Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Vapaaehtoinen ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1439
1440
miiiin ne velat, joiden olemassaolon hän näytti
toteen. Kiinteää omaisuutta arvioitaessa oli
perusteena pidettävä todellista arvoa.
Maanviljelys-kiinteistön arvona oli kuitenkin korkeintaan
pidettävä v:n 1914 sekä arvioimisajan keskimääriä.
Veroa oli suoritettava asteittain kohoavan
asteikon mukaan. Alimmassa varallisuusluokassa, joka
vastasi 11,000-20,000 mk:n varallisuutta, oli
verokanta 0.5 % ja ylimmässä varallisuusluokassa,
johon kuuluivat 4,501,000 mk. suuremmat
varallisuudet, oli vero 6 %. Verotuksen toimittamista
varten oli ensinuäkin jokaiseen kuntaan
asetettava valtuuston valitsema v.-lautakunta, jossa oli
puheenjohtaja ja neljä jäsentä. Lisäksi oli lääni
kunnittain jaettava niin moneen verotuspiiriin,
että jokainen piiri tuli käsittämään
enintään 60,000 asukasta. Kuhunkin tällaiseen
piiriin oli myöskin asetettava v.-lautakunta.
Tähän lautakuntaan määräsi maaherra
puheenjohtajan sekä asianomaisen kauppakamarin ja
maanviljelysseurojen johtokunnan ehdotuksesta
kaksi jäsentä, jotapaitsi lautakunnassa jäseninä
oli sen kunnan v.-lautakunnan puheenjohtaja ja
jokn lautakunnan keskuudestaan valitsema jäsen.
Vielä oli kuhunkin lääniin asetettava
seitsenjäseninen läänin v.-lautakunta. Tähän hallitus
maaherran esityksestä määräsi puheenjohtajan ja
kaksi jäsentä sekä maaherra edellämainittujen
johtokuntien esityksestä kaksi jäsentä, kun
taas jäljelläoleviksi jäseniksi otettiin sen
piirin v.-lautakunnan puheenjohtaja ja joku
lautakunnan keskuudestaan valitsema jäsen, josta
saapuneita valituksia kulloinkin käsiteltiin.
Kunnan v.-lautakunnan tuli tarkastaa, olivatko kaikki
siihen velvolliset tehneet veroilmoituksen ja
olivatko annetut veroilmoitukset oikeaan muotoon
kirjoitetut, sekä myöskin alustavasti tutkia
ilmoitusten oikeellisuus. Piirin
varallisuusverotuslau-takunnan tuli arvioida verotettavain varallisuus,
määrätä suoritettava vero ja toimittaa
maksuunpano. Läänin varallisuusverotuslautakunnan tuli
tutkia piirin lautakunnan päätöksistä tehdyt
valitukset. Vero tuottanee valtiolle kaikkiaan n.
400 milj. mk. Y. H.
Varaväki ks. V a r a j o u k k o, Täyd.
Warburg- fvärburjh ], Emil Gabriel (s.
1846), saks. fyysikko, tuli fysiikan ylimäär.
professoriksi Strassburgiin 1872 ja saman aineen
professoriksi Breisgaun Freiburgiin 1876 sekä
Berliiniin 1895; nimitettiin Charlottenburgin
fysikaalis-teknillisen valtiolaitoksen päälliköksi
1905. W:n laaja tieteellinen tuotanto ulottuu
monelle fysiikan eri alalle. Hän on julkaissut
tutkimuksia yleisen fysiikan, ääniopin,
lämpöopin, mutta etenkin sähköopin alalta, on m. m.
tutkinut niin nesteiden kuin kaasujen sisäisen
kitkakertoimen riippuvaisuutta paineesta,
nesteiden ulosvirtaamista hiuspillistä, äänen
nopeutta kiinteissä kappaleissa, elohopean
ominaislämpöä, lämpöyksikköä. ilman säliköittymistä
kärkipurkauksesta, sähkön hajautumista, otsonin
syntymistä ja hajautumista. Hänen
julkaisuistansa. joista suuri osa on painettu ,.Annalen der
Physik" aikakauslehteen sekä Berliinin
akatemian ,,Sitzungsberichte"een, mainittakoon m. m.:
,,Zusammehang zwischen Viscosität und
Dichtigkeit bei flüssigen und besonders gasförmigen
Körpern" (1882), „Einfluss der Dichtigkeit auf
die Viscosität tropfbarer Flüssigkeiten" (1884,
I. Sächsin kera), „Uber die Elektrolyse des
festen Glases" (1884), „Über die elektrolytische
Leitung des Bergkristalls" (1888), „Zur Theorie
des Voltaschen Elements und der galvanischen
Polarisation" (1889), „Gewicht und Ursache der
Wasserhaut bei Glas und anderen Körpern"
(1886, Ihmoriu kera), „Uber die Oxydation des
Stickstoffs bei der Wirkung der stillen
Entladung" (1907). U. 8:n.
* Warburg, Karl Johan, kuoli 1918.
*Ward, Hu m ph ry, kuoli 1920.
Ward / uö’d]t Lester Frank (s. 1841).
amer. geologi, paleobotanisti ja sosiologi,
toiminut kasviopin professorina Washingtonissa
1884-86, geologina Yhdysvaltain geol. tutkimustyössä
v:sta 1888, sosiologian professorina Brownin
yliopistossa Providencessa v:sta 1907; julkaissut
paleobotaanisia tutkimuksia ja sosiologian alalta
’ m. m. „Dynamic sociology" (1883), „Psychic
fac-tors of eivilisation" (1897), „Glimpses of the
cosmos" (1913).
I Variatio sæcularis, tähtit.y presessionin (ks. t.
VII Os.) satavuotinen muutos.
I Us
Varikko on rakennus, missä ampuma- tai elin
tarpeita tai varustuskappaleita säilytetään.
* Varkaus. 1,778 as. (1919). Yhteiskoulu
(avattu 1920). Selluloosatehdas valmistui 1919.
paperitehdas 1921.
Warmholtz, Karl Gustaf (1713-85), ruots.
oppinut, kokoili Ruotsin historiaa, maantiedettä
ja luontoa koskevia painettuja julkaisuja ja
käsikirjoituksia ja kirjoitti kokoelmiensa
perusteella „Bibliotheca historica sueo-gothica; eller
förteckning uppå så väl tryckte, som handskrifne
böcker, tractater och skrifter, hvilka handia om
svenska historien, eller därutinnan kunna gifva
ljus; med critiska och liistoriska anmärkningar"
(15 os., 1782-1817; asialuettelon julkaisi A.
Andersson 1889). [Snoilsky, „Minne af Hofrådet
! C. G. W." Ruotsin akatemian toimituksissa v:lta
1886, XVII, 1903.]
Varmistaminen, toimenpide, jolla ladattu
ampuma-ase estetään vahingossa laukeamasta.
Ampuma-aseen (myös käsikranaatissa, ammuksissa
j. n. e.) lukossa oleva osa, varmistin, käännetään
asennosta toiseen, ja täten sulkeutuu lukko-osa.
joka muuten liipasimesta vedettäessä saisi aikaan
j iskun ammuksen sytytinnalliin. Varmistin on
erilaisissa kivääreissä, pistoleissa j. n. e.
erilainen. W. E. T.
Varmistin ks. Varmistaminen, Täyd.
Varmuuslamppu ks. D a v y n
varmuus-lamppu, II Os.
I * Varpaisjärvi. 5,011 as. (1919).
Varsikone ks. K u t o m a t e o 11 i s u u s, V Os.
p. 144. rivi 19 alh. ja seur. sekä kuvaliite
Kutoma t e o 11 i s u u s I, 6.
Varsimätä, kansanomainen nimitys erilaisten
bakteerien ja sienien aiheuttamille kasvitaudeille,
jotka tuhoavat nuorien kasvien varsia. Tällaisia
ovat tavallinen peruuakolera, jonka aiheuttavat
erinäiset maabakteerit, ja lopuksi aina v:ksi
kehittyvä perunarutto, jonka synnyttäjänä on
ho-memainen leväsieni Phytophthora infestaris.
Useiden kasvien, kuten kaalin, lantun ja juurikkaiden
taimia tappavat erinäiset Pythium-lajit painaen
taimien sirkkavarren mustaksi heti maan rajan
I yläpuolella. Tauti esiintyy pahimmin paikoissa,
joissa taimet kasvavat liian tiheässä ja joissa
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
