Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Vuokra-alueen lunastaminen ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1515
Vuoksela—Vuoristosota
inn n n e viljellyt ja viljelyskelpoiset, tilukset, jotka
välittömästi liittyivät tonttiin. Alunperin oli
lunastamislain mukaan torppana käsiteltävä
vuokra-aluetta, johon kuului vähintään 2 ha
viljeltyä maata, siitä vähintään 1 ha peltoa, mutta
tätä mittaa pienempää vuokra-aluetta oli
lunastamiseen nähden pidettävä mäkitupa-alueena.
Mainittu rajamääritelmä on 11 p. kesäk. 1920
annetussa laissa muutettu siten, että
vuokra-alueeseen, voidakseen tulla torppana itsenäiseksi
lunastetuksi, tulee kuulua vähintään 2 ha viljeltyä
tai viljelyskelpoista maata, tonttialue siihen
luettuna. — Lunastushinta. V:n 1918 lakiin
sisältyi säännös, jonka mukaan lain mukaan
laskettu lunastushinta missään tapauksessa ei saanut
laskea alle puolen alueen tai rakennusten käyvästä
arvosta lunastusta vaadittaessa. Tämän
periaatteen on v:n 1919 laki poistanut. N. s.
arvo-metsän lunastamiseen nähden on tehty se
muutos, että sellaiseksi metsäksi luetaan puut, jotka
1,2 m:n korkeudelta täyttävät läpimitaten 20 cm
tai enemmän.
Joukko asianhaarain vaatimia muutoksia on
eri asetuksilla tehty myöskin
lunastamistoimin-taa koskeviin hallinnollisiin määräyksiin.
Vuokra-alueiden lunastamistoimet pantiin
alkuun toukok. 1 p. 1919 ja ovat sen jälkeen
aiheuttaneet erittäin vilkkaan vuokralautakuntien
ja maanmittausinsinöörien toiminnan. Saatujen
tietojen mukaan oli v:n 1920 alussa
vuokralautakuntien käsiteltäväksi ilmoitettu n. 2G,000
vuokra-alueen lunastaminen ja voitiin odottaa, että
saman v:n kuluessa n. 20,000 vuokra-alueen
erottaminen oli joutuva maanmittausviranomaisten
käsiteltäväksi. Annetuissa määräyksissä, joiden
mukaan vuokra-alueiden lunastamistoimitukset on
yleensä suoritettava ennen muita toimituksia, on
johtunut, että maanmittausinsinöörikunta
mainittuna vuonna on työskennellyt pääasiassa vain
ensinmainituissa toimituksissa. Muuten on
ensi-mäisen puolentoista vuoden kokemus osoittanut.,
että vuokramiehet useimmissa tapauksissa ovat
suorittaneet lunastushinnan vuokranantajalle
suorastaan, ilman valtion välitystä, ja että useimmat
luovutukset ovat tapahtuneet vapaaehtoisen
sopimuksen perusteella. W. R. K.
*Vuoksela. 1. Kunta, Viipurin 1., Äyräpään
kihlak., kirkolle Valkjärven kirkolta 22 km,
Sakkolan 41 km ja Antrean 50 km, n. 15 km
Kiviniemen asemalle. Pinta-ala 200,6 km2, 13,78oo
mantt., 3,797 as. (1921). Pitäjä on muodostettu
Valkjärven Päiväkiven ja Uudenkylän kylistä,
Sakkolan Kuninkaanristin, Noisniemen ja
Räihä-rannan kylistä sekä Muolaan Vuosalmen kylästä.
— Kansakouluja 6 (1922). Lammasniemen ja
Lauttasaaren laivalaiturit. Teollisuuslaitoksia:
4 sahaa, Vuosalmen huopatelidas. Pääapteekki
ja yhteinen kunnanlääkäri Pölläkkälän tehtaiden
kanssa. — 2. Seurakunta, Savonlinnan
hiippak., Käkisalmen rovastik.; muodostettu
tuomiokapitulin päät. 18 p:Itä huhtik. 1905
Valkjärven rukoushuonekunnaksi; määrättiin sen. päät.
14 p:ltä kesäk. 1912 muodostettavaksi omaksi
khrakunnaksi; alkoi toimia 1 p. tammik. 1914.
Kirkon paikaksi on määrätty Lammasniemi
Päiväkiven kylässä. Seurakunnan kirkkona
käytetään nykyisin Lammasniemen kunnantaloa.
Sitäpaitsi on pitäjän alueella v:een 1920 kirkkona
käytetty Uudenkylän rukoushuonetta, joka on
rakennettu 1906-07 Antrean vanhasta kirkosta
(rak. puusta 1725-26). Siinä ovat alttaritaulut
„Ehtoollinen" ja sen yläpuolella enkelien
ympäröimä kolmiyhteyden kuva. Alttarin pääseinän
oikeassa siivessä on vesiväreillä maalattu
,,Go-liatin pää". Lehterin reunoja koristavat
raamatullisten henkilöiden muotokuvat. Saarnastuoli
on vanha, arvokasta tekoa, luultavasti ulkomailta
tuotu. K. J. V.
Vuoksenranta, uusi seurakunta, joka sen.
päät. 5 p:Itä marrask. 1913 määrättiin
perustettavaksi Antrean pitäjän itäosista ja alkoi toimia
1 p. tammik. 1919 (kuuluu Viipurin 1.,
Jääsken kihlak., Savonlinnan hiippak., Jääsken
rovastik.). Pinta-ala 223,o km2, 3,597 as. (1919).
K. J. V.
♦Vuolijoki. 1. Kunta, Oulun 1., Kajaanin
kihlak., Säräisniemen-Vuolijoen nimismiesp.;
kesällä kirkolta 2 km Karjalanrannan ja 5 km
Pussilanrannan laivarantaan, Kajaaniin 45 km,
talvella Murtomäen asemalle 34 km. Pinta-ala
670 km2, 1,900 as. (1919). — Kansakouluja 2
(1919). V:n ja Vuottalahden osuusmeijerit.
Teollisuuslaitoksia vain 2 myllyä. — 2.
Seurakunta, Kuopion hiippak., Kajaanin rovastik.
Ei ole vielä (1922) omaa kirkkoherraa. Kirkon
alttaritaulun „Ehtoollinen" maalannut kirkon
piirustusten laatija arkkit. Joos. Stenbäck.
K. J. V.
Wuolle, Kustaa Bernhard (s. 1876),
insinööri, sähköteknikko. Suoritti
koneinsinööritutkinnon diplomilla polyteknillisestä opistosta
1900, palveli Tampereen kaupungin
sähkölaitoksella, Siemens & Halsken ja
Siemens-Schuckert-Werken toimistoissa Berliinissä. Oli
rautatiehallituksen sähköteknikkona 1904-07 ja tutki
ulkomaiden sähkölaitoksia ja sähkörautateitä. Toimi
Helsingin kaupungin sähkölaitoksen
rakennuspäällikkönä ja toimeenpanevana johtajana
1907-16 ja Etelä-Suomen Voima o.-y:n
toimeenpanevana johtajana 1917, valtion rautateiden
pää-tirehtöörinä v:sta 1917. Oli sodan aikana 1918
lähetystöneuvoksena Berliinissä ja 1918-19
kulkulaitosten ja yleisten töiden ministerinä. On
tehokkaasti toiminut teknillisiä ja taloudellisia
asioita käsittelevissä valtion ja kuntain
komiteoissa ja lautakunnissa, yhtiöissä ja seuroissa:
koskivoimakomiteassa, höyrykattilayhdistyksessä,
rautatiehallintokomiteassa ja Suom. teknikkojen
seurassa y. m.
Vuolukerma 1. smetana, ven. meijerituote,
jolla sikäläisillä ruokatavaramarkkinoilla on
tärkeä merkitys, kuten tvorogillakin 1. uunipiimällä
(ks. t. Täyd.). V:aa käytetään, kuten voita ja
juustoa tahi sekoitteiksi useiden ruokalajien
valmistuksessa. Sitä tehdään joko sivutuotteena voin
ja juuston valmistuksen ohella tahi myös
yksinomaisena tuotteena hapattamalla huolellisesti
sakeaa kermaa, jota kauppaa varten muovaillaan
voipaperikääreisiin paloiksi tai sullotaan
tynnyriin. [Otto P. Pehkonen, „Vuolukerman ja
uuni-piimän valmistuksesta Virossa ja Venäjällä’"
(1914).] E. v. K.
Vuoristosota, sodankäynti vuoristoseuduilla.
V:ssa voi joukkojen levittäytyminen ja
kehittäy-tyminen vain suurin vaikeuksin tapahtua,
kiipeämällä pitkin jyrkänteitä ja kulkemalla huonoja
vuoristopolkuja. Puolustajalle tarjoavat kapeat
laakso- ja solatiet hyviä puolustusasemia: toiselta
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
