Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Wild von Hohenborn ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1475
Villalpando—Vilnon kysymys
117<S
mäisiäni" (1920, novelleja), „Valo’1, „Voiton
päivä", „Aamun miehiä", „Kotiin" (kolme
viimeistä 1921, hist. kuvaelmia), „Niilo Skalin"
(1922).
Villalpando {-pa’n-J, Francisco (k. 1569),
esp. kuvanveistäjä, arkkitehti ja taidekirjailija,
vaikutti etevällä käytännöllisellä toiminnallaan
ja teoreettisilla selvitelmillään tehoisasti
korkea-renesanssin levenemiseen Espanjassa. V. oli
mittaillut ja piirtänyt huomattavimmat
roomalaisten rakennukset, kääntänyt Serlion 111:n ja
IV:n kirjan ja meni autiikinihailussaan niinkin
pitkälle, että väitti klassillisia pylväsjärjestöjä
Jumalan suoranaiseksi ilmestvkseksi. V:n 1540
vaiheilla hän työskenteli» Toledon katedraalin
suuren kuorikappelin (rapilla mayor) yhtenä
suorittajana, katedraalin kullatut pronssiset
saarnastuolit lienevät myös hänen työtään. V:n ja
klassikko Herreran yhteistyötä on Toledon
Aleaza-rin valtava porrashuone. U-o N.
Villarasva on useiden rasva-aineiden seos,
jossa pääosana on lanoliini. Lisäksi se sisältää
hikeä, kalisuoloja y. m. aineita. V:ksi nimitetään
joskus myös niitä öljyjä ja rasva-aineita, joiden
avulla villa tehdään pehmeäksi, taipuvaksi ja
liukkaaksi karstausta ja kehruuta varten, ks.
V i 11 a ö 1 j y, Täyd. E. J. S.
Villasusi on suuripiikkisillä valsseilla
varustettu takkuisen villan möyhentämiskone.
Villavuota on lampaan villaturkki, joka on
siten keritty, että se kerittynäkin pysyy koossa
ja voidaan levittää pöydälle villan lajittelemista
varten. E. J. S.
Villaöljy on kasviöljyä tai joskus eläinrasvaa,
oleiinia, jonka avulla villa tehdään taipuvaksi ja
liukkaaksi karstausta ja kehruuta varten.
Paras on oliiviöljy, mutta voidaan monia muitakin
kuivumattomia ja helposti saippuoituvia öljyjä
hyvällä menestyksellä käyttää, öljyämistä
varten muodostetaan rasva- tai öljyaineista
saippuan, booraksin tai salmiakin avulla veteen
sekoittuva emulsioni, joka suihkukannulla tai
öljyämiskoneessa suihkutetaan villakerroksien
päälle. E. J. S.
♦Willebrand /-brant/, Reinhold Felix
von (s. 1858), K. F. v. W:n (ks. t. X Os.) poika,
vapaaherra, urheilumies, kirjailija, yliopp. 1875,
fil. maist. 1882, lakit. kand. 1888. W. on
julkaissut aikakauslehteä „Finsk tidskrift" v:sta
1896 yhdessä M. G. Schybergsonin kanssa ja v:sta
1907 yksinään. V:sta 1908 hän kauan aikaa oli
Suomen edustajana kansainvälisessä
olympialaisessa komiteassa. Julkaissut in. m. „Fern
sports-mäns resa tili kontinenten" (18S5), Ruots.
kirjallisuusseuran toimituksissa m. m. „Gustaf Filip
Creutz" (1900) ja „Fredrika Runeberg" (1904).
Willgren (-en/, Karl Salomon (s. 1865),
suom. oikeusoppinut ja finanssitieteilijä. yliopp.
1883, fil. kand. 18S5. lakit. kand. 1889. lakit. Iis.
ja toht. 1892; ollut valtionvaraintoimituskunnan
apukamreer-ina 1893-1902, 1907-10 sekä 1917-19,
kansantaloustieteen, finanssiopin ja tilastotieteen
apulaisena lainopillisessa tiedekunnassa v:sta
1901; nimitetty hallinto-oikeuden professoriksi
1922. W. on m. m. julkaissut: „Om rätt att idka
gårdfnrihandel enligt finsk förvaltningsrätt"
(1891). „Das Staatsbudget, dessen Aufbau und
Verhältnis zur Staatsrechnung" (1899), „Finlands
finansrätt" (1906), „Suomen finanssioikeus" (1910).
Williams, George ks. Nuorten
miesten kristillinen yhdistys, VI Os.
Willis, Bailey (s. 1857), amer. geologi ja
maantieteilijä, Baltimoren John Hopkins
yliopis-ton dosenttina (lecturer) 1895-1902, professorina
Chicagon yliopistossa v:sta 1909 ja Kalifornian
Leland Stanford yliopistossa v:sta 1915. \V. on
johtavia miehiä Ameriikan yleisen geologian ja
geomorfologian alalla. Hän on edelleen tutkinut
Ameriikan stratigrafiaa ja paleogeografiaa.
Pääteokset, jotka koskevat Ameriikan vuorijonojen
rakennetta ja Pohjois-Ameriikan geologiaa, ovat
ilmestyneet sarjassa „United States geological
survey". j/. S-mo.
Wilm, Nikolai von, kuoli 1911.
Vilnon kysymys. Samana hetkenä kuin
Liettua, oltuaan 500 v. ensin Puolan sitten Venäjän
vallan alaisena, näytti pääsevän valtiolliseen
riippumattomuuteen, teki ylivoimainen Puola
maan vanhan pääkaupungin Vilnon
omistusoikeuden riidanalaiseksi ja vaati sen alueineen
liitettäväksi Puolaan. V. k. on ollut
päiväjärjestyksessä v:sta 1918 ja sen tähänastisissa
vaiheissa voi erottaa kolme jaksoa.
V. k: n nosti Puola jo 1918 Vilnon vielä
ollessa saksalaisten hallussa. Kun Liettuan
silloisen neuvoston tietoon tuli, että Puo
lan ja Saksan välillä käytiin neuvotteluja
Vilnon ja sen alueen liittämisestä Puolaan,
toi se kirjelmässä 8 p:ltä lokal:. 1918
Saksan hallituksen tietoon liettualaisten pelon ja
vastalauseen. Kirjelmässä huomautetaan, kuinka
Vilno, perustamisestaan asti 14:nnellä vuosis., on
kiistämättä ollut maan pääkaupunki, sen
valtiollisen ja henkisen elämän keskus, kuinka sen
erottaminen luonnollisesta ympäristöstään
kuihduttaisi taloudellisen elämän siinä itsessä ja
ulkopuolelle jäävällä alueella, kuinka kaikki
Vilnon alueella puolaa osaavat henkilöt eivät
suinkaan ole puolalaista kansallisuutta, kuinka
puolalaisten lukumäärä alueella 011 suhteellisesti
pieni, v:n 1897 venäläisten ja puolalaisten
toimittaman väenlaskun mukaan 130,504 henkeä
alueen 1,591,207 asukkaasta, ja vihdoiu. kuinka
Vilno on n. 200 virstan etäisyydessä Puolan
etnografisesta rajasta.
Kun Saksan sotilasmahti luhistui ja saks.
sotajoukkojen täytyi jättää Vilno, joutui
kysymys uuteen vaiheeseen. Joulukuussa 191S
valtasivat bolsevikit Vilnon, josta 11 p.
marrask. muodostuneen Liettuan väliaikaisen
hallituksen täytyi paeta Kovnoon, missä se ryhtyi
järjestämään maan puolustusta. Huolimatta
suurista vaikeuksista onnistui Liettuan
hallituksen tuota pikaa luoda melkoinen
vapaaehtoinen sotajoukko, joka esti bolsevikkien
etenemisen ja ryhtyi ennenpitkää hyökkäämään.
Huhtikuussa 1919 olivat taistelevat
liettualais-joukot jo lähellä Vilnoa. Sillävälin olivat
puolalaiset ryhtyneet puhdistamaan bolsevikeista
valkovenäläisiä ja liettualaisia alueita, toimien
erillään, sillä saksalaiset pitivät vielä hallussaan
Grodnoa, säilyttääksensä avoimena paluutien
Ukrainassa oleville joukoilleen. Etelästä Lidan
puolelta tulevien puolalaisten joukkojen onnistui
tällöin ennen liettualaisia huhtik. 20 p. vallata
Vilno. Tästä kiihtyi Liettuan ja Puolan välinen
selkkaus, jossa ympärysvallat asettuivat
ylimmäksi riidan ratkaisijaksi.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
