten korvausten turvin on näyttänyt
ylivoimaiselta yritykseltä, varsinkin kun tappiolle joutu
neiden keskusvaltojen köyhtyminen tekee kor
vaussummien maksamiselle erittäin suuria
vaikeuksia, vaatien joka tapauksessa varsin pitkän
ajan. — Mutta niissäkin maissa, jotka sodan
kestäessä pysyivät puolueettomina, ovat v:t
menojen useistakin syistä lisäännyttyä tuntuvasti
kasvaneet, ja monenlaiset taloudelliset ja valtiolliset
vaikeudet ovat viivästyttäneet riittävän
verotuksen aikaansaamista.
Ne suuret muutokset, jotka sota on niin monen
maan oloissa aiheuttanut, ovat myös vaatineet
ryhtymistä useihin sellaisiin laajakantoisiin
yrityksiin, joita varten on ollut käytettävä
melkoisia määriä lainavaroja. Tässä kohden on
kuitenkin syntynyt vaikeuksia rahamarkkinani
kiristymisen johdosta vv. 1920-21; sen jälkeen on
tilanne kuitenkin alkanut vähän helpottua.
Suomen v:t kasvoivat tuntuvasti kapinavuonna
1918, jolloin otettiin kaksikin kotimaista
„vapa udenlainaa", yhteensä 300 milj. mk., ja
rauta-tielaina, 120 milj. mk., nämä kaikki 51/2%:n
korolla. Tilapäistä luottoa käytettiin myös
melkoinen määrä, niin että v:n 1918 päättyessä v:t
nousivat jo hiukan yli 1 mii jaardin mk:n. Seur.
v. otettiin kaksi valtionlainaa osakkeiden
ostamiseksi kahdessa suuressa puutavaraliikkeessä
(Tornator ja Gutzeit) ; toinen näistä lainoista,
163,7 milj. mk., saatiin Norjasta, toinen, 53
milj., oli kotimainen. Sitäpaitsi otettiin sam. v.
kotimaasta lähes 51 milj. mk:n suuruinen
pal-kintolaina sekä 6%:n korolla 350 milj. mk:n
obligatsionilaina Suomen pankin aseman
vahvistamiseksi. V. 1920 otettiin vielä kaksi
kotimaista obligatsionilainaa, 26,8 milj. ja 4,5 milj.,
5V2%:n korolla sekä Tanskasta 4 milj.
kruunun valuuttalaina, joka vastasi 13,8 milj. mk.
ja jonka korko on 6,5 %. Lyhytaikaisia lainoja
oli v:n 1920 päättyessä ulkomaisia 136.4 milj.
ja kotimaisia 589 milj., yhteensä siis 725 milj.
mk. V:n kokonaismäärä oli silloin 1,936 milj.
mk.
V. 1921 on valtion lyhytaikaista luottoa voitu
vähentää, ja ulkomailta, etupäässä Norjasta ja
Ruotsista, saatiin 250 milj. mk: 11 suuruinen
laina, jonka korko on 6vi % ; se käytettiin
ulkomaalaisten Suomessa olevien saatavien
konvert-taukseen. Koko v. väheni 1921 vain hiukan
ollen vuoden lopussa 1,933,8 milj. mk.
Sittemmin on 1922 Englannissa pidetty neuvotteluja 3
milj. punnan lainan saamisesta. — V:sta
aiheutuvat valtionmenot 1922 011 laskettu 237,8 milj.
mk:ksi. Kun v:jen korkoihin ja kuoletuksiin
ennen sotaa meni n. 8 milj. mk. vuodessa, 011
tässä kohden tapahtunut tuntuva nousu, vaikka
rahanarvon aleneminenkin otetaan huomioon.
L. Hr m.
Valumalli, valumuotin valmistamiseen 1.
kaa-vaamiseen käytettävä puusta, metallista, kipsistä
tai muusta sopivasta aineesta tehty malli, jonka
valetun metallin kutistumisen vuoksi täytyy olla
valettavaa esinettä suurempi. V:n tulee myös
tarpeen mukaan olla jaettu sellaisiin osiin, että
se helposti saadaan pois muotista. Lisäksi sen
täytyy olla sileäpiutainen, sekä kosteutta kestävä,
puinenkin tehtynä vielä niin, että jos se
kuitenkin kosteutta ottaa tai jos se kuivuu, sen koko
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
