Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Venäjä
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
#
1 -151
Venäjä
1458
Denikinin seuraaja Wrangel oli Krimillä
muodostanut Etelä-V:n hallituksen, jonka
johtavana miehenä oli entinen maanvil jelysministeri
Krivosein. Käyttäen hyväkseen V:n ja Puolan
välistä sotaa Wrangel alkoi kesällä 1920 edetä
Krimiltä pohjoista kohti saavuttaen jonkin verran
menestystä. Elok. hän teki Kubanin, Terekin ja
Astrakanin kasakkahallitusten kanssa sopimuksen
yhteisestä taistelusta bolsevikkeja vastaan, ja sam.
kuussa Ranska tunnusti Wrangelin hallituksen.
Viimemainittu pääsi syksyn kuluessa
tunkeutumaan Donin alueelle ja Dneprin oikealle rannalle,
mutta sittenkuin Puola oli lakannut sotimasta,
muuttui tilanne lokakuun jälkipuoliskolla
Wrangelille epäedulliseksi. Hänen täytyi kaikkialla
peräytyä ylivoimaisen vihollisen tieltä, voimatta
edes Krimin ja mantereen välisellä Perekopin
kannaksella pitää puoliansa. Marrask. 11 p.
punaiset joukot mursivat hänen rintamansa
Krimillä ja marssivat sam. kuun 14 p. Sevastopoliin.
Wrangelin armeian tähteet ja kymmeniä tuhansia
pakolaisia vietiin ven. ja ransk. laivoilla
Konstantinopoliin, mistä osa siirrettiin
Etelä-Slaa-viaan. Suurin osa Wrangelin laivastoa
sijoitettiin Ranskan toimesta Bisertaan.
Samalla kuin bolsevikit koettivat saada aikaan
kauppasopimusta Englannin kanssa, harjoittivat
he Aasian kansojen keskuudessa yllytystä
engl.-ransk. imperialismia vastaan. Syysk. 1920
pidettiin tässä tarkoituksessa Aasian kansojen
kongressi Bakussa. Kaukaasian tasavallat
Aser-beidzan, Georgia ja Armeenia, joutuivat
kokonaan bolsevikkien valtoihin.
V:n 1920 kuluessa bolsevikit olivat voitollisesti
selvinneet vaarallisimmista sisäisistä
vihollisistaan Koltsakista, Denikinistä ja Wrangelisfci.
Mutta v:n 1921 aikana jatkui edelleen kapinoita
pitkin koko V:n maata Länsi-Vrstä (Valko-V:stä)
alkaen aina Kaukaasian, Turkestania ja
Itä-Siperiaa myöten. Talonpojat olivat kaikkialla tyyty- I
mättömät neuvostohallitukseen varsinkin yhä
uusiintuvien viljan pakko-ottojen tähden. Lisään- [
tyvän elintarvepulan tähden ja muistakin syistä
kasvoi tyytymättömyys myöskin kaupungeissa,
vieläpä kommunistien omassakin keskuudessa.
Itse pääkaupungeissa, Moskovassa ja Pietarissa,
tapahtui v:n 1920 lopulla ja seuraavan v:n
alkupuolella levottomuuksia. Pietarin levottomuuksiin
liittyi maliskuun alussa 1921 Kronstadtin siihen
asti uskollisimpina pidettyjen
bolsevikkimatruu-sien kapina. Kapinalliset vaativat m. m.
kansalliskokouksen kokoonkutsumista. Kaksiviikkoisten
taistelujen jälkeen onnistui Trotskijn kuitenkin
kukistaa tämä kapina. Suuri joukko kapinallisia
pakeni Suomen puolelle. — Ukrainassa on pitkin
v:ta 1921 ollut hyvin levotonta. Myöskin muualla
Etelä- ja Keski-V:llä, varsinkin Tamboviu
ku-vernementissa, on sattunut yhteentörmäyksiä
puna-armeian ja kapinallisten talonpoikain
välillä. Vuoden loppupuolella* nousi myöskin
Itä-Karjalan väestö kapinaan, joka kuitenkin
tuka-l.utettiin v:n 1922 alkukuukausina.
Länsi-Siperiassa puhkesi kevätpuolella kapinallinen liike ja
Itä-Siperiassa, Kaukaisen idän tasavallan alueella,
riehui pitkin vuotta 1921 kovia taisteluja
bolse-\ ikkien ja heidän vastustajiensa kesken. Toukok.
1921 kukistettiin bolsevikkihallitus
Vladivosto-ki ssa, ja sinne muodostunut kokoomushallitus
aloitti menestyksellä vuoden loppupuolella varsi-
naiset sotaliikkeet Kaukaisen idän tasavallan
Tsitassa olevaa hallitusta vastaan. Vladivostokin
hallituksella on käytettävänään Koltsakin
armeian jäännökset, n. s. Kappelin joukot, ja niiden
lisäksi on Vladivostokiin tuotu Wrangelin
armeian osastoja. V:n 1921 kuluessa hätyyttelivät
myöskin kenraali Semenov Mantsuriasta ja
pa-rooni Uugern-Sternberg Mongoliasta käsin
Kaukaisen idän tasavallan aluetta.
V: n sisällisten olojen kehittymisestä
neuvostovallan aikana ei vielä voi antaa selvää ja
luotettavaa yleiskatsausta. Bolsevismia (ks. t.
Täyd.) käsittelevässä kirjoituksessa on jo
huomautettu, että eri aloilla rohkeasti aloitettu
yh-teiskunnallistuttamiuen ei vienyt tarkoitetuille
perille. Maatalouden kansallistuttaminen ei ole
ensinkään onnistunut. Maa jäi talonpoikain
haltuun, mutta nämä supistivat tuntuvasti viljclvk
siänsä etupäässä tiettävästi siitä syystä, että
heiltä pakko-otolla koetettiin riistää kaikki vilja,
mitä he eivät itse tarvinneet siemeneksi ja
välttämättömäksi elatukseksi. Karjakanta näyttää
samasta syystä tulleen miltei tyyten hävitetyksi.
Teollisuuden yhteiskunnallistuttaminen ja
raaka-ja polttoaineiden puute vei vähitellen siihen, että
toinen tehdas toisensa jälkeen lopetti toimintansa.
Rautatiet ja niiden kalusto joutuivat täydelliseen
rappiotilaan ja liikennettä oli yhä enemmän
supistettava. Muualla maailmassa on vallalla se
käsitys, että bolsevismi on saattanut V:n
kansantalouden täydellisen sekasorron tilaan. Useat
neuvostovallan johtavista miehistä, ennen muita
Lenin, huomasivat pian, että jyrkästä
kommunistisesta talouspolitiikasta oli luovuttava.
Bolsevismia käsittelevässä kirjoituksessa onkin jo
huomautettu, että neuvostohallitus alkoi ennen pitkää
peräytyä kommunismista ja omaksua
^kapitalistisia’’ menettelytapoja, erityisesti suuremman
työtehon aikaansaamiseksi. Tätä palautumista
kapitalismin kannalle on sitten edelleen yhä jatkunut.
Todistukseksi siitä mainittakoon m. m. seuraavat
tosiasiat: ulkomaalaisille kapitalisteille on
tarjottu suuria konsessioneja m. m. V:n suunnatto
iniin metsävaroihin, yksityisomaisuus on ainakin
määrätyissä rajoissa jälleen laillistettu,
kaupunki-kiinteistöjä on tarjottu takaisin niiden entisille
omistajille, tehtaita on annettu vuokralle
yksityisille ja näille on myöskin myönnetty oikeus
perustaa omaan laskuunsa pienempiä
teollisuuslaitoksia, sisämainen kauppa on julistettu vapaaksi,
viljan pakko-oton sijaan on määrätty viljavero,
valtion laitosten käyttämisestä on suoritettava
maksuja y. m.
Väestön ravitseminen on alun pitäen tuottanut
neuvostovallalle suuria vaikeuksia, ja työväellekin
myönnetyt isommat ravintoannokset ovat olleet
aivan riittämättömät. Varsinkin keväästä 1921
lähtien elintarvepula tuli entistä pahemmaksi.
Kesällä vallinneen kuivuuden tähden tuli sitten
Kaakkois-V :llä, varsinkin Volgan seuduilla,
täydellinen kato. Arviolaskun mukaan näkee V:llä
nyt (talvella 1921-22) nälkää n. 33 milj. ihmistä.
Missä määrin ulkoapäin saatu avustus voi
nälänhätää lieventää, on vielä tietymätöntä. —
Kaikista vastoinkäymisistä ja yleisestä
tyytymättömyydestä huolimatta neuvostovalta näyttää
edelleen pysyvän pystyssä. Kun varsinaisia
kommunisteja lasketaan olevan vain n. 500-600 tuh.,
täytyy neuvostohallituksen pitää yllä valtaansa
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
