Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Westman ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1467
1 168
unt aj istu ja työntekijöistä tasasuhtaisesti kokoon
pannut teollisuusneuvostot, mitkä olisi
muodostettava osittain teollisuushaaroittain koko maata
varten (joint industrial councilsJ, osittain
piirit-täin, osittain tehtaittain (voork committees).
J. F.
Who’s who [hüz hüj, oik. „kuka on kuka?",
Englannissa vrsta 1849, nykyisessä muodossa
vrsta 1897, vuosittain ilmestyvä elämäkerrallinen
hakemisto, johon on otettu Ison-Britannian ja
Irlannin huomattavammat hakemiston ilmestyessä
elävät aikalaiset ja joka antaa lyhyessä muodossa
tietoja heistä ja heidän elämänvaiheistaan. V.
1920 julkaistiin siitä ote nimellä „Who was
who?" = „kuka oli kuka?", jossa mainitaan 1897
-1916 kuolleet henkilöt. Engl. W. w. on ollut
esikuvana niille samantapaisille teoksille, joita
sittemmin on alettu julkaista muissakin maissa.
Yhdysvalloissa ilmestyy vrsta 1899 „Who’S who
in America", Hanskassa vrsta 1908 „Qui
étes-vous?" = „kuka olette?", Italiassa vrsta 1908
,,Chi è?" = „kuka on?", Saksaësa vrsta 1905
„Wer ist’s?" = „kuka se on?" (siinä mainitaan
myös huomattavampia ulkomaiden henkilöitä),
Ruotsissa vrsta 1912 „Vem är det?" = „kuka se
on?", Norjassa samoin „Hvem er hvem?" = „kuka
on kuka?", Tanskassa vrsta 1910 „Kraks blaa
bog" = ..Krakin sininen kirja". Suomessa vrsta
1920 „Aikalaiskirja" (v. 1909 oli jo ilmestynyt
„Kuka kukin on?") ja ruotsinkielinen „Vera och
vad?" = „kuka ja mitä?".
*Whymper, Edward, kuoli 1911.
* Wichmann. 1. Yrjö Jooseppi W.,
nimitettiin 1920 suom.-ugrilaisen kielitieteen vars.
professoriksi Helsingin yliopistoon.
2. Seth Edvin W. (s. 1885), lääkäri,
edellisen veli, yliopp. 1903, lääket. Iis. sekä lääket. ja
kirurgian toht. 1912, lapsenpäästö- ja
naistauti-opin dosenttina Helsingin yliopistossa vrsta 1916.
Toiminut sekä yksityislääkärinä Helsingissä että
hoitanut erinäisiä sairaalan-, kunnan- ja
synny-tyslaitoksen-lääkärinvirkoja; harjoittanut laajaa
tieteellistä tutkimustyötä käsitellen osittain
käytännöllistä synnytysoppia ja naistauteja, osittain
sikiökehitystä. Viimeksimainitulla alalla
suorittanut sarjan tutkimuksia naisen sukupuolielinten
kehityksestä. Julkaisuista mainittakoon ,.Zur
Kenntnis der Parovarialcysten" (1911, väitösk.),
„Über das Epithel der Anhangsgebilde des
Liga-mentum latuni" (1914), „Bidrag tili frågan om
det bästa sättet att mekaniskt utvidga cervix
un-der partus. En ny dilatator" (1915),
„Utveck-lingen af förlossningstången tili de mest
fullkom-nade former. En ny tång, forceps fennica" (1914),
„Das Epoophoron, seine Anatomie und
Entwicklung beim Menschen von der Embryonalzeit bis
ins Greisenalter" (1916). Julkaissut
päätoimittajana vrsta 1919 sarjaa „Acta societatis medicorum
fennicæ Duodecim". - Y. K.
Vickström, Sigrid (s. 1884), suom.
taiteilija, Ateneumin taideteollisuuskeskuskoulun
käytyään opiskellut Düsseldorfissa 1905 07,
Konkor dia-stipendillä Ruotsissa ja Tanskassa 1910,
valtionstipendillä Skandinaavianmaissa, Saksassa
ja Unkarissa 1913. Alussa useampiakin
työtai-teen aloja kosketeltuaan, kuten keramiikkaa,
ensimäisenä meillä batikia („Puuveistelmiä" nimi-,
neu mallikokoelma ilmestyi 1913), keskittyi
tekstiilialalle, jossa hänen aloitekykyinen, ominta-
keisen syventyvä, tehtävän ytimiin pyrkivä
taiteensa on saavuttanut parhaimmat tuloksensa.
U-o N.
Wide /-t-/, Samuel (S a m) Karl Anders
(1861-1918), ruots. »rkeologi ja
uskonnonhistorian tutkija, kreikan kielen ja kirjallisuuden
dosenttina Upsalassa vrsta 1888, klassillisten
kielten ylimäär. professorina Lundissa vrsta 1895.
Upsalassa vrsta 1899, klassillisen muinaistieteeu
ja antiikin historian professorina Upsalassa vrsta
1909. Erikoisalatr vanhempien kreik. vaasien
tutkimus ja Kreikan uskonnonhistoria, jossa hän
lähinnä edusti n. s. etnografista katsomuskantaa.
Suoritti tutkimusmatkoillaan kaivauksia, m. m.
Attikan Aphidnassa. Tärkeimmät teokset: „De
sacris Troezeniorum, Hermionensium,
Epidaurio-rum" (1888), „Lakonische Kulte’ (1893),
„Aphid-na in Nordattika" (Mitteil. d. deutsch, arch.
Inst., Athenische Abt. XXI, 1896), „Geometrische
Vasen aus Griechenland" (Jahrb. des deutsch,
arch. Inst. XIV ja XV, 1899, 1900), „Chthonische
und himmlische Götter" (Arch. f. Relig.-wissensch.
X, 1907), „Griechische und römische Religion"
(Gercke-Nordenin „Einleitung in die
Altertumswissenschaft" II. 2rneu pain. 1912), „Die ältesten
Dipylonvasen in Attika" (julkaisussa „Opuscula
archæologica O. Montelio dicata", 1913).
0. E. T.
Widekindi, Johannes (1620-78), ruots.
historiankirjoittaja, tuli 1655 kaunopuheisuuden
lehtoriksi Tukholman kymnaasiin ja nimitettiin
1665 valtakunnan historiografiksi. Wrn
tärkeimmät teokset ovat „Thet svenska i Ryssland tijo
åhrs krijgs historie" (1671), joka käsittelee
Jaakko De la" Gardien Venäjällä käymää sotaa
(kesti tekijän mukaan vrsta 1608 vreen 1617) ja
„Gustaff Adolphs then andres och stores historia",
josta ainoastaan ensimäinen osa valmistui ja
1691 julkaistiin. Molemmat teokset ovat tärkeitä
lähdekirjoja myös Suomen historiantutkimuksen« .
W. oli itsenäisesti ajatteleva mies, joka 1675 van
gittiin epäiltynä kuningasvallan vastustamisesta,
mutta pian taas vapautettiin. K. G.
Vidin ks. Pellava, VII Os. p. 354, rivi
42 ylh.
* Vienan-Karjala ks. 11 ä-K a r j a 1 a, Täyd.
Wieniläiset huonekalut ks. Th o n et, Täyd.
Vientimaksu on Suomessa ollut useiden
vientitulliin verrattavien maksujen nimenä sodan
jälkeisinä vuosina. Kehityksen kulku on yleensä
kaikkialla vienyt siihen, että vientiä rasittavista
veroista, mikäli niillä on ollut tarkoituksena
tulojen hankkiminen valtiolle, on luovuttu, ja niit.i
on säilytetty vain kansantaloudellisten syiden
vaatimuksestar tarvittavien raaka-aineiden
säilyttämiseksi oman maan tuotantolaitosten
käytettävinä. Täten Suomessakin olivat vanhan tulli
taksan mukaan vain luut ja lumput
ulkovaltoihin vietäessä tullin alaisia, ja eri asetusten
nojalla kannettiin n. s. sahausmaksua ja
vientitullia sahaamattomasta puutavarasta (ks.
Puu-tavaratulli, VII Os.). Kun uusi tullitariffi
säädettiin 1919 (ks. Tulli, Täyd.), enennettiin
vientitullin alaisten tavaroiden lukua yhteensä
22 reen. Maalisk. 10 p. 1920 annetulla lailla
lisenssi- ja vientimaksuista vrksi 1920 annettiin
hallitukselle valta kantaa näitä maksuja
vientitullien lisäksi, ja toukok. 8 p. sitten annettiin
asetus, joka määräsi yhteensä 43 vientitavarasta
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
