Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Conseil général ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
7
Constable—1
Constantine
8
Englannin poliisilaitoksen uudelle kannalle.
Yhä edelleen voidaan kuitenkin tarpeen tullen
vakinaisen poliisin avuksi entiseen tapaan
kansalaisten joukosta kutsua n. s. special
constable s. — Chief constable on
kreivikunnan tai kreivikuntaoikeudella
varustetun kaupungin poliisipäällikkö. Alimpien
poliisikonstaapelien nimenä on petty
constable.
Constable [kanstaU], Jolin (1776-1837), engl.
taidemaalari, nykyaikaisen ulkoilmamaalauksen
ja tunnelmamaiseman varsinainen perustaja.
Aluksi hän sai vaikutusta alankomaalaisilta
maisemamaalareilta, sittemmin maanmieheltään
Gainsborough’lta, mutta vuosisadan vaihteessa
pääsee hänen taiteessaan uusi, itsenäinen
käsitystapa vallalle. Hän keksii uusia taidearvoja:
ilman, valon ja värien vaikutukset maisemassa
ja niiden merkityksen katsojan tunnelmaan
nähden. Hän esittää kotiseutunsa Hampsteadin
peltoja ja metsiä levein, voimakkain vedoin
yksinomaan kokonaisuutta ja sen vaikutusta
silmälläpitäen vaaleissa, raittiissa väreissä, välittämättä
sovinnaisuuden säännöistä ja seuraten vain omaa
yksilöllistä luonnonkäsitystään. Englannissa ei
hänen taiteensa saanut aluksi mitään
tunnustusta; vasta sitten kun hän 1825 asetti Pariisin
salonkiin näytteille teoksiaan ja nämä siellä
herättivät mitä suurinta huomiota, alkoivat hänen
maanmiestensäkin silmät avautua. Hänen
kuolemansa jälkeen on hänen suuri merkityksensä
kumminkin vasta täysin selvinnyt. Englanti sai
C:n tauluissa kansallisen maisemamaalauksen ja
ranskalaisen tunnelmataiteen (,,le paysage
inti-me"n), ja nykyaikaisen impressionismin
syntymiseen ne antoivat ensimäisen sysäyksen. —
Parhaat C:n tauluista ovat Lontoon museoissa.
[Broek-Arnold, ..Gainsborough and C." (1881) ;
A. B. Chamberlain, „Constable" (1903) ja S.
Henderson, ..Constable" (1905).] F. L.
Constans, Rooman keisareita. ks. K o
n-s t a n s.
Constans [kostu’], Jean Antoine
Ernest (s. 1833), ransk. valtiomies, ryhtyi,
epäonnistuttuaan teollisuudenharjoittajana
Espanjassa, opiskelemaan lakitiedettä ja tuli lakit,
tohtoriksi sekä sitten professoriksi. Innokkaana
tasavaltalaisena hänet 1876 valittiin
edustaja-kamariin, jossa hankki itselleen huomatun
aseman, varsinkin kulunkiarviovaliokunnassa. V.
1880 hän tuli sisäministeriksi Freycinefn
kabinettiin ja ajoi läpi jesuiittoja ja
laillistamattomia kongregatsioneja vastaan tehdyt maalisk.
29 p:n päätökset; ministerinä hän pysyi Ferryn
kabinetin kukistumiseen asti (marrask. 1881).
V. 1886 C. nimitettiin Ranskan lähettilääksi
Kiinaan ja seur. v. Indokiinaan
kenraalikuvernööriksi, jossa toimessa hänen onnistui
vakaannuttaa Ranskan valta-asemaa; edustajakamarissa
ja hallituksessa olevain vastustajainsa
vaikutuksesta hänen täytyi kuitenkin erota jo 1888.
Helmik. 1889 hän jälleen tuli sisäministeriksi.
Erikoisesti hän nyt teki itsensä huomatuksi
tarmokkaalla esiintymisellään Boulanger’ta ja tämän
kannattajia vastaan. Saatuaan ensin
viekkaudella tämän pakenemaan maasta sekä
tuomituksi, hän voimakkaasti toimimalla sai vaaleissa
edustajakamariin lujan tasavaltalaisen
enemmistön ja boulangistit perin pohjin kukistetuiksi.
C., joka 1889 valittiin senaattoriksi, oli parin
viikon väliaikaa lukuunottamatta
sisäministerinä v:een 1892, jonka jälkeen C. pysyi
politiikasta syrjemmässä, ollen kuitenkin edelleen
jäsenenä senaatissa, johon hänet 1897 valittiin
uudelleen. Vv. 1899-1909 C. oli lähettiläänä
Konstantinopolissa. K. B:dt.
Constant [kosta’], Jean Joseph
Benja-mi n (1845-1902), ransk. taidemaalari, Cabanelin
oppilas, esiintyi ensi kerran salongissa 1869
taululla ,,Hamlet ja kuningas". Tehtyään
matkan Espanjaan ja Pohjois-Afrikkaan hän alkoi
herättää huomiota tavattoman värikkäillä ja
loistavasti maalatuilla tauluillaan, joiden aiheet
oli saatu joko itämaiden kirjavasta
kansanelämästä tai historiasta. Sellaisia olivat m. m.
./Maurilaisia teurastajia Tanger’ssa" (1873),
,,Marokkolaisia haareminaisia" (1875),
,,Muhammed II:n tulo Konstantinopoliin 1453" (1876),
sekä tavattoman suuri maalaus „Paavi Urban II
tulee Toulouseen saarnaamaan ensimäistä
ristiretkeä" (maailmannäyttelyssä 1900). Lisäksi C.
on tehnyt dekoratiivisia maalauksia Sorbonnea
ja Pariisin Hotel de viileä varten sekä eteviä
muotokuvia, m. m. paavi Leo XIII:n ja
Englannin kuningattaren Viktorian kuvat. F. L.
Constanta ks. Konstantsa.
Constant de Rebecque [köstä da rele’k],
Benjamin (1767-1830), kuuluisa ransk.
poliittinen kirjailija, vv.
1799-1802 tribunaatin
jäsen, 1815
Napoleonin nimittämä
valtioneuvos, 1819
vapaamielisen eduskun-nau jäsen. Hänen
pääteoksensa ovat:
..Cours de politique
constitutionnelle
(1817-20, 4 nid.),
..Mémoires sur les
centjours" (1822),
„De la religion
con-sidérée dans sa
source, ses formes et
ses développements"
(1824-30, 5 nid.). C.
on lisäksi kirjoittanut
romaanin ..Adolphe" (1816), joka on n. s.
tunnus-tusromaaneja, jonka sankari on tasapainoa
saavuttamaton, ristiriitainen henkilö. [Melegari,
..Journal intime de B. C." (1894).] J. H-l.
Constantia, viiniviljelysalue Etelä-Afrikassa
Kap-siirtokunnassa, Kapkaupungin eteläpuolella
(vrt. K a p v i i n i t).
Constantine [köståti’nj. 1. Algerian itäisin
departementti, 87,434 km2, 2,043,379 as. (1906)
1. 23 kmMlä; n. 159,000 eurooppalaista. C.
käsittää Algerian vähimmin vuorisen ja
terveellisim-män osan. Se on hyvin viljeltyä; paljon
viinitarhoja. Kaivoksista saadaan lyijyä, kuparia,
elohopeata, rautaa ja antimonia. Sen lisäksi
louhitaan kipsiä, marmoria ja kalkkia. —
2. C:n departementin samanniminen pääkaupunki,
58,435 as. (1906), sijaitsee 600 m yi. merenp.,
korkealla, kolmelta puolen Roumel-joen
ympäröimällä, jyrkällä kallionhuipulla. Kaupungissa
on monta moskeiaa ja kirkkoa, piispanistuin,
arabialaisia ja ransk. kouluja, synagoga y. m.
Benjamin Constant.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
