Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Åggelbyn kunta - Åkerman, Harald Christian - *Åvik - *Äetsän tehtaat - *Ähtävä - Äidinmaito - *Äitiysvakuutus
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
15 3 fi
Agffelbyn kunta Äitiysvakuutus
o
A
Aggelbyn kunta ks. O u 1 11 n k y ) ii, Täyd.
Åkerman [6k-]} Harald Christian (s.
1809), suom. sotilas, upseeri Haminan
kadettikoulusta 1893, kornetti Suomen
rakuunaryk-mentissä 1893, luutnantti 189(5,
aliratsumes-tari 1901, eversti 1918, erosi kenraalimajurina
sam. v. Komennettu ratsastuksen opettajaksi
Suomen kadettikouluun 1896-1901. A. on
toiminut maanviljelijänä ja sittemmin liikemiehenä.
Osuusliike Laborin pääjohtaja vista 1914, sotilas-
komitean jäsen 1915-18; senaattori 1917.
Vapaussodan aikana A. toimi yhteysupseerina Vaasan
hallituksen ja kenraali Mannerheimin päämajan
välillä.
’"Åvik. Kartanon perusti 1745 tirehtööri
Jacob Reinhold de Pont (k. 1788), joka myös
perusti tilalle lasitehtaan 1748. Myöhemmin
joutui kartano Gadolin-suvulle; ensimäinen tätä
sukua oleva omistaja oli luutnantti Wilhelm
Gado-lin (s. 1783). K. J. V.
• •
A
"’Äetsän tehtaat. Tehtaiden alueella toimii
valtion lohen- ja siianmädin hautomo
Kokemäenjokea varten (per. 1907). K. J. V.
*Ähtävä. 2,751 as. (1919). Kirkon
kaksiosaisen alttaritaulun „Ristiinnaulitseminen" ja
,,P. Ehtoollinen" on maalannut G. E. Hedman
1816. K. J. V.
Äidinmaito eroaa kokoomukseltaan suuresti
muista eläinkunnassa tavattavista ja tarkemmin
tutkituista maitolajeista. Tämii on sopusoinnussa
sen kanssa, että ihmislapsi kasvaa hitaammin
kuin useimpien eläinten poikaset. Luuston
rakentamiseen ei lapsi tarvitse niin suuria
suolamääriä eikä lihasten kasvamiseen niin runsaasti
munanvalkuaisaineita, kuin mitä eläinten
nopeasti kasvavat poikaset saavat emojensa
maidosta. Allaolevassa taulukossa nähdään
muutamien maitolajien kokoomusi
Äidinmaito "Lehmän-
Vuoben-o/o maito °/o maito0/0
Vettä ........................87 88 87
Kuiva-ainetta............13 12 13
Palamislämpö
(kaloreja 1 l:ssa,
ravintoarvo) ........................650—750 650—750 —
Munanvalkuaisaineita l,o—1,5 3,o—4,o 3,s
Kaseiinia ....................0,<j — 1 ,o 3.o 3,8
Laktalbumiinia ja lak-
toglobuliinia............0,6 0,3 1,2
Maitosokeria................7, o 4, o—1,5 4,4
Rasvaa....................4, o 3, o—4, n 4,o
Kokonaistuhkamäärä 0, j 4—0,2 8 0,7 0,8
Kalsiumoksidia .... 0,03 0,2 0,2
Fosforihappoa............0,05 0,24 (>,28
Rautaoksidia ............O.ouos O.ooi 0,003
Klooria........................O.o-i 3 0, x 0,i
Milloin lehmä nmaitoa 011 käytettävä
lapsen-maitona, 011 se vedellä tai kauraliernellä
miedonnettava, niin että seoksen suolan- ja
mu-nanvalkuaisenpitoisuus tulee ensi aluksi
suunnilleen jokseenkin samaksi kuin äissa.
Lehmiin-maito ei kuitenkaan missään suhteessa voi
täydelleen pienen lapsen ruokana vastata ä:oa. A in
määrä vaihtelee eri yksilöillä paljon, nousten
joskus 3-4 haankin päivässä, jos sama äiti
imettää useampia lapsia. Am väri 011 sinertiivän-
valkoista. lehmänmaitoon verrattuna se näyttää
hyvin vetiseltä; vain ensi päivinä synnytyksen
jälkeen erittynyt ä. on vaaleankeltaista, riippuen
sen suuremmasta rasvanpitoisuudesta ja siinä
runsaasti esiintyvistä valkoisia verisoluja
muistuttavista n. s. kolostrumisoluista. A. Y.
* Äitiysvakuutus. Ne maat, jotka ovat säätä
neet pakollisen sairausvakuutuksen, ovat yleensä
sitä koskevaan lakiin sisällyttäneet määräyksiä
avustuksien antamisesta kassan naispuolisille
osakkaille synnytystapauksissa. Näistä avustuk
sista tulevat siis osallisiksi melkein yksinomaan
palkkatyössä olevat naiset. Kuitenkin annetaan
muutamien maiden sairausvakuutuslakien
mukaan avustusta myöskin vakuutetun vaimolle,
vaikka hän ei itse kuuluisikaan vakuutettuihin,
muutamissa tapauksissa vakuutetun kodissa
asuvalle tyttärelle. Koska äitiysavustus täten on
asetettu sairausvakuutuksen yhteyteen, on
päivää kohti annettava avustus, n. s. äitiysraha,
tavallisesti ylitä suuri kuin päivittäinen
sairaus-raha. Avustusaika 011 eri maissa 4-10 viikkoa,
josta 4-6 viikkoa synnytyksen jälkeen. Joskus
annetaan senkin jälkeen imettämisrahaa äidille,
joka itse imettää lastaan.
Vain Italiassa on säädetty
sairausvakuutuksesta erillään oleva, osaksi pakollinen il.
Äitiyshuollon muodossa, siis vakuutusmaksuja
vaatimatta, annetaan Austraalian valtioliitossa (laki
viita 1912) avustusta synnyttäjälle, joka ei kuulu
alkuasukkaisiin, sekä Ranskassa varattomalle
synnyttäjälle (laki viita 1913 ja 1917).
Saksassa ovat äita koskevan lain (viita 1919)
alaisina sairausvakuutusvelvollinen nainen, vakuu
tusvelvollisen miehen vaimo, tyttäret, otto- ja
kasvattityttäret, mikäli asuvat vakuutetun luona,
sekä myöskin sairausvakuutusvelvollisuuden
uiko-puolella oleva naiucn, jonka vuositulo ei kohoa
määrättyyn rajaan. Sairausvakuutettujeu osalle
tulevista avustuksista vastaa sairauskassa.
Vakuutetun perheen jäsenille tulevista avustuksista
maksaa sairauskassa toisen puolen ja valtio
toisen. Muiden sairauskassaan kuulumattomien
avustukset kustantaa valtio yksin. Siten toimii
Saksan ä. osaksi kansalaishuollou periaatteiden
pohjalla. Avustukset ovat 1 1) kertakaikkinen
avustus; 2) päivittäinen äitiysraha 10 viikon
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
