Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Vossler ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
i r>( )9
Vossler -Wundt
15 Ui
ueukantisehe Bewegung im Sozialismus’’ (1902),
„Geschichte der Philosophie" (2 nid., 1903),
..Kant, Schiller und Goethe" (1007) ja „Kant und
Marx" (1911).
Vossler /f oster J, Karl (s. 1872), saks.
filologi, v:sta 1913 romaani laisten kielten
professorina Münchenissä. Julkaisuja: „Poetische
Theorien in der italienischen Frührenaissance" (1900),
„Positivismus und Idealismus in der
Sprachwissenschaft" (1904), „Sprache als Schöpfung und
Entwicklung" (1905), „Die göttliche Komödie.
Entwicklungsgeschichte und Erklärung" (3 nid.,
1907-10), „Frankreichs Kultur im Spiegel seiner
ßprachentwicklung" (1913), „Italienische
Litteratur der Gegenwart" (1914), „La Fontaine und
sein Fabelwerk" (1919).
Woyrsch [voirè], Rem us von (1847-1920),
saks. kenraali, tuli upseeriksi 1867 ja kohosi
vähitellen armeiakunnan päälliköksi ja 1906
jalkaväenkenraaliksi; erosi sotapalveluksesta 1911.
Maailmansodan puhjettua W. otti armeiaosaston
johtajana osaa taisteluihin Puolassa ja
Länsi-Venäjällä, m. m. Ivangorodin valloitukseen elok.
1915 ja venäläisten hyökkäysten torjumiseen
Ba-ranovitiissa kesällä 1916; tuli elok. sam v.
herttua Leopoldin armeiaryhmän päälliköksi; yleni
kenraalisotamarsalkaksi. [„Generalfeldmarschall
v. W. und seine Schlesier".]
* Wrangel, Carl Gustaf Otto
Kristian, kuoli 1908.
Wrangel, Evert Henrik Gabriel
(s. 1863), ruots. kirjallisuus- ja taidehistorioitsija,
v:sta 1899 estetiikan, kirjallisuus- ja
taidehistorian, v:sta 1919 taidehistorian professorina
Lundissa; julkaissut m. m. „Det carolinska
tidehvarfvets komiska diktning" (1888),
„Frihetsti-dens odlingshistoria" (1895), „Brinkman och
Tegnër" (1906), „Tegnérska släktminnen och
ung-domsbilder" (1913), „Tegnérs kärlekssaga" (1916),
„Rämen och Tegnérminnet" (1917), „Runeberg
och Sverige" („J. L. Runebergs hundraårsminne",
1904), „Goethe och Sverige" (Suomen Ruots.
kirjallisuusseuran toimituksissa, 1907), „Rafael, haris
lefnad och verk" (1920). W. on lisäksi
toimittanut „Till Fänrik Ståls minne" (1898) ja
(yhdessä F. Hazeliuksen kanssa) „Tidskrift för
konstvetenskap" (v:sta 1916).
Wrangel, P e t r Nikolajevitj (s. 1878),
ven. kenraali, ruots. sukujuurta. W. toimi aluksi
vuori-insinöörinä. V. 1905 hän vapaaehtoisena
meni sotapalvelukseen ja yleni silloin käydyssä
jap.-ven. sodassa aliratsumestariksi.
Maailmansodassa W. kunnostautui ja tuli
kasakkarykmen-tin päälliköksi. Bolsevikkien vallankaappauksen
jälkeen 1917 hän kenraalina johti erästä
Deni-kinin armeian armeiakuntaa. Kun Denikin
tap-pioidensa jälkeen oli maalisk. 1920 luopunut
päällikkyydestä, tuli W. hänen armeiansa tähteiden
johtajaksi ja muodosti Krimillä „Etelä-Venäjän
hallituksen". Hänen onnistui sam. v.
joukkoineen tunkeutua jonkun matkaa pohjoiseen päin,
mutta sittenkuin neuvostohallitus oli lokak. 1920
tehnyt rauhan Puolan kanssa, täytyi hänen
ylivoiman tieltä peräytyä ja marrask. heittää
Krimin niemimaakin bolsevikeille, minkä jälkeen
hän armeiansa tähteiden kanssa pakeni ven. ja
ransk. sotalaivoilla Konstantinopoliin.
Wr’ba, Georg (s. 1872), saks. kuvanveistäjä,
on saavuttanut mainetta varsinkin koristeellisilla
ja monumentaalisilla teoksillaan, joista mainitta
koon Otto von Wittelsbachin tyylitelty
ratsastajapatsas Münchenissä, Saksin kuninkaan Yrjön
patsas Dresdenissä ja Raatihuonekaivo
Leipzigissä. Hän on liikkunut myös pienoisveistoksen
alalla luoden koristeellisia esineitä hopeasta ja
norsunluusta, ja osoittanut aina suurta tyylillistä
ymmärtämystä eri aineitten erilaisia vaatimuksia
ja edellytyksiä kohtaan. W. toimii v:sta 1907
Dresdenissä veistotaiteen professorina. F. L.
* Wrede, Rabbe Axel, tuli Turun akatemian
kansleriksi 1918. Myöhempiä julkaisuja:
„Suomen prosessioikeus pääpiirteittäin" (1919, myös
ruots.), „Finlands rätts- och samhällsordning.
Handbok för medborgare" (I II, 1920-21).
Vredeman de Vries ks. Vries, Täyd.
Vries ffrlsj, Jan (Hans) Vredeman de
(s. 1527, k. v:n 1604 jälkeen), holl. maalari ja
arkkitehti. Kulkurin harhailevaa elämää
viettäen V. siirtyi Saksassa ja Alankomailla
kaupungista kaupunkiin, koristaen sisähuoneita ja
maalaten arkkitehtonisin taustoin koristamiaan tauluja,
joiden oikeassa perspektiivisessä esittämisessä
hän oli ensimäisiä. Tuntuvimmin V. vaikutti
aikansa rakennustaiteeseen sekä Alankomaiden ja
Alasaksan työ- ja huonekalutaiteeseen lukuisilla
rakennus- ja koristetaiteellisilla oppikirjoillaan ja
mallikokoelmillaan (yli 30). Näistä vain
„Arclii-tectura oder Bauung der Antiquen" (1577,
Vitru-viuksen mukaelma), perspektiivioppi ja useat
kar-tussi- ja groteskikokoelmat mainittakoon.
Eriskummallisessa „Theatrum vitse liumanæ" hän
vertaa eri pylväistöjä ihmisen ikäkausiin lapsuudesta
vanhuuteen saakka. [Aug. Sclioy, „Hans V. de V."
(Les grands architectes de la renaissance aux
Pays-Bas, 1876).] U-o N.
Wright [rait], Joseph (s. 1855), engl.
kielentutkija, v:sta 1891 vertailevan kielitieteen
professorina Oxfordissa. W:n huomattavin
aikaansaannos on suuri, ainoalaatuinen englannin
kielen murteiden sanakirja „English dialect
dietio-nary" (6 nid., yhteensä 5,000 kaksipalstaista
sivua isoa 4:oa) ja siihen liittyvä „English dialect
grammar"; muita julkaisuja: „Old english
grani-mar" (1908), „Comparative grammar of the
greek language" (1912).
Wulff, Torild (1877-1917), ruots.
tutkimusmatkailija, kasvimaantieteinjä, monipuolinen ja
lahjakas kirjailija ja keräilijä; fil. Iis. 1902,
Tukholman korkeakoulun dosentti 1909; teki
kasvi-tiet. tutkimusmatkan Huippuvuorille ja
Etu-Intiaan, tutki aino-kansaa Japanissa, keräsi
Gööte-porin Röhssin museoon Länsi-Kiinasta ja
Mongoliasta taide-esineita ja toimitti kansatieteellisiä
keräilyjä Jaavassa, Sumatrassa Bali’ssa ja
Lom-bokissa, kuoli nääntymykseen ja puutteeseen
Pohjois-Grönlannissa Ra?mussenin kera sinne
tekemällään matkalla. Julkaisuja: „Botanische
Beobachtungen aus Spitzbergen" (1902, väitösk.),
„Indisk hortikultur" (1906), „Indisk arkitektur"
(1907), „At Häcklefjäll" (1913, kuvauksia
Islannin matkalta), „Den II:a Thule-expeditionen till
Nordgrönland" (Ymer, 1917). [S. Birger, „T. W."
(Ymer, 1919).]
*Wundt, Wilhelm. Vasta 1917 W. lopetti
opettajatoimensa Leipzigin yliopistossa ja
lakkautti samalla julkaisusarjansa „Psychologische
Studien" (10 os., 1905-17). Julkaisi 1914 nimellä
„Sinnliche und übersinnliche Welt" filosofisen
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
