Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Coriolanus ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
25 Coriolanus
koon »Teurastamo", ,,Bakkanttikulkue",
kaksiosainen „Elämä" ja ,,Härkä". C. on maalannut
myöskin joukon muotokuvia. F. L.
Coriolanus [•&■], Gnæus Marcius,
mui-naisroomal. ylimys, saanut lisänimensä 494 e. Kr.
valloittamastaan volskien Corioli nimisestä
kaupungista. Nälänhädän aikana C. koetti
plebei-jeiltä riistää heidän vähää ennen saamansa
tri-buunivallan, joutui sen johdosta syytteeseen sekä
oli pakoitettu lähtemään volskien maahan.
Volskien sotajoukolla C. kauan uhkasi Eoomaa,
mutta taipui lopuksi äitinsä Veturian ja
vaimonsa Volumman rukouksista siirtymään pois.
Tärinäin mukaan hän joko sai surmansa sen
johdosta tahi eli vanhuuteen saakka maanpaossa.
C:n tarinaa Shakespeare on käsitellyt
samannimisessä näytelmässään. K. J. H.
Corium (lat.), verinahka, ks. Iho.
Cork [kök], 1. Kreivikunta Irlannissa
Mun-sterin provinssissa, 7,485 km2, 328,489 as. (1901),
suurin osa katolilaisia. Maa lännessä vuorista,
idässä lakeata ja hedelmällistä. Laajoja
laitumia, karjanhoito melkoinen. Samoin kalastus
rannikolla. C:ssa on rautaa, kuparia ja
kivihiiltä, mutta teollisuus on vähäpätöinen:
pääasiallisesti puuvillakehruutehtaita,
laivanveistä-möitä ja konetehtaita. Kreivikunta lähettää
yhdessä C:n kaupungin (ks. alemp.) kanssa 9
edustajaa parlamenttiin. — 2. Samannimisen
kreivikunnan pääkaupunki, sijaitsee Lee-joen
varrella lähellä sen suuta C. H a r b o u r
nimisessä lahdessa, 76,122 as. Kauniisti rakennettu,
useita puistoja, tilavat satamalaitokset.
LUko-satama Queenstown. C. on tärkeä kreivikunnan
tuotteiden kauppapaikka. Suuri voinvienti.
Tuonti n. 1 milj. punnan arvoinen, vienti 0,8
milj. Kaupungissa on tärkeitä sivistyslaitoksia
ja käytännöllisiä kouluja; anglikaanisen piispan
istuin. (W. S-m.)
Corlissin höyrynjako järjestelmä,
höyrykoneiden luistijärjestelmä, jossa höyryn jaon
suorittaa 4 kuhunkin silinteriin kuuluvaa pyöreää
luistia., n. k. Corlissin-hanaa. (V. V-la.)
Corlissin-kone, höyrykone, jossa on
ameriikka-laisen Corlissin keksimä höyrynjakojärjestelmä.
C-kone on yleisesti käytännössä Ameriikassa ja
Englannissa. (V. V-la.)
Cormophyta, kasvit., Endlieherin
järjestelmässä: kaikki juurelliset ja varrelliset kasvit;
kasvikunnan toisen suuren Thallophyta-ryhmsin
rinnakkaisryhmä. Siihen kuuluivat sammalet,
sanikkaiset, paljas-, ja koppisiemeniset.
Alexander Braunin järjestelmässä käsitti C. ainoastaan
sanikkaiskasvit.
Cormus (mlat., < kreik. kormo’s), eläint.,
eläinyhteiskunta, saksalaisten „Tierstock".
Cornaro [-ä’-], Caterina (1454-1510),
kuuluisa venetsiatar, meni 1472 avioliittoon Kypron
kuninkaan Jaakko IT:n kanssa. Tämän
aikaiseen kuoltua venetsialaiset pakoittivat hänet
jättämään saaren 1489; oleskeli loppuikänsä
Aso-lossa, tiedemiesten ja runoilijoiden seurassa.
E. M-a.
Cornea, anat., sarveiskalvo ks. Silmä.
Corneille [-ne’i]. 1. Pierre C. (1606-84),
kuuluisa ransk. näytelmänkirjoittaja, s. 6 p.
kesäk. 1606 Rouenissa, k. 1 p. lokak. 1684
Pariisissa. Tutki ensin lakitiedettä, mutta hylkäsi
sen ja antautui kirjalliselle uralle. Hänen esi-
—Corneille 26
koisnäytelmänsä „Mélite" (1629) saavutti
rohkaisevan menestyksen, ja sitä seuraavista
draamoista ..Clitandre" ja
,,La Veuve"
jälkimäinen kiinnitti
Richelieu^ huomion.
Kardinaali kohotti
C:nhovi-runoilijoidensa joukkoon ja määräsi
hänelle eläkkeen.
Sene-can ja Euripideen
malliin kirjoitettu
murhenäytelmä ,,Médée"
(1635) saavutti huonon
menestyksen, minkä
vuoksi C. kääntyi
huvinäytelmään ja kirjoitti
satuilveilyn ,,L’illusion
comique", joka 30:n
v:n ajan pysyi kassakappaleena. Mutta vasta
hänen sankarinäytelmänsä „Le Cid" (1636) loi
hänen maineensa ja herätti yleistä ihastusta,
huolimatta vihamiesten ja kadehtijain
ankarista arvosteluista (näiden vastustajien
joukossa oli itse Richelieu). C:n tuotantokauden
kukoistusajan muut draamat ovat: „La mort de
Pompée" (1642), „Rodogune" (1644), ..Théodore"
(1645), „Heraclius" (1647), „Androméde" (1650),
,,Don Sanche d’Aragon" (1650), ,,Nicomède"
(1651), „Pertharite" (1652). Mutta kappale
kappaleelta oli hänen kirjallinen maineensa
vajonnut, ja kun viimeksimainittu näytelmä
täydelleen epäonnistui, hylkäsi hän kokonaan draaman
alan ja suoritti loppuun Thomas a Kempiksen
käännöksen. Kun hän sittemmin tuli
kosketuksiin Molièren näyttelijäseuran kanssa ja
muutamat ylhäiset suosijat, kuten Fouquet, häntä
rohkaisivat, alkoi hän uudelleen kirjoittaa
näytelmiä. Näistä saavuttivat joltisenkin menestyksen
,,Oedipe" (1659), „Sertorius" (1662) ja „Othon"
(1664). Muut näytelmät, joista viimeinen oli
,,Surcna" (1674), eivät enää kantaneet suuren
runoilijan leimaa. Jo 1647 C. oli valittu
Ranskan akatemiaan, mutta hän muutti Pariisiin
vasta v. 1662 perheineen ja veljensä Tliomas’n
seurassa, jonka kanssa hän aina asui. C:n
viimeiset elinvuodet katkeroituivat toimeentulon
huolista. Paljon oli C. omaksunut
espanjalaisesta ja italialaisesta teatterista, mutta hänen
p3rrkimyksenään oli kuitenkin vapauttaa ransk.
näyttämö vieraasta vaikutuksesta ja tehdä se
kansalliseksi. C. puhui innokkaasti kunniasta,
maineesta, velvollisuudentunteesta ja
isänmaanrakkaudesta. Hänen luontonsa tavoitteli
selvyyttä ja loogillista terävyyttä. Mutta tämän
vuoksi hänen näytelmissään usein ilmenee
jär-keilevä ja todisteleva piirre, ja usein hänen
sankarittariensa rakkaus tuntuu lähtevän päästä,
eikä sydämestä. Monasti hänen henkilöiltään
puuttuu psykologinen kehitys. C. on kirjoittanut
esteettisiä tutkimuksia, kuten „Discours du
po^me dramatique, de la tragédie, des trois
uni-tes". Paras C:n teosten painos on hänen itsensä
tarkastama v:lta 1682. [Guizot, ,,C. et son temps"
(Par. 7:s pain. 1880) ; Taschereau, ,,Histoire de
la vie et des ouvrages de P. C." (3 pain. 1869) ;
Saint-René Taillandier, „C. et ses contemporains"
(1864) ; Lavallais, „C. inconnu" (1876) ;
Bouquet, „Points obscurs et nouveaux de la vie de
Corneille.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
