- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
21-22

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Cordier ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

21

Cordier

Cördoba

22

kassa usein pukunsa mukaan
fransiskaanimunk-keja. Ranskan vallankumouksen aikana tämä
nimitys tarkoittaa erästä valtiollista ryhmää
(perustettu 1790), joka piti kokouksiaan
muutamassa fransiskaaniluostarissa
(,,kordelieeri-klubi"). Sen johtajia olivat Danton, C.
Des-inoulins, Marat, Ilébert y. m. Kiilikoisen
radikaalisena ja alempain kansankerrosten tukemana
C. ryhmä oli ensin jakobiineihin liittyneenä,
mutta riitaantui sitten heidän kanssansa.
Maaliskuussa 1794 Robespierre kukisti sen ja
mestautti sen päämiehet. G. R.

Cordier [lcordiè’], Henri Joseph
Charles (1827-1905), ransk. kuvanveistäjä, Ruden
oppilas. Sai valtion matkarahan tutkiakseen
erilaisia vieraita ihmisrotuja Afrikassa ja
Itä-Aasiassa ja matkan tuloksena oli joukko
yksityisiä veistokuvia ja ryhmiä, esim.
,,Afrikkalainen Venus", ,,Kreikkalainen palikaari",
,,Algerialainen juutalaisnainen", „Arabialainen sheikki"
y. m. Saadakseen enemmän elävyyttä
veistoksiinsa hän käytti niihin erivärisiä aineksia:
metalleja, kivilajeja ja emaljia. C. on
muovaillut myöskin muotokuvia — keisarinna Eugénien,
kenraali Boulanger’n — ja allegorisia ja
mytologisia veistokuvia. F. L.

Cordier [kordic’], Henri (s. 1849),
ransk.-amer. tiedemies, joka useissa kirjoituksissa on
käsitellyt Kiinan ja etäisimpien itämaitten
suhdetta Eurooppaan. K. T-t.

Cordieriitti ks. Kordieriitti.

Cordilleras de los Andes [kordilje’rasJ, K o
r-d i 1 1 i e e r i t (ks. t.) 1. A n d e s-v u o r e t.

Cördoba (Cordova). 1. Espanjan provinssi
Andalusian maakunnassa. 13,727 km2, 495,150 as.
(1907) 1. 36 km2:llä. Suurimman, pohjoisimman
osan, pääjoen Guadalquivirin pohjoispuolella,
täyttävät Sierra Morena ja Los Pedrochesin
ylä-tasanko. Joen eteläpuolella on hedelmällistä
alankomaata, Campina de C. Ilmanala on kuuma
ja kuiva. Maanviljelys on tärkeä ja melkoinen.
Täällä ovat Espanjan suurimmat
öljypuuistu-tukset. Vuorityö tuottaa pohjoisessa kivihiiltä,
rautaa lyijyä ja vaskea. Teollisuus vähäpätöinen.
Pääkaupunki C. (ks. t.). — 2. Argentiinan
liittotasavallan provinssi maan keskiosassa, 161,036
km®, 507,639 as. (1906) 1. 3 km2:llä. Maa on
osaksi tasankoa algarrobo-metsineen,
suola-aroi-neen ja -järvineen (pohjoisessa), ja puuttomine
pampas-tasankoineen (etelässä). Länsiosan
täyttää Sierra de C.-vuoristo. Tämän muodostavat
3 yhdensuuntaista, aina 2.000-2,500 m:iin
ko-hoavata, vanhoista vuorilajeista muodostunutta
vuorijonoa, joista saadaan kultaa, lyijyä ja
vaskea, mutta vuorityö on vielä alhaisella
kannalla. Korkeammalla vuoristossa on hyviä
laitumia. Kotieläiminä hoidetaan siellä lampaita,
nautakarjaa, hevosia ja muuleja. Alavammilla
paikoilla on vuohenhoito tärkein. Maanviljelystä
harjoitetaan tasangolla keinotekoisen kastelun
avulla ; se tuottaa luserni-heinää, maissia ja
vehnää. Suolansaanti on runsas. Teollisuustuotteista
mainittakoon jauhot, sementti ja tiilikivet. —
Maan kautta kulkee monta rautatielinjaa
tasavallan tärkeimpiin kauppakeskuksiin.
Pääkaupunki C. (ks. t.). Suuria siirtoloita. Hallitusta
johtavat kuvernööri, varakuvernööri, senaatti ja
edustajakamari; 25 departementtia. B-m.

Cordoba (Cordova). 1. Espanjan saman-

nimisen provinssin pääkaupunki
Guadalquivir-joen ja Madrid-Sevillan radan varrella, n. 50,1U0
as. C. on vielä suuressa määrin säilyttänyt
muinaisen maurilaisen ulkomuotonsa. Se on torneilla
varustettujen vanhojen muurien ympäröimä ja
nykyään Espanjan eniten rappiolla olevia
kaupunkeja. Uusia etukaupunkeja lukuunottamatta
on C:lla kapeat, käyrät kadut, joita vanhat,
vähäpätöiset ja sortumaisillaan olevat, kurjat
talot reunustavat. C:n muinaista loistoa
muistuttavat enää vain vanha ja kuuluisa, ulkoapäin
yksinkertainen, mutta sisältä loistava ja
rikkaasti koristeltu
mos-keia vv:lta 786-990,
joka 1238 muutettiin
kristityksi kirkoksi
hävittämällä paljon
sen alkuperäisestä
tyylistä; maurilainen
palatsi puistoineen,
n. s. Alkazar-linna,
kalifien
kylpylaitokset, korkea
Guadalquivirin silta ja
linnoitus. Uudemmalta
ajalta siellä on useita
kirkkoja,
piispanlinna. härkätaistelu-paikka, teattereja,
seminaari ja
akatemia, käytännöllisiä
kouluja, museo sekä
kirjasto. Vegalla
(ks. t.) harjoitetaan
taistelusonnien- ja
hevossiitosta. Muinoin
kuuluisa teollisuus
(esim. nalikatavarateollisuus) ja kauppa ovat
rappeutuneet. — C. on foinikialaisten perustama
Karta Tuba (,,suuri kaupunki").
Roomalais-aikana, v:lta 152 e. Kr. sen nimenä oli Corduba.
Tällöin se oli kukoistava siirtokunta ja
niemimaan tärkeimpiä kaupunkeja. Se on Seneeain ja
Lucanuksen sekä Averroësin syntymäkaupunki.
V. 571 C. joutui länsigoottien, 711 arabialaisten
valtaan (vrt. Tarik). Abdarrahmàn teki siitä
755 perustamansa Umaijadien kalifikunnan
pääkaupungin, josta ajasta kaupungin loistoaika
alkaa. 10:nnellä vuosis. se oli loistavimmillaan

Cordovan suuren moskeian sisusta.

Arabialaiset muurinrauniot
Cordovassa.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0025.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free