Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Wieselgren ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
M 69
Wieselgren—Viinimarjapunkki
1 170
kannettavaksi erikoista v:ua, jonka määrä oli
tariffissa asetettu verraten tuntuvaksi: hevosista
300 mk. kpl :lta, raavaseläimistä 100 mk., voista
ja juustosta 75 p. kg:lta, sahaamattomasta
puutavarasta 12-35 mk. m8:Itä, sahatusta tai
höylätystä 14-22 mk., puuvanukkeesta 3:50-15 mk.
kg:lta, paperista 16 mk. kg:lta j. n. e.
Myöhemmin vapautettiin sitten voi ja juusto v:sta
sekä alennettiin rihmarullista kannettavaa
maksua.
Helmik. 28 p. 1921 annettiin asetus v:jen
edelleen kantamisesta v. 1921, ja siinä määrättiin
sellaisista tavaroista, joiden vientiin edelleenkin
oli lupa hankittava, otettavaksi v:ua 2 %
tavaran arvosta, lukuunottamatta niitä tavaroita,
joista v. oli suoritettava asetukseen sisältyneen
tariffin mukaan. Ulkomaille myydyn suom.
laivan myyntihinnasta määrättiin samalla
suoritettavaksi v:ua 15 %. Sellaiset tavarat, joista
kiinteä sopimus oli tehty ennen tammik. 1 p.
1920, vapautettiin määrätyin ehdoin v:sta.
Huhtik. 15 p. 1921 annetulla asetuksella v:n
kantamisesta 1921 saatettiin voimaan uusi tariffi,
joka sisältää 56 nimikettä, mutta varsinkin
tärkeimmistä vientitavaroista suoritettavat maksut
olivat melkoista pienempiä kuin edellisen
vuoden tariffissa. Siten alennettiin hevosista menevä
maksu 150 mk:aan, raavaseläimistä 40 mk:aan,
sahaamattomasta puutavarasta 6-25 mk:aan m3:Itä
(paitsi pyöreästä ja veistetystä haavasta ja
koivupuista 50 mk. entisen 35 mk:n asemesta),
sahatusta tai höylätystä 10-16 mk:aan m3:Itä,
puuvanukkeesta 2:50-10 mk:aan kg:lta, paperista,
lukuunottamatta eräitä erikoislajeja, 7-9 mk:aan
kg:lta j. n. e.
Jouluk. 30 p. 1921 annetussa laissa
tullitariffista ja v-.sta vuodeksi 1922 säädetään edelleen
kannettavaksi paitsi vientitullia myös v:ua.
Tuloja menoarviosta päättäessään eduskunta suostui
kuitenkin maksujen tuntuvaan vähentämiseen, ja
jouluk. 30 p. 1921 annetussa asetuksessa v:n
kantamisesta on enää jäljellä vain 16 nimikettä,
jotka kaikki kohdistuvat puutavaraan,
puuvanuk-keeseen, puupahviin ja paperiin.
Sahaamattomasta puutavarasta on suoritettava vain 3-4 mk.
m3:Itä (pyöreistä tai veistetyistä haapa- ja
koivupuista 10 mk.), sahatusta tai höylätystä
puutavarasta Smk. 2:50, puuvanukkeesta —:60-l:80,
puupahvista 1:40 ja paperista, kaikenlaisesta,
1: — m3: Itä.
V:sta kertyi 1920 tuloja valtiolle 86,e milj. mk.
Seur. v., jolloin v:t oli arvioitu 60 milj. mk:ksi,
ne tuottivat 8’8,e milj. V. 1922 on vastaava
summa tulo- ja menoarvioon otettu vain 10 milj.
mk:n suuruisena, joten sen rahallinen merkitys
tulee supistumaan verraten pieneksi. Viennin
tuntuva verottaminen onkin epäilemättä sellainen
poikkeuksellisten olosuhteiden aiheuttama
toimenpide, jota ei ole paikallaan jatkuvasti
käyttää. tulolähteenä. Milloin kansantaloudellisista
syistä pidetään tarpeellisena panna erinäiset
vientitavarat, jotka ovat tärkeitä raaka-aineita,
pysyvän verotuksen alaisiksi, soveltuvat siihen
varsinaiset vientitullit paremmin kuin v:t, joita
on pidetty luonteeltaan tilapäisinä. L. Erm.
♦Wieselgren. 1. Harald Ossian W., kuoli
1906. — 2. Per Sigfrid W., kuoli 1910.
Wiesner, Julius, kuoli 1916.
Viestiasemat. Nopeasti välittämään käskyjä
1 ja ilmoituksia matkoilla, joilla sähkö- ja
puhelinyhteys on epävarmaa, käytetään v:ia. Käskyt
ja ilmoitukset kulkevat näiden välillä
viestiket-juna viestiratsastajien, polkupyöräilijäin tai
autojen välityksellä.
V: n välimatkat riippuvat teiden laadusta sekä
koko viestiketjun pituudesta j. n. e.
Ratsuväki-v: n välimatkat ovat pitkien matkojen vallitessa
15-20, pyöräilijä-v:n 30-40 km.
»Suuremmissa oloissa yksityisiä lähettejä
käytettäessä viestinviejinä järjestetään usein
erikoisia viestin kokoomispaikkoja, joiden kautta
kaikki ilmoitukset kulkevat. Ne ovat tav. niin
vahvoja, että voivat puolustautua pieniä
vihollisjoukkoja vastaan, ja niiden päällikkönä on
upseeri. Upseeri lajittelee saapuvat ilmoitukset ja
päättää niiden tärkeyden mukaan, miten ne
tulia an eteenpäin toimittamaan. W. E. T.
Viestiketju ks. Viestiasemat, Täyd.
Viestin kokoomispaikat ks.
Viestiasemat, Täyd.
Viestiratsastajat ks. Viestiasemat, Täyd.
Vieteri, sama kuin jousi (ks. t. III Os.) tai
ripa (ks. t. VIII Os.). "
Vigogne ks. V i k u n j a, Täyd.
* Vihanti. 3,425 as. (1919). Kirkon
alttaritaulun „Vapahtaja ristillä" on Emanuel Granberg
maalannut seinään heti kirkon valmistuttua.
K. J. V.
Vihara (sanskr.), int. kalliopyhättö,
oikeammin kallioon hakattu buddhalainen luostari, joka
paitsi sellejä ja näiden ulkopuolista verantaa
myös voi sisältää myöhempinä aikoina lisäksi
tulleen kokoushallin. U-o N.
* Vihti. 8,883 as. (1919). Länsi-Uudenmaan
kansanopisto yhdistetään Tuusulan
kansanopistoon. Teollisuuslaitoksia: Hovinsuon
turvepeh-kutehdas, 4 sähkölaitosta. Kirkon alttaritaulu
„Kristuksen ylösnouseminen" on B. A.
Goden-hjelmin maalaama 1846. [Paavo Salonius,
„Kertomus kielimurteen tutkimusta varten kesällä v.
1869 tehdyiltä matkoiltani Kiskon, Karjalohjan,
Lohjan, Vihdin ja Nurmijärven pitäjissä"
(Suomi, 2:nen jakso, 10, 1872), „Kielimurteista
Kiskon, Karjalohjan, Lohjan, Vihdin ja
Nurmijärven pitäjissä" (sam. paik.) ; A. O.
Freudenthal, „Om ett bronssvärd funnet i Vichtis
socken" (Suom. muinaism.-yhd. aikak. I, 1874) ;
J. A. Flinck, Viktis sockens kärlväxter" (Acta
Soc. f. fi. fenn. XIX, 1900).] IC. J. V.
Viimeistely ks. Apreteerata, I Os.
Viinimarjakoi (Incurvaria capitella), n. 7
mm: n pituinen pikkuperhonen (siipikärkiväli
14-16 mm), etusiivet tummankellanruskeat,
purp-puranhohtoiset, tyvipuolessa kellanvalkoinen
poik-kivyö, kärkipuolessa kaksi isoa samanväristä
täplää. Toukka on aluksi punainen, sitten
kellertävä ja lopuksi oliivinvihreä, mustapäinen,
8-10 mm:n pituinen. Elää viinimarjapensaissa
syöden ensimäisenä vuonna raakileiden sisään
tunkeuduttuaan siemenet niistä. Tekee
varsinaisen tuhonsa kuitenkin vasta seuraavana keväänä,
jolloin se kaivautuu silmuihin syöden ne ontoiksi.
Esiintyy varsinkin Englannissa, Hollannissa ja
Norjassa tuhoisana. On yleinen Suomessakin ja
todettu viime vuosina useita kertoja siellä täällä
varsin tuhoisaksi. Wm M. L.
Viinimarjapunkki (Eriophyes ribis), 0,i5-0.2s
mm:n pituinen, pitkulaisen lieriömäinen äkämä-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
