Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Valvatusjärvi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1433 Valvatusjärvi—Vanaja 1434
\ :n, josta Suomen pankki antoi 305jr
milj. mk., yksityispankit loput. Tämä
laina, joka oli Venäjän valtion
vekselien muodossa, kuitattiin maksetuksi
Tarton rauhansopimuksessa, ja on
Suomen valtio sittemmin yksityispankeille
maksanut takaisin niitteu osuuden tästä
lainasta, kun taas Suomen pankki on
poistanut kirjoistaan sen hallussa olleet
ven. valuuttavekselit. Maailmansodan
päätyttyä alkoi Suomikin ottaa v:oja.
Valtio otti m. m. Yhdysvalloista
dollari-luottoja sieltä valtion lukuun tuotujen
elintarpeitten maksamiseksi. Lukuisat
yksityiset liikkeet ottivat samaten
1919-20 suuria lyhytaikaisia v:oja
ulkomailta. Molemmissa mainituissa
tapauksissa perustui laskelma siihen, että
Suomen markan alhainen kurssi
paranisi ja että lainat niinmuodoin
myöhemmin voitaisiin edullisesti maksaa.
Laskelmat ovat kuitenkin täydellisesti
pettäneet. V:t on, sikäli kuin ne jo
ovat maksetut, saatu suorittaa takaisin
paljon epäedullisemmalla kurssilla, kuin
millä ne otettiin. Moniaat liikkeet ovat
niitten johdosta lakkauttaneet maksunsa,
yksi pankki (Privatbanken) menettänyt
kaikki ovat varansa.
V. otetaan tavallisesti ulkomaan
rahassa. Poikkeuksia on kuitenkin
olemassa. Sellainen oli Suomen valtion
1921 Skandinaavian maista ottama 250
milj. mk: n suuruinen valuuttalaina,
obligatsionilaina, joka lunastetaan
takaisin ulkomaan valuutassa määrätyn
kurssin mukaan. Tällä lainalla
tahdottiin vakauttaa ulkomaalaisten
avista-saatavia Suomen pankeissa.
V:illa ei nykyajan sekavissa
raha-oloissa ole saatu edullisia tuloksia.
Niinhyvin valtiolle kuin yksityisille ne ovat
muodostuneet epäedullisiksi. Kotimaisen valuutan
kurssia ei niillä ole saatu vakaannutetuksi.
Pysyväisiä tuloksia voidaan niillä saavuttaa vain
lopullisen raliareformin yhteydessä ja sellaisissa
olosuhteissa, joissa kaikki edellytykset rahan
vakaana pysyttämiselle ovat olemassa. P. Ii ri.
Valvatusjärvi ks. Järvenlaskut, III Os.
* Valvoja. Päätoimittajana oli 1920 Sakari
Pälsi ja v :sta 1921 alkaen L. O. Th. Tudeer.
Waizel /valtsalj, Oskar Franz (s. 1864),
saks. kirjallisuushistorioitsija, Dresdenin tekn.
korkeakoulun ja taideakatemian professori. W:n
julkaisut merkitsevät suunnanmuutosta Saksan
kirjallishistoriallisessa tutkimuksessa, missä hän
edustaa filosofista ja psykologista menetelmää.
Teoksia: „Strömungen der neuesten deutschen
Literatur" (1900), „Deutsche Romantik" (1908),
..Hebbelprobleme" (1909), „Vom Geistesleben des
18. und 19. Jahrhunderts" (1911), „H. Ibsen"
(1912), „Richard Wagner" (1913),
„Zukunftsaufgaben deutscher Kultur" (1916), „Die deutsche
Dichtung seit Goethes Tod" (1919).
♦Vammala. Asemakaavan on 1908
laatinut insinööri V. O. Lille. Kauppalan
maa-alueen pinta-ala (1920) 50,5 ha; tontteja 226,
joista 90 rakennettua, asuinrakennuksia 97, joista
3 kivestä sekä 7 puusta ja kivestä, toreja ja
L
Vammalan asemakaava.
puistikolta 5, katuja 25, niiden leveys 10-25 m
ja yhteenlaskettu pituus 7,690 iii. Kauppalan
ylin kohouma on etelälaidassa,
Palokunnan-mäki, jonka laella on Tyrvään säästöpankin
talo; sen korkeus on 70,2 m yi. merenp. ja 10,i
m yli Rautaveden pinnan. — Asutus keskit
tyy melkein yksinomaan Vammaskosken
eteläpuolelle. Asukasmäärä kirkonkirjojen mukaan
1921 v:n alussa 618 henkeä, joista suom. 584,
ruots. 33 ja muunkiel. 1. — Kauppalan t.uloi
(1919) Smk. 74,848: 94, menot Smk. 72,536: 03.
Paitsi kirkkoa on kauppalassa rukoushuone,
jonka ylläpitää rukoushuoneyhdistys. — V:ssa
asuu Tyrvään kunnan kunnanlääkäri, piirieläin
lääkäri, hammaslääkäri, kunnan sairaanhoitaja;
apteekki. — Teollisuuslaitoksia:
painoja mittatehdas, makkaratehdas. Kauppapuoteja
11. — Postilähetyksiä lähetetty (1920) n. 80,000
kpl.; puhelinnumeroita (1921) 107. K-o H n.
♦Vampula. 3,074 as. (1919). Kirkon
alttaritaulun „Kristuksen kirkastus" on maalannut V.
Ylinen; saatu kirkkoon 1906. [K. Killinen.
„Kiinteitä muinaisjäännöksiä Loimijoen
kihlakunnassa" (Suom. muinaism.-ylid. aikak. II.
1877) ; J. R. Aspelin, „Loimijoen kihlakunnan
pakanuudenaikaisia löytöjä" (sam. paik.).]
K. J. V.
♦Vanaja. 3,758 as. (1919). Kirkossa on run-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
