- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 11. Täydennysosa /
1531-1532

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Zacharias ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

i r>:j i

Zacharias Zikkurat

1532

Zacharias /tsaharl’-), Otto (1846-191«), saks.
hydrobiologi, itseoppinut, joko
lukkosepänoppi-laasta kehittyi tiedemieheksi. Opiskeli
matematiikkaa, filosofiaa ja eläintiedettä, mutta antautui
sitten yksityistutki jaksi käsitellen
tutkimuksissaan pääasiassa suolattoman veden eläimistöä ja
kasvistoa. Perusti 1891 Plönin järven rannalle
sittemmin maailmankuulun hydrobiologisen
laitoksen, jonka johtajana toimi 25 vuotta.
Julkaissut täältä käsin 12 osaa sarjaa
„Forschungs-beriehte" (1893-1904), laitoksella suoritettujen
tutkimusten tuloksia, jonka jatkona ilmestyy
„Archiv für Hydrobiologie und Planktonkunde"
(v:sta 1905). Teoksia: „Über gelöste und
ungelöste Probleme der Naturforschung" (1887), „Die
Tier- und Pflanzenwelt des Siisswassers" (1891,
2 osaa), „Quantitative Untersuchungen über das
Limnoplankton" (1896), „Ergebnisse einer
biologischen Exkursion an die Hochseen und
Moorgewässer des Riesengebirges" (1896), „Das
Süsswas-serplankton" (1907). K. J. V.

Zahn [tsäii], Ernst (s. 1867), sveits.-saks.
kirjailija, ravintoloitsijan poika Zürichistä, antautui
isänsä ammattiin ja on nytkin rautatieravintolan
omistajana Göschenenissä, jotapaitsi hän on ollut
Uri’n maaneuvoston presidenttinä. Z. on
erinomainen kertoja, hänen teoksissaan ilmenee
yllättävä todellisuudentuntu ja taiteellinen kypsyys.
Hänen teoksistaan mainittakoon romaanit „Erni
Behaim" .(1898), „Albin Indergand" (1900),
„Herrgottsfäden" (1901), „Die Clari-Marie"
(1904), „Lukas Hochstrassers Haus" (1907),
„Einsamkeit" (1909), „Die Frauen von Tanns" (1911),
„Der Apotheker von Klein-Weltwil" (1913), „Die
Liebe des Severin Inboden" (1916) ja
kertomus-kokoelmat „Menschen" (1900), „Schattenhalb"
(1904), „Helden des Alltags" (1905),
„Firnwind" (1906), „Die da kommen und gehen"
(1908), „Was das Leben zerbricht" (1912),
„Erzählungen aus den Bergen" (nuorisolle, 1912),
„Uraltes Lied" (1914), „Einmal muss wieder
Friede werden" (1916) ja kertomukset „Nacht"
(1917), „Das zweite Leben" (1918) ja „Lotte
Esslingers Wille und Weg" (1919).

♦Zander, J o n as G u s 1 a f Wilhelm, kuoli

1920.

Zandt [tsant], Karl Ludwig Wilhelm
von (1796-1857), saks. arkkitehti, opiskeli
Cas-selissa ja Pariisissa, toimi Hittorffin kanssa
yhdessä ja lähti tämän kanssa tutkimusmatkalle
Sisiliaan 1823. Julkaisivat yhdessä teokset
„Archi-tecture antique de la Sicile" (1825) sekä
„Archi-tecture moderne de la Sicile" (1835).
Työskenteli yleensä klassilliseen tyyliin, mutta
Wilhel-man huviliunau (1842-52) Stuttgartissa hän
rakensi siroimpann maurilaiseen tyyliin. U-o N.

Zenit-tykki ks. Ilmapuolustus, Täyd.

Zetterstedt [tsetterstct/, Johan Wilhelm
(1785-1874), ruots. hyönteistutkija, kasvitieteen
ja käytännöllisen talouden professori Luudin
yliopistossa. Z. teki useita hyönteistiet. matkoja
Ruotsin eri osiin. V. 1821 hän matkusti
Poh-jois-Lappiin, käyden Nordkapilla saakka, ja

1832 hän jälleen teki tutkimusmatkan
Keski-Lappiin. Hän on julkaissut, paitsi runollisia
matkakuvauksia Lapin retkistään, muutamia
huomattavia entoinologisia teoksia, m. m.
„Orthoptera Sueciæ" (1821), „Insecta lapponica" (1840)
ja „Diptera Scandinaviæ" (14 nid., 1842-60).

U. 8-a.

Zettler /tsetlar], Franz Xaver (1841-1919),
saks. lasimaalaaja, jatkoi v:sta 1870 „Institut
für Glasmalerei" nimellä Ludvik II: n
Münche-niin 1827 perustamaa lasimaalausliikettä, josta
sittemmin on tullut kaikkien myöhempäin
lasi-maalausinstituuttien mallilaitos. Ohjelmana oli
keskiaikaisen kirkollisen lasimaalaustekniikan
elvyttäminen ja oli menestys niin melkoinen, että
liike 40 v:n kuluessa oli ennättänyt valmistaa
12,532 ikkunaa, yksin Baieriin 4,338, loput
muualle Saksaan ja ulkomaille m. m.
Pohjois-Ameriikkaan. Liikkeen töistä mainittakoon
Re-gensburgin tuomiokirkon (1902-03, 1906-08),
Elsassin Miihlhausenin Stefaninkirkon (1907) ja
Münchenin Salvator-kirkon restaureeraukset ja
uutistyöt. Liike jatkuu vieläkin hänen poikiensa
Franzin ja Oskarin johdolla. Kordelinin
hautakappeliin Z:ltä B. Tuukkasen kartonkien
mukaan tilatut ikkunamaalaukset valmistuivat 1921
ensimäisenä tilauksena Suomeen. U-o N.

Zeuthen /tsoiton], Hieronymus Georg
(1839-1920), tansk. matemaatikko, tuli
matematiikan professoriksi Kööpenhaminan yliopistoon
1886, erosi virastaan 1910. Z. on kirjoittanut
suuren määrän tutkimuksia, joista ennen muita
on mainittava hänen matematiikan historiaa
käsittelevät julkaisunsa: „Kegelsnitslæren i
old-tiden" (Tanskan tiedeseuran „Skrifter", 6:s sarj.,
3:s nid.), „Forelæsninger over matematikkens
historie", joista on ilmestynyt „Oldtid og
mid-delalder" (1893) ja „16. ’ og 17. aarhundrede"
(1903). Hänen muut tieteelliset tutkimuksensa,
jotka käsittelevät käyriä ja pintoja sekä niiden
suhteita, ovat julkaistut m. m. seuraavissa
aikakauskirjoissa: „Tidskrift, for matematik", „Acta
mathematica", „Mathematische Annalen" ja
„Coinptes rendus". Kirjoittanut myös oppikirjat
„Lærebog i den analytiske plangeometris
begyn-delsesgrunde" (1867), „Forelæsning over
Jhydro-statik" (1893), „Bevægelseslære" (1896) ja
„Forelæsning over trekantskoordinater" (1898).

U. S:n.

Zigzag /zigza’gJ (ransk.), äkkinäisiä, teräviä
käänteitä tekevä viiva; z.-v i i v a, teräville
hampaille taitettu viiva, joka esiintyy m. m.
egyptiläisten seinämaalausten aaltotyylittelyssä,
sittemmin romaanilaisen tyylin kaariaukkoja nauhana
kiertävissä tai vaakasuorissa z.-friiseissä tyylin
luonteenomaisiiupana mittausopillisena ornament
tina. U-o N.

Zikkurat, babylonilais-assyrialaisten
temppelien yhteyteen tai erilliseksi rakennettu, parilli
seua tai yksikseen esiintyvä pengertorni (vrt.
Babelin torni, I Os.), jota ulkopuolitse
spiraaliutapaisesti latvaan saakka kiersi
portaiden asemesta nousutaso 1. ramppi (kuva ks. liite

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:31:30 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/11/0784.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free