Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Wieselgren ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1 171
Viipuri- Wilde
1172
punkkilaji Eriophyidce-heimosL, joka "aiheuttaa
viinimarjapensaissa, nimenomaan mustissa,
lehtisilmujen epämuodostumisen siten, että ne
paisuvat ja käyvät melkein palleroisiksi, lehdenaiheet
surkastuvat ja verso jää kehittymättä. On
muutamissa Euroopan maissa, varsinkin Englannissa,
hyvin levinnyt ja on mustien
viinimarjapensaiden pahimpia vihollisia. Suomessa v. on
toistaiseksi huomattu verraten harvoissa paikoissa,
mutta on tavat tn Oulussa asti. W. M. />.•
* Viipuri. 1. Kaupunki. 30,561 as. (1920).
Kaupunkiin liitettiin oston kautta 1919
Tiiliruukin ja Kelkkalan esikaupunkialueet, yhteensä
103,0? ha, hinta Smk. 1,971,700: 55. Ristimäen
tienoilla on kaupunki ostanut muitakin,
pääasiassa rakentamattomia alueita. Valtioneuvosto
on myös suostunut 322,»2 lia:n suuruisen osan
pakkoluovuttamiseen Monrepos’n sääntöperintö-.
tilan alueesta. Kaupungin eteläsatamaan
valmistui 1919 4S0 111 :n pituinen laituriosa.
Satamaan 011 rakennettu 2 samankokoista, osaksi
tiilestä. osaksi puusta tehtyä seinällistä
varasto-vajaa, joiden yhteinen lattiapinta-ala on 3,500
m2. Pohjoissatamaan johtava väylä sekä
Revon-hännän ja Saimaan laiturien edessä oleva osa
$alakkalahtea ovat syvennetyt 14 jalkaan
(ennen 8-10 jalkaa). V. 1920 alettiin rakentaa
satamarataa, joka Havin alueen rantaa pitkin
johtaa Eteläsatamaan. — Uudenkirkon puistoon,
kirkon kaakkoissivulle on sikäläisille sankari- |
haudoille pystytetty toht. Carolus Lindbergin ja
kuvanveistäjä Gunnar Finnen suunnitelmien mu- ;
kaan laadittu muistomerkki. — Koulut.
Lakanneita: kaikki ent. ven. koulut (1918). Uusia:
ven. yhteiskoulu, kreik.-kat. pappisseminaari,
sahateollisuuskoulu (per. 1921). Reaalikoulu ja
maanviljelyslyseo ovat yhdistetyt „Viipurin I
reaalikoulu, maanviljelys- ja kauppalyseo"
nimiseksi oppilaitokseksi (1921). Seurat. Uusi:
Taloudellinen korkeakouluseura (per. 1919). Sa- |
n o m a 1 e h d e t. Vapaussodan tauottua lakkasi
„Työ" lehti, sitä seurasi muutaman kuukauden
ajan „Itä-Suomen työmies" ja sitä ,,Kansan työ"
(sos.). Kaupungin valtuustoon kuuluu 42
jäsentä, joista (1919) 26 suom. porv., 10 sos., 5
ruots. ja 1 krist. työv. — Kirkolliset olot.
Kreik.-kat. seurakunnan ylimpänä
hallintoelimenä on tätä nykyä hengellisen konsistorin
asemesta Suomen kreik.-kat. kirkollishallitus. —
Ennen vapaussodan alkamista tapahtui V:ssa
eräs sen alkunäytöksistä, n. s. Pietisen tehtaan
kahakka 19 p. tammik. 1918. Myöhemmin
kaupunkiin marssineiden talonpoikaisjoukkojen oli
vetäydyttävä sieltä pois Venäjänsaarelle ja sieltä
Antrean rintamalle, kun punakaarti ja V:n ven.
linnaväki olivat sopineet yhteisestä toiminnasta
niitä vastaan. V. jäi siten punaisten haltuun
sodan loppupuolelle saakka. Helsingin
valloituksen jälkeen pakenivat tänne Suomen
kansanvaltuuskunta ja muita kapinallisten johtomiehiä.
Huhtik. 24 p. katkaisivat kenraali Wilkmanin
(Wilkaman) joukot Viipurista pohjoiseen,
kaakkoon ja etelään vievät tiet ja 27 p. saarsivat
eversti Sihvon joukot kaupungin länsipuolelta,
seuraavan päivän aamuna saavutettiin saarto
meren puolelta. Jo tätä ennen oli
kansanvaltuuskunta ja muu punainen johto paennut
meritse kaupungista. Huhtik. 28-29 p. valloittivat
kenraali Wilkmanin joukot kaupungin ankaran
tykistöpommituksen jälkeen. 1’unaiset koettivat
murtautua Tienhaaran kautta länteen, mutta
eversti Sihvon joukot löivät ne takaisin
Naula-saaren taistelussa.
2. Maalaiskunta. 43,977 as. (1919).
Kirkon alttaritaulu „Kristuksen ylösnouseminen
kuolleista" on C. Elfströmin maalaama 1833.
Kunnasta on päätetty erottaa eräitä osia
itsenäisiksi kunniksi (vrt. V a h v i a 1 a, Täyd.).
K. J. V.
Viipurin teatteri ks. Maaseututeatteri
(V Os.), joka nyttemmin vakinaisesti Viipurissa.
Viirukaskas (Deltoccphalus stiiatus),
kaskaiden (Cicadina) ryhmään kuuluva, n. 3 mm:n
pituinen, kellertävä, tummaviiruinen nivelkärsäinen.
joka esiintyy meillä yleisenä yli alueen niityillä
ja nurmikoilla. Aiheutti kesällä 1918
huomattavaa vahinkoa laajalla alalla Lounais-Suomessa
viljapelloissa, varsinkin rukiissa ja vehnässä,
joiden orasta äärettömin parvin esiintyen monin
paikoin varsin tuntuvasti jopa aivan mitättömiin
harvensi. W. M. L.
* Viitasaari. 10,999 as. (1919). Kirkon
alttaritaulu „Ristiinnaulitseminen" on R. V.
Ekmanin maalaama; saatu kirkkoon 1849. [T. H.
Järvi, „Muikku ja muikkukannat. I. Keitele"
(Suomen kalatalous 5, 1920).] K. J. V.
Viittoilu, lipuilla tapahtuva tietojen ja
käskyjen välittämistäpä. V.-yhteyden aikaansaamiseksi
tarvitaan kaksi puoluetta: merkkien antaja- ja
vastaanottaja- 1. lukijaosasto, jotka molemmat
ovat lipuilla, lyijykynillä ja paperilla varustetut.
Merkkien anto tapahtuu siten, että lyhyeen
keppiin kiinnitetyllä lipulla annetaan lyhyitä ja
pitkiä merkkejä .vastaten Morse-järjestelmän
pisteitä ja viivoja. Pitemmille matkoille on
asetettava yksi tai useampia väliasemia, joista
kustakin voidaan nähdä viereiset asemat, jolloin
tiedot kulkevat asemalta toiselle. W. E. T.
Viksberg ks. Hevonpää, Täyd.
Vikstedt fvik-J, Toivo Alarik (s. 1891),
suom. taiteilija, Viipurin taiteenystäväin
piirustuskoulun ja Helsingin taideteollisuuskoulun
käytyään opiskellut Kööpenhaminassa taiteilija Jens
Moller-Jensenin koristekoulussa 1912-13 sekä
sam. v. Saksassa ja Italiassa. Toiminut
sanomalehtien piirtäjänä, reklaami- ja graafillisella
alalla ja kuvittajana. Pilapiirtäjänä V.
sattuvalla mutta leikkisällä, mehevää huumoria
uhkuvalla pilallaan on saanut yleistä tunnustusta.
U-o N.
*Vikunja (esp. vicunha > ransk. vicognc t.
vigogne). 1. Eräs laamaeläinlaji (ks.
Laama-eläimet, V Os.). 2. Vikunjanvilla;
vikunjakan-gas. — Vik u njal a n ka (vicognelanka,
vigognelanka), vikunjanvilloista kehrätty
lanka, tav. puuvillan ja villan seoksesta
karsta-järjestelmän avulla kehrättyä lankaa, jonka
villa-prosentti on sangen alhainen. E. J. 8.
Wilde, Eduard (s. 1865), vir. kirjailija.
Nuoruudessaan paljon matkustettuaan,
perehdyttyään Viron historiaan ja jouduttuaan varsinkin
maanpakolaisvuosinaan välittömään kosketukseen
länsieurooppalaisen yliteiskuntavastakohtia
esittävän kirjallisuuden kanssa kehittyi W. vuosien
kuluessa täysikypsäksi kirjailijaksi, jonka
teoksissa kaiken tendenssimäisyydeksi katsottavan
ohella taiteelliset näkökohdat kuitenkin ovat
määräävinä. Kirjallisen toimintansa ohella on W. ollut
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>