Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - *Äitiysvakuutus - Äkämäsääsket - Äyräpää - *Äänekoski - *Äänestys
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1537
Äk
äm äs ääsket—Ä änestys
1 öii.S
aikana, joista ainakin 6 viikkoa synnytyksen jäi
keen; 3) avustus kätilö- ja lääkärinkustannuksia
varten; sekä 4) imettämisraha 12 viikon aikana.
Englannissa (laki v:lta 1011) antaa sairauskassa
kertakaikkisen avustuksen sairauden varalta
vakuutetulle synnyttäjälle.
Niistä kansainvälisten sopimusten ehdotuksista,
jotka Washingtonissa 1919 pidetty
kansainvälisen työjärjestön konferenssi laati, koski yksi
naisen pitämistä työssä lähiaikana ennen
lapsen synnyttämistä ja sen jälkeen. Konferenssi
ehdotti, että yksityisessä tai yleisessä
teollisuus-tai kauppa-ammatissa taikka siihen kuuluvassa
työssä, paitsi yrityksissä, joissa ainoastaan
samaan perheeseen kuuluvat henkilöt
työskentelevät, nainen a) älköön tehkö työtä kuuden
ensimäisen viikon aikana synnytyksen jälkeen;
h) olkoon oikeutettu jättämään työnsä näytetty ään
lääkärintodistuksen, joka osoittaa, että synnytys
luultavasti tulee tapahtumaan kuuden viikon
kuluessa; sekä c) olkoon oikeutettu, ollessaan edellä
mainituista syistä poissa työstään, saamaan joko
yleisistä varoista tai vakuutusjärjestelmän
perustuksella korvausta, joka riittää sekä hänen
itsensä että lapsen täydelliseen ja terveyden
vaatimuksia vastaavaan ylläpitoon, jota paitsi hän on
oikeutettu saamaan maksutonta lääkärin tai
kätilön hoitoa. Vain aniharva valtio on vielä
ratifioinut tämän sopimusehdotuksen, joka
toteutettuna aiheuttaisi laajan ä:n. — Suomessa
kieltävät suojeluslainsäädännön määräykset
pitämästä naista erinäisissä töissä 4 viikon aikana
synnytyksen jälkeen, mutta ä:n puuttuessa hän
ei saa silloin mitään korvausta kadottamastaan
työtulosta. O. H-n.
Äkämäsääsket (Cccidomyidæ), kaksisiipisten
lahkoon kuuluva hyönteisheimo, jonka edustajat
ovat hyvin pieniä, harvoin yli 5 mm:n,
tavallisesti vain parin mm:n suuruisia, tavallisen
sääs-ken kaltaisia. Toukat pitkänomaisia, valkoisia,
keltaisia tai punaisia, vatsapuolella useimmiten
kolmannen takaruumiin renkaan kohdalla
omituinen hankomainen elin, spatula. Useimmat
Ukämäsääskitoukat, jotka elävät, kasviravinnolla,
synnyttävät äkämiä, aniharvat syövät
eläinra-vintoa. Äkämänsynnyttäjäsuvut ovat usein sido
tut määrättyihin kasviheimoihin, jopa sukuihin.
Akämissä voi asustaa itsQ synnyttäjien parissa
lisäksi toisiakin lajeja n. s. vuokralaisina.
Useiden ä:n, esim. herneen äkämäsääsken
toukat, voivat tehdä S-10 cm: n pituisia
hyppäyksiä kiertymällä kaarelle ja sitten äkkiä
ojentautumalla. Ä:n joukossa on erinäisiä varsin
huomattavia tuholajeja, joista kuuluisimmat ovat
eräät viljan viholliset: ohrasääski eli
h e s s i 1 ä i s k ä r p ä n e n ( Cecidomyia 1.
Maye-tiola destructor) ja v e h n ä s ä ä s k i (Contarinia
tritici). Herneenpaloissa esiintyy meilläkin
välistä herneen äkämäsääski (C. pisi);
päärynöissä tekee laajalti tuhoaan p ä ä r y n ii n
ä k ä m ä s ä ä s k i (C. pyrivora), apilan kukkia
turmelee Dasyneura leguminicola,
alopekuu-rilla esiintyy nurmipuntarpään ä k ä m
ä-s iläski (Oligotrophus alopccuri), joka
turmelee siemenet aiheuttaen alopekuurin
siemenviljelykselle melkoisia tappioita. W. M. L.
*Ätsäri. 7,616 as. (1919). Kirkon
alttaritaulu „Jeesuksen vuorisaarna’’ on V. Sjöströmin
maalaama 1907.
Täyd. 49* Painettu »o/6 22.
Äyräpää, rautatieasema, ent. G ai i t s i 11 a
(ks. t. II Os. ja Täyd.).
*Äänekoski. 6,303 as. (1919). Kirkon alt
taritaUlun „Kristuksen taivaaseen astuminen" 011
maalannut Alexandra Såltin 1911.
*Äänestys on kahta päälajia:
kollegiaalinen ä. 1. voteeraus tahi
parlamen-t a arinen ä. (jota jälkimäistäkin monesti
nimitetään „voteeraukseksi"). Edellisellä tarkoite
taan sellaista ä:tä, jossa jokainen asian käsitte
lyyn osaaottava lausuu mielipiteensä
perustellussa lausunnossa I. vootumissa. Täi
laista äänestystapaa on yleisen lain
Oikeudenkäymiskaaren 23:nnen luvun mukaan käytettävä
kaikissa tuomioistuimissa; sitä käytetään myös
kollegiaalisissa virastoissa, joiden tulee noudattaa
Oikeudenkäymiskaaren määräyksiä, useasti myös
vapaaehtoisesti erinäisissä lautakunnissa. Ä.
tuomioistuimissa ja virastoissa tapahtuu siinä
järjestyksessä, että virkaiältään nuorin (tai myös
asian esittelijä, joka on kollegiumin jäsen) ensinnä
lausuu mielensä, tämän jälkeen ä. jatkuu nuorim
masta vanhempaan, ja puheenjohtaja antaa ää
nensä viimeksi. Kollegiaalisesta ä:stä on
säädetty, että lausunnon 1. vootumin tulee perustua
lnkiin ja selviin syihin, sekä ettei
myöhemmin äänestävän pidä tarpeettomasti uudistaa sitä,
mitä aikaisemmin on sanottu, minkä vuoksi 011
varsin yleistä, että myöhemmin äänestävä
yksinkertaisesti yhtyy aikaisemmin annettuun lausun
toon tai sen lopputulokseen. Jos joku 011 ennen
äänestykseen ryhtymistä ehdottanut sellaista
toimenpidettä, joka keskeyttäisi asian asiallisen
käsittelyn (11. s. interlokutoriotoimenpidettä), esim.
pöydällepanoa tai lausunnon hankkimista
lisäselvityksen aikaansaamiseksi, on tästä
äänestettävä, ennenkuin itse pääasiasta äänestetään.
Jos joku lausunnossaan, ä:n pääasiasta
aljet-tua, 011 äänestänyt interlokutoriotoimenpidettä,
katsotaan aikaisemmin äänestäneiden antaneen
äänensä asian välittömän ratkaisun puolesta ja
interlokutoriotoimenpidettä vastaan, mutta
kaikkien myöhemmin äänestävien tulee antaa äänensä
ainoastaan interlokutoriotoimenpiteestä. Jos
täten interlokutoriotoimenpide ei tule
hyväksytyksi, tulee keskeytyneen asiallisen ä:n
uudelleen jatkua. Jos joku kollegiumin jäsenistä
ä: 11 aljettua pyytää mietintöä ikaa (pyytää
asiakirjat luokseen), 011 hänellä oikeus se
saada, ei kuitenkaan pitemmäksi kuin neljän
päivän ajaksi; tällöin ä. keskeytyy ja 011 jatkettava
siitä, mihin se keskeytyi. Eräissä tapauksissa,
milloin ei ole päätöksenvoipaa määrää saapuvilla
tai muutenkin erinäisten säännösten mukaan, on
poissaolevien mielipidettä kysyttävä (11. s. k o
m-111 u n i k a t s i o n i 1. t i e d o i t u s) ja näiden
äänet otettava lukuun ä:n tulosta laskettaessa.
Päätökseksi tulee sen kollegiumin jäsenen lausunto
perusteluineeii, johon useimmat kollegiumin
jäsenet ovat yhtyneet. Jos äänet käyvät tasan, 011
se lausunto, johon puheenjohtaja („ylimäinen
oikeudessa") on yhtynyt, katsottava kollegiumin
päätökseksi, mutta rikosasioissa niiden mieli,
jotka vapauttavat, taikka se, mikä 011 lievin.
Kihlakunnanoikeudessa voittaa aina
puheenjohtajan mielipide, ellei koko lautakunta ole
yksimielinen häntä vastaan. Usein tapahtuu kuitenkin,
että ä:ssä on esitetty useampia kuin kaksi
mielipidettä tai että lausunnot on annettu eri perus-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
