- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
19-20

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Coorg ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

19

Coquimbo—Cordeliers

20

Coquimbo [Jcoki’mbo], Keski-Chilen provinssi,
34,880 km2, 200,423 as. (1905). Malmirikas,
varsinkin kupari- ja mangaanimalmeja. Harjoittaa
tuottavaa maan- ja hedelmänviljelystä.
Pääkaupunki La Serena C. nimisine
satamakaupunkei-neen. (W. S-m.J

Cor (lat.), sydän. C. adiposum,
rasva-sydän. M. O-B.

Cora, Guido (s. 1851), it. maantieteilijä,
v:sta 1882 maantieteen professori
syntymäkau-pungissaan Torinossa sekä v:sta 1898 Roomassa.
„Cosmos" nimisen’ maantiet, aikakauskirjan
perustaja (1873). Matkustellut Välimerenmaissa
(Epeiroksessa ja Pohjois-Afrikassa) ;
kirjoittanut maantiet, teoksia: pääteokset „Ricerche
storiche e archeologic-he sul sito d’Auaris" ja
selonteko Italian Uuden Guinean retkikunnasta.
Julkaissut v:sta 1884 „Annuario geographico"
nimistä maantiet,
vuosikirjaa. Sitäpaitsi C. on
julkaissut useita fyysillis-maantiet.
karttoja.

Coracias ks. Sininärhi.

Coracoideum ks.
Korppi-1 u u.

Corallineæ,
kalkki-levät. ks. Punalevät.

Coralliorrhiza innata,

harajuuri,
kämmekkäis-ten heimoon kuuluva, matala,
vihreähkön keltainen,
lehdetön yrtti. Vaaleankeltaiset
kukat harvassa tertussa,
juurakko korallimaisesti
haaroittunut. Kosteissa
metsissä yli koko maan; ei
varsin yleinen.

Corallium, puna- 1. j a 1 o k o r a 11 i.
K o r a 1 1 i e 1 ä i m e t.

Corander. 1. Henrik Konstantin C.
(K o r a n d e r, Koranteri) (1814-78), suom.
kielitieteilijä; synt. Mikkelissä; pappi ja fil.
toht. Toimi v:sta 1843 opettajana enimmäkseen
Viipurissa, sai (1860) nimityksen suomen kielen
dosentiksi yliopistoon, mutta jäi kouluvirkaansa,
kunnes 1867 tuli kirkkoherraksi Antreaan.
Hänen 1859 julkaisemansa ..Suomalaisten
Nimukka-ja Lausukka- (eli Tehdikkö-) sanojen
jakautumisesta, taivutuksen suhteen" on ensimäinen
suomenkielinen dosenttiväitöskirja. C:n muista
kielitieteellisistä teoksista mainittakoon:
„Suo-malajnen Kieli-Oppi, Kowlujen tarpe’eksi.
En-simmäjnen Osa" (1845), vähäpätöinen julkaisu,
jolle kuitenkin tulee ensimäisen suomenkielisen
kieliopin-esityksen kunnia, sekä „Praktisk
läro-bok i finska språket" (1866), jota ei sitäkään
voi pitää onnistuneena. C. toimitti v. 1856
veljensä kanssa „Sanan-Lennätintä"; myös
„Ota-vassa" hänellä on runsaasti kirjoituksia, m. m.
suomenkielen oikeinkirjoitusta ja käyttöä
koskevia.

2. Aksel Gabriel C. (Koranter)
(1827-77), suomen kielen viljelijä, edellisen veli;
synt. Mikkelissä; fil. maist.; oli pari vuotta
opettajana Helsingissä ja sitten (1852-74) lehtorina
Viipurissa. Hänen julkaisemansa ..Kertoelma
Suur-Savosta eli Mikkelistä" (1848) on
ensimäinen suomenkielinen pitäjänkertomus. C:n suomen
kielen lauseoppi (..Utkast tili finsk satslära"

Coralliorrhiza innata.

ks.

1861, lisätty painos 1865) sisältää alaltaan koko
joukon uutta, mutta ei esityksen selvyydessä
vedä vertoja edeltäjälleen Yrjö Koskisen
lauseopille. C. on työskennellyt myös
sanomalehti-miehenä. toimittaen Viipurissa
,,Sanan-Lenuä-tintä" (1856-8) sekä „Otavaa" (1862-3).
Viipurin Suomalaisen kirjallisuuden seuran
sihteerinä hän oli 1857-75. A. E.

Corchorus ks. Juutti.

Corcyra
y’-J, Korfun saaren ja kaupungin
lat. nimi.

Corda (it.), soittimen kieli; una c. (= yhdellä
kielellä) tarkoittaa pianonsoitossa n. s. [-piano-pedaalin käyttämistä (ks. Pedaali). I. K.

Corda, K a r 1 August Joseph (1809-49),
itävalt. siententutkija ja kasvipaleontologi.
Teoksia: „Icones fungorum hueusque cognitorum"
(1837-54) ; „Prachtflora europäischer
Schimmel-bildungen" (1839) ; „Beiträge zur Flora der
Vor-vvelt" (1845).

Cordaites, paleont., paljassiemenisiin kuuluva
muinaismaailman kasvisuku, joka esiintyy
devo-nisesta permiseen
muodostumaan, mutta runsaimmin
ylemmässä hiilimuodostumassa.
Hoikkarunkoisia, 30-40 m
korkuisia ylhäällä latvukseksi
haaroittuvia puita.
Lehti-asento hajallinen, lehdet
tasa-soukkia tai pyöreämäisiä,
joskus liuskaisia, 1 m:iin pitkiä
ja 20 cm:iin leveitä,
ruodittomia ja silposuonisia,
muistuttaen Draccevan lehtiä. Kukat
tertuissa tai tähkissä,
yksi-kotisia. C. muistuttivat sekä
havupuita että käpypalmuja,
mutta erosivat näistä monessa tärkeässä
suhteessa.

Corday d’Armans [-dë’ darmà’], Marie
Anne Charlotte (1768-93), Marat’n
murhaaja, syntyi Caen’in
lähellä aatelissuvusta,
kaunis ja
ihanteellinen tyttö, päätti
Ranskan
vapauttamiseksi hirmuhallituksen sorrosta murhata
Marat’n, joka
lehdes-sään „Ami du peuple"
kiihotti veritöihin.
C. oli saanut
vaikutusta girondisteilta,
mutta murhaan ei
kukaan ollut häntä
kehoittanut.
Päätöksensä C. pani toimeen
13 p. heinäk. 1793
Pariisissa, jonne oli
salaa lähtenyt. Sanoen muka tahtovansa ilmaista
salaliittoliankkeen C. pääsi Marat’n puheille, joka
paraikaa istui kylpyammeessa, ja pisti tikarin
hänen sydämeensä. Seuraavassa tutkinnossa C.
osoitti suurta lujuutta ja mielenmalttia; pysyi
viimeiseen saakka vakuutettuna tekonsa
oikeudesta ja nousi iloisena mestauslavalle saman
kuun 17 p. O. R.

Cordeliers [kordoljè’] (ransk., = „köysivyön
käyttäjät"), kordelieerit; niin nimitettiin Rans-

Cordaites.

Charlotte Corday.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0024.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free