Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Vastuupuomit ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1 147
Vattumato -Weibull
1 Iis
jonka sisustaa pieni valkoinen, ruskeapäinen,
jalaton toukka käyttää ravinnokseen, lakastuu ja
useimmiten putoaa maahan. Tämä laajalti
levinnyt. tuhohyönteinen on Suomessa
hyötymansikka-viljelyksen pahin vihollinen aiheuttaen tuntuvia
tappioita maamme etelä- ia keskiosissa. Kuva ks.
liitettä Tuhohyönteisiä I, 8, IX Os.
W. M. L.
Vattumato ks. Vattukuoriainen, Täyd.
♦Vaud. 33(5,752 as. (1918).
* Weber, Max, kuoli 1920.
Weber [vëbar], Heinrich (1842-1913), saks.
matemaatikko, tuli matematiikan professoriksi
Zürichiin 1870, Königsbergiin 1875, Berliiniin
1883, Marburgiin 1884, Göttingeniin 1893 ja
Strassburgiin 1895. W. on kirjoittanut huomiota
herättäneitä tutkimuksia, jotka käsittelevät m. m.
differentsiaaliyhtälöitä ja niiden sovellutuksia
matemaattiseen fysiikkaan, Abelin integraaleja
ja funktsioneja, konformikuvausta, algebrallisia
ja lukuteoreettisia probleemeja, elliptisten
funkt-’ sionien sekä lukuteorian ja algebran yhteyttä.
Sitäpaitsi hän on kirjoittanut J. Wellsteiuin kera
„Encyklopädie der Elementarmathematik" (3: s
pain., I nid., 1909; II nid., 1915; 2:nen pain.,
III nid. 1, 1910; III nid. 2, 1912) sekä useita
sangen onnistuueita oppikirjoja kuten „Die
partiellen Differentialgleichungen der
mathematischen Physik" (6:s pain., I nid., 1919; 5:s pain.,
II nid., 1912) ja „Lehrbuch der Algebra" (2:neu
pain., I nid., 1898, II nid., 1899, III nid., 1908).
Weber [vcbar], Rudolf (1842-1905), Mün-
chenin yliopiston metsätaloudenjärjestelyopin
professori v:sta 1884. Julkaissut: „Lehrbuch der
Forsteinrichtung" (1891) ja „Die Aufgaben der
Forstwirtschaft" (teoksessa „Handbuch der
Forstwissenschaft" 1888, 1903 ja 1913). L. I-o.
♦Wedekind, Frank, kuoli 1918.
Vedel [vè-], Valdemar (s. 1865), tansk.
kir-jallisuushistorioitsija, v:sta 1911 Kööpenhaminan
yliopiston professori, kirjoittanut suuren joukon
kirjallishistoriallisia ja esteettisiä teoksia ja
artikkeleja. V. ou perinpohjainen, oppinut ja
kriitillinen tutkija, joka kirjoissaan on luonut
vaikuttavia kulttuurihistoriallisia kokonaiskuvia.
Teoksia: „Dante" (1892), „Svensk romantik"
(1894), „Riddarromantiken i f ransk og tysk
mid-d el ai der" (1906), „Holger Drachmann" (1909),
..Barok i italiensk og spansk aandsliv" (1918),
„Menneskelighed" (1920).
Vedenmittari ks. Hydrometri, III Os.
Wedgwood [uedzvud], Josiah (1730-95),
uudemman engl. savenvala jateollisuuden luoja,
vanhaa staffordilaista savenvalajasukua. W:n
en-simäinen ennätys oli maalaamalla tai painamalla
vihrein tai ruskein värivivahtein koristettu
„kermanvärinen tavara" (crcamcoloured 1. quecn’s
ware). Tätä seurasi W:n perustamasta „Etruria"
tehtaasta (jälkeen v:n 1766) muitakin erinomaisia
tuotteita: basalttitavara tummanmustasta
massasta; jap. bücaroa jäljittelevä
punata-v a r a sekä akaattia, jaspista, marmoria,
por-fyyria y. m. kivilajeja jäljittelevä
terrakotta. Täydellisin oli j a s p e r-tavara, jossa
aineena on hieno, kuulakka, ylen plastillineu,
läpeensä värjättäväksi soveltuva massa,
koristuksena veistetyt ja erikseen muovaillut
päälle-kiinnitetyt kohokuvat, usein sinistä, joskus
har-maanvihreätä, ruusunpunaista, violettia, har-
maata tai kultaista pohjaa vastaan, puhtaim
paan sen ajan uusklassilliseen tyyliin, johon
hänen avustajansakin m. m. kuuluisa
kuvanveistäjä J. Flaxman sommittelivat. W:n kuol
tua tehtaan toimintaa jatkoivat hänen poikansa,
ja vieläkin yhtiö W„ Sons & Byerly nimisenä
on toimessa. W. on kirjoittanut „Remarks on
the Portland väse", „Catalogue of camees, intag
lios, medals" (1775). IE. Metyeard, „Life of W."
(1866, 2 os.). sama, .,W. and his works"
(1872); A. H. Church, „Josiah W. masterpotter"
(1893); J. C. Wedgwood, „A history of the W.
family" (1909).] vrt, Sa viteollisuus, VIII
Os. p. 878 sekä kuvaliite
Saviteollisuus-tu ott ei ta II, 14. U-o N.
Vega /fè-J, Georg von (1756-1802), itäv.
matemaatikko. Oltuaan ensiksi merenkulkuopin
insinöörinä hän siirtyi Itävallan tykistöön,
palvellen m. m. matematiikan opettajana toisessa
kenttätykistörykmentissä ja sittemmin (1787)
matematiikan professorina tykistökoulussa
(Bombardierkorps). Otti kunniakkaasti osaa sotaan
turkkilaisia ja ranskalaisia vastaan ja korotettiin
vapaaherraksi 1800. Hänen merkittävin
julkaisunsa on „Logaritmisch-trigonometrisches Hand
buch" (1793, 87 :s pain. 1919). Muita teoksia:
„Vorlesungen über die Mathematik" (4 nid. 1786
1802, monta pain.), „Thesaurus logarithmorum
Completus" (1794), „Logarithmisch-trigonoinet
rische Tafeln" (1783, 4:s pain. 1849),
„Anleitung zur Zeitkunde" (1801), „Natürliches Mass-.
Gewichts- und Münzsystem" (1803). U. S:n.
Wegele, Franz Xaver von (1823-97).
saks. historioitsija, v:sta 1857 professorina Würz
burgissa. Hänen teoksistaan mainittakoon:
„Geschichte der deutschen Historiographie seit dein
Auftreten des Humanismus" (1885); toimitti jul
kaisuja „Allgemeine deutsche Biographie" ja
„Forschungen zur deutschen Geschichte".
Wegenerin teoria, saks. Alfred Wegenenn
1914 esittämä teoria, jonka mukaan Ameriikan
ja Euraasian manteret ovat liukuneet toisistaan
erilleen oltuaan ennen yhtä. Oletusta perustellaan
m. m. sillä, että Euroopan ja Afrikan
länsirannikko ja Ameriikan itärannikko ovat piirteiltään
hyvin yhdenmukaiset ja että Atlantin
valtameren pohjalla ei näytä olevan varsinaista
maankuorta kiteisliuskeisine vuorilajeineen, vaan
ainoastaan jähmettyneitä basalttisia laavoja. Täten
saisi selityksensä moni vaikeasti ymmärrettävä
seikka, kuten se, että Euroopan ja
Pohjois-Ameriikan samoin kuin toiselta puolen myös Afrikan
ja Etelä-Ameriikan eliömaailmassa on niin paljon
yhteisiä piirteitä. P. E.
♦Vehkajärvi. Kirkon alttaritaulu „Jeesus
Getsemanessa" on vanha, tuntemattoman tekemä.
♦Vehkalahti. 10,081 as. (1919). Kirkon
alttaritaulujen „Taivaaseen astuminen" ja pieneni
män „Ehtoollinen" tekijä tuntematon. K. J. V.
♦Vehmaa. 3,768 as. (1919). Kirkon
alttaritaulun paikalla on jäljennös Thorvaldsenin
Kris-tus-veistokuvasta, saatu 1906. [K. K.
Meinander, „Vemo kyrka" (Finskt museum IX, 1902).]
K. J. V.
♦Vehmersalmi. Seurakunta alkoi toimia 1 p.
toukok. 1921. Kirkon alttaritaulun „Kristus
kutsuu syntisiä luokseen" on maalannut S. A.
Keinänen 1886. K. J. V.
♦Weibull, Laurits Ulrik Absalon
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
