Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Viro ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
I 193
Viro
I I!) I
tasavallan hallituksella (vabariigi valitsus), jolla
tulee olla eduskunnan luottamus ja jonka
muodostavat valtakunnanvanhin (riigivanem) ja
ministerit. Valtakunnanvanhin edustaa
valtakuntaa. suunnittelee ja johtaa hallituksen työtä sekä
valvoo ministerien toimintaa. Hallituksella on
käytettävänään vai t ak u n na n ka nsl i a
(riigikantsc-hi), joka on valtakunnanvanhimman valvonnan
alainen ja jonka etunenässä on hallituksen
nimittämä valtakunnansihteeri (riigisekretäär). —
Paikallishallintoa varten V. on (1920) jaettu
11 maakuntaan ( maakond), joista Vironmaalla on
4 (Läänemaa, Harjumaa, Järvamaa ja Virumaa).
Liivinmaalla 6 (Saaremaa, Pärnumaa,
Viljandi-maa, Tartumaa, Valgamaa ja Vörumaa) ja ent.
I’ihkovan kuvernementissa 1 (Petserimaa).
Maakunnat jakautuvat maalaiskuntiin (väld) ja
kaupunkikuntiin. — Kirkollisessa suhteessa V.
muodostaa yhden ev.-lut. hiippakunnan, joka
jakautuu seurakuntiin (kihclkond), sekä yhden
kreik.-katolisen hiippakunnan. —
Oikeudenhoidosta huolehtivat itsenäiset tuomioistuimet
(koit us). Ylimpänä tuomioistuimena on
valtakunnantiloin ioistu in (riigikohus), jonka jäsenet
(riigi-kohtuuik) eduskunta valitsee. — P u o 1 u s t u
s-laitos. Jokainen asekuntoinen mies on
sotapalvelukseen velvollinen erikoisten, vasta
säädettävien asetusten määräämällä tavalla.
Puolustusjoukkojen (kaitseväed) ylin johto kuuluu rauhan
aikana hallitukselle, mutta siirtyy
liikekannalle-asettamisen tai sodan aikana erikoiselle,
hallituksen nimittämälle puolustusjoukkojen
ylijohtajalle (kaitsecägede ülemjuhataja).
Liikekannalle-asettamisesta päättää sodan uhatessa hallitus,
muulloin eduskunta. — Lippu: sininen, musta,
valkoinen, vaakasuorasti. — Pääkaupunki:
Tallinna.
[A. v. Tobien, „Die Agrarzustände Livlands"
(1908); C. v. Sehilling ja B. v. Schrenck,
„Baltische Biirgerkunde" (1908); A. Agthe,
„Ursprung u. Lage der Landarbeiter in Liviand’"
(1<M)9); W. Reiman, „Virorimaa" (1911, Oma
maa VI): K. R. Kupffer y.’m., „«Baltische
Landeskunde’" (1911); H. Rosenthal,
,.Kulturbestre-bungen des estnischen Volkes" (1912): V. Tornius,
,. Di»* baltischen Provinzen" (1915); G. Sarva
y. m., ..Viro ja virolaiset" (1919); M. Martna,
..Estland, die Esten lind die estnische Frage"
(1919); .1. Kents, ..Eestimaa geograafia
öpperaa-mat" (1921); E. Vesterinen, „Agricultural
eondi-tions in Esthonia" (1922); H. v. Winkler,
„Eestimaa geoloogia" (1, 1922); .1. G. Granö, „Eesti
maastikulised üksused" (1922).] J. G. G-ö.
H i s t o ivi a. V:n valtion perustaminen
tapahtui hyvin vaikeissa olosuhteissa. Saks.
valtaus (25 p. helmik.-11 p. marrask. 1918) oli
ha-joittanut kaikki järjestöt: vallankumouksen
aikana perustetun kansallisen vir. sotaväen, joka
oli puhdistanut maan bolsevikeista ennen
saksalaisten tuloa, V:n väliaikaisen hallituksen,
itsehallinnon elimet. Rahastot oli ryöstetty ja
varastot anastettu. Lähtiessään maasta Saksan
sotilaallisen romahduksen jälkeen saks.
sotilas-Naita yritti paikallisten saksalaisten
myötävaikutuksella mahdollisuuden mukaan aikaansaada
epäjärjestystä ja sekasortoa ehkäistäkseen siten
virolaisvallan voimaanpääsyä.
Marrask. 11 p. 1918 V:n väliaikainen hallitus
uudelleen kävi maan kohtaloita ohjaamaan.
Mutta puhelin- ja sähkölennätinlaitos pysyi
vielä kauan saks. sotilasjohdon käsissä,
samaten rautatiet, joilla koetettiin viedä maasta
varastoja, koneita tehtaista, ruokavaroja y. m.
Aseet, joita ei voitu viedä mukana tahi
luovuttaa paikallisille saks. järjestöille, särjettiin tai
muuten hävitettiin. Valtion kassa oli V:n
tasavallan hallituksen ryhtyessä ohjaksiin tyhjä.
Töin tuskin saatiin kokoon 10,000 mk., kun väli
-I aikainen hallitus rupesi hoitamaan maansa
asioita saksalaisten vetäytyessä etelään ja
bolsevikki joukkojen alkaessa tunkeutua maahan
i idästä päin. Näissä epätoivoisissa oloissa
täytyi V:u hallitusvallan luoda kaikki perustaa
myöten. Yhtaikaa piti järjestää sisäisiä
hallintoelimiä ja samalla torjua satunnaisilla
sotavoimilla, jotka hät’hätäii oli saatu kokoon
vapaa-ehtoisista suojeluskuntalaisista. koululaisista
y. m., maan sydämeen eteneviä vihollisia,
joiden päämääränä oli laskea V:n kansa uudelleen
Venäjän ikeen alle. Täten lähestyi v.n 1918
loppu, jolloin Neuvosto-Venäjän sotavoimat
olivat jo vallanneet suurimman osan maata ja
uhkasivat Y: n pääkaupunkia Tallinnaa sekä maan
että meren puolelta. Epätoivoisissa oloissa haki
V:n tasavallan ulkomainen lähetystö apua ulkoa
päin. Jo 12 p. jouluk. saapui Tallinnan
edustalle engl. laivasto-osasto tuoden mukanaan
aseita ja ampumatarpeita. Joulupyhinä sattui
lyhyt meritaistelu ven. laivaston kanssa. Se
lyötiin, ja englantilaiset valtasivat kaksi laivaa,
jotka sitten lahjoittivat V:n valtiolle. Näistä
tuli vir. sotalaivaston alku. Tämä menestys
sekä suom. apujoukkojen tulo nostatti
mielialan V:ssa. Suomesta saatiin myös kauan
kaivattu ensimäinen laina, 10 milj. Smk., joka
alkuaikoina mitä vaikuttavimmin edisti
raha-asioi-deu järjestämistä. (Myöhemmin saatiin
Suomesta vielä toinenkin 10 milj.) Tällä välin oli
jatkettu sotaväen uudelleen järjestelyä.
Julistettiin yleinen liikekannallepano ja sotaan
osaa-ottaneille luvattiin maata kartanoiden
maava-rastoista. Sotilaallinen kuri palautettiin
ylipäälliköksi tulleen Laidonerin (ks. t. Täyd.)
toimenpiteiden kautta, panssarijunaosasto luotiin
kapt. Pitkän toimesta, joka myös järjesti
merivoimat.
Näin alkoi vuosi 1919, joka oli ratkaiseva V:n
kohtalot. Majuri Ekströmin suom. pataljoonan
tultua aloite siirtyi V:n tasavallan juokkojen
käsiin. Tammik. 4 p. seisautettiin venäläisten
eteneminen, 5 p. käytiin hyökkäämään ja 6 p.
alkoi yleinen hyökkäys Varsinais-V: n
rintamalla. Tammik. 9 p. otettiin Tapa
panssarijunalla. Ja panssarijunien hyökätessä pitkin
rautatietä jalkaväen tukiessa tekivät merivoimat
maihinnousuja pohjoisesta päin: Loksalla,
Kun-dassa ja Aserissa, 17 p. järjesti kapt. Pitkä V:n
koko sotalaivastolla maihinnousun Merekülassa.
mikä ratkaisevasti vaikutti Narvan takaisin vai-
-
loittamiseen, 19 p. valtasi Ekströmin suom.
pataljoona Narvan kaupungin ja bolsevikkijoukot
työnnettiin Narvajoen taakse. Jo aikaisemmin.
14 p. tammik., oli Tartto joutunut virolaisten
käsiin. Tämän valloituksen suoritti
Kuperjano-vin urhoollinen partiojoukko panssarijunien
tukemana. Ankaran taistelun jälkeen Pajun
moision lähellä, jossa Kuperjanov kaatui,
valtasivat Kalmin johdolla toimivat „Pohjan pojat’’
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
